Hyppää sisältöön

Keminmaa ja Tornio eivät aio maksaa kaikkia erikoissairaanhoidon kulujaan – Kemille on tulossa maksajan rooli

Tornion ja Keminmaan esittämällä laskutavalla noin 850 000 euroa niiden käyttämistä erikoissairaanhoidon palveluista siirtyy pääasiassa Kemin maksettavaksi.

Mehiläinen Länsi-Pohjan ulko-ovi
Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin mukaan on omistajakuntien asia sopia sairaanhoitopiirin alijäämän kattamisen periaatteesta. Kuva: Antti Ullakko / Yle
Jarno Tiihonen

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin omistajakunnat ovat eri mieltä sairaanhoitopiirin alijäämän kattamisesta.

Kemi on ehdottanut, että jokainen kunta maksaisi osuutensa alijäämistä sillä perusteella, paljonko kunnalla on jäänyt maksamatta sen käyttämistä palveluista.

Kemin kanssa samaa mieltä ovat Simo, Tervola ja Ylitornio.

– Lähtökohta on, että vakiintuneen käytännön mukaisesti kukin jäsenkunta vastaa omista kustannuksistaan, perustelee Ylitornion kunnanhallitus.

Keminmaa ja Tornio ovat puolestaan siitä mieltä, että alijäämien maksuosuudet pitäisi määritellä sairaanhoitopiirin omistusosuuksien mukaan, eikä siis käytetyn palvelun mukaan.

– Kemin esitystä pohdittaessa Tornio haluaa vastaavasti nostaa esille keskussairaalan aluetaloudellisen vaikutuksen sairaalan vaikutusalueella, mikä kohdentuu mitä suurimmassa määrin sairaalan sijaintikuntaan, päätöstään perustelee Tornion kaupunginhallitus.

Käytännössä Tornio ja Keminmaa haluavat siirtää osan erikoissairaanhoidon kustannuksistaan Kemin maksettavaksi, koska Kemi omistaa sairaanhoitopiiristä noin 45 prosenttia.

Ennen kunnat ovat vastanneet omista kustannuksistaan

Alijäämä on kertynyt, koska kunnat ovat käyttäneet palveluita enemmän kuin ne ovat maksaneet niistä.

Alijäämä on kertynyt vuodesta 2016 lähtien ja tällä hetkellä sitä on noin 9,2 miljoonaa euroa.

Aikaisempina vuosina sairaanhoitopiiri laittoi kunnille lisälaskun palveluiden ennakoitua suuremmasta käytöstä. Nyt kyseessä olevaa alijäämää ei ole kuitenkaan laskutettu omistajakunnilta, koska ne ovat edellyttäneet, että sairaanhoitopiiri kattaa ne tehostamalla toimintaansa.

Perussopimusta tulkitaan eri lailla

Tornio ja Keminmaa vetoavat sairaanhoitopiirin perussopimuksen pykälään 16, jonka mukaan kunnat vastaavat sairaanhoitopiirin varoista ja veloista omistusosuuksien suhteella. Alijäämästä kyseisessä pykälässä kirjoitetaan, että se katetaan ensisijaisesti kuntayhtymän toimintaa tehostamalla.

Perussopimuksessa on kuitenkin alijäämien kattamisesta myös oma pykälä, jonka mukaan jäsenkunnat vastaavat alijäämän kattamisesta tilinpäätösvuoden ja sitä edeltävän kahden vuoden mukaisen kuntalaskutuksen mukaisesti. Pykälä on kirjoitettu tilanteeseen, jossa kuntayhtymän on lain mukaan alettava kattaa alijäämänsä.

Perussopimuksessa ei ole ennakoitu erikseen tilannetta, jossa sairaanhoitopiiri siirtyy osaksi Lapin hyvinvointialuetta. Alijäämä on katettava ennen siirtymistä.

Kolmen vuoden laskutuksen perusteella Kemin osuus pienenisi noin 600 000 eurolla omistusosuuden perusteella lasketusta 4,2 miljoonasta eurosta.

Tornion 2,5 miljoonan euron osuus vastaavasti kasvaisi noin 600 000 eurolla ja Keminmaan 930 000 euron osuus noin 250 000 eurolla.

Tervolan 620 000 euron ja Ylitornion 520 000 euron osuus hieman pienentyisi ja Simon 400 000 euron osuus hieman kasvaisi.

Perussopimuksen muuttamisessa tulee aika vastaan

Länsi-Pohjan sairaanhoitopiirin hallituksen puheenjohtaja Martti Ruotsalainen kertoo, että perussopimusta voidaan muuttaa. Muutoksen takana on 2/3 kunnista ja yli 50 prosenttia alueen asukkaista.

– Kemi, Simo, Tervola ja Ylitornio ovat 2/3 alueen kunnista ja niissä asuu noin sata asukasta enemmän kuin Torniossa ja Keminmaassa, Ruotsalainen kertoo.

Kemi, Simo, Tervola ja Ylitornio voisivat siis päättää perussopimuksen muuttamisesta. Kunnilla loppuu kuitenkin aika, koska sairaanhoitopiiri siirtyy vuodenvaihteessa osaksi Lapin hyvinvointialuetta.

– Tässä tulee kuitenkin aika vastaan. Todelliset perusteet laskea alijäämien osuus kolmen viime vuoden perusteella ovat olemassa. Oikeudenmukainen ratkaisu olisi kattaa alijäämä käytön mukaan, Ruotsalainen sanoo.

Sairaanhoitopiirin näkökulmasta kuntien on päätettävä maksuosuuksien laskennasta.

– Kustannusten jako on jäsenkuntien kesken neuvoteltava asia. Yhtymähallitus toivoo kuntien pääsevän yhteisymmärrykseen kustannusten jaosta alijäämän kattamisessa, sairaanhoitopiirin hallitus on päättänyt.

Mitä tapahtuu, jos kunnat eivät pääse sopimukseen asiasta?

– Se on hyvä kysymys, Ruotsalainen toteaa.

Alun perin sairaanhoitopiiri päätti kattaa alijäämän alentamalla sairaanhoitopiirin peruspääomaa. Se ei kuitenkaan onnistunut, koska Lapin hyvinvointialue teki päätöksestä valituksen, joka hyväksyttiin.

Aiheesta enemmän:

Tornio ei hyväksy sairaanhoitopiirin alijäämien kattamista tasapuolisesti – perustelee sillä, että Kemi on hyötynyt sairaalan sijainnista

Kemi pitää epäreiluna muiden kuntien aiheuttaman alijäämän maksamista – esittää muutosta sairaanhoitopiirin alijäämien kattamiseen

Lisää Lapin uutisia Yle Areenassa: kuuntele, katsele ja lue, mitä lähelläsi tapahtuu.

Suosittelemme sinulle