Hyppää sisältöön

Kannabiksesta luopuminen on kova paikka Roni Kuulasvuolle: ”Tosi haastavaa, jos ottaa huomioon hyvät vaikutukset elämään ja mielen hallintaan”

Hamppupelto-hanke tukee kannabista käyttäviä tavalla, joka on Suomessa uutta: kenenkään ei tarvitse tavoitella lopettamista. Päihdejärjestöjen suhtautuminen huumeiden käyttöön on muuttunut.

Tamperelainen Roni Kuulasvuo, 30, on saanut tukea kannabiksen käytön hillitsemiseen Hamppupellon kautta. Ammattilaisten ja vertaisten kanssa keskusteleminen on auttanut merkittävästi. Kuvaus ja editointi: Sara Aaltio / Yle
Lauri Rautavuori

Roni Kuulasvuo on umpikujassa. Kolmekymppinen kuvataiteilija haluaa ADHD-tutkimuksiin, mutta kannabiksen käytön takia häntä ei sinne kelpuuteta.

Tilannetta hankaloittaa, että Kuulasvuo kokee kannabiksen rauhoittavan ylivilkasta mieltään. Jotkut lajikkeet auttavat jopa keskittymään, hän sanoo.

Silti päihdeseulan on oltava puoli vuotta puhdas ennen kuin tutkimuksiin pääsee.

– Se on tosi haastavaa, jos ottaa huomioon positiiviset vaikutukset omaan elämään ja mielen hallintaan.

Roni Kuulasvuo on onnistunut rajoittamaan kannabiksen käyttöään tänä vuonna. ADHD-tutkimuksiin pääseminen ei ole enää kaukana. Kuva: Sara Aaltio / Yle

Kuulasvuo on saanut apua päihdejärjestö Youth Against Drugsin (YAD) uudesta Hamppupelto-hankkeesta, joka on tavoittanut 40 nuorta aikuista Tampereella. Hanke lähestyy huumekysymystä tavalla, jota ei ole aiemmin suomalaisessa päihdetyössä kokeiltu.

– Haluamme tarjota hyvinvointia kannabista käyttäville. Emme edellytä, että raittius on kaikille ainoa oikea tie voida hyvin. Se on erityistä, hanketta vetävä Riikka Peltola sanoo.

Järjestöt eivät halua, että käytöstä rangaistaan

Päihdetyötä tekevien järjestöjen suhtautuminen huumeiden käyttöön on muuttunut liberaalimmaksi.

Osviittaa antaa kannabiksen käytön sallimista vaatineen kansalaisaloitteen käsittely eduskunnassa. Yhdeksän järjestöä antoi lakivaliokunnalle lausunnon (siirryt toiseen palveluun), joista viidessä toivottiin huumelakien höllentämistä.

Valtaosa tosin ei kannattanut kansalaisaloitetta, koska järjestöjen mielestä käytön dekriminalisoinnin tulisi koskea kaikkia huumeita. Eduskunta hylkäsi lakiehdotuksen toukokuussa.

Myös YAD kannattaa kaikkien huumeiden käytön rangaistavuudesta luopumista. Samaa mieltä ovat muun muassa Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (siirryt toiseen palveluun), monet tutkijat sekä rikosoikeuden professorit (siirryt toiseen palveluun).

Riikka Peltola (vas.) ja Tihu Tiittanen ovat Hamppupellon projektityöntekijöitä. Hankkeella on kolmivuotinen rahoitus Sosiaali- ja terveysjärjestöjen avustuskeskukselta. Kuva: Sara Aaltio / Yle

Suhtautuminen laittomien päihteiden käyttöön on muuttunut myös YAD:n sisällä. Muutoksen sysäsi liikkeelle Hamppupelto-hankkeen toinen projektityöntekijä Tihu Tiittanen.

Aiemmin järjestön kokemusasiantuntijoilta vaadittiin raittiutta. Kun Tiittanen kertoi työyhteisölleen käyttäneensä kannabista ja ettei hän ole valmis täyteen raittiuteen, vaateen tarvetta alettiin pohtia ja siitä luovuttiin.

– Jos mietitään kokemusasiantuntijuutta vain riippuvuussairauden ja raitistumisen kautta, se rajaa tosi ison osan sellaisesta kokemuskirjosta pois, mihin suurin osa käyttäjistä kuuluu, Tiittanen sanoo.

Raittiuden vaatimus on monelle kohtuuton

Päihdetutkija, yhteiskuntatieteiden tohtori Aleksi Hupli näkee muutoksen ykskantaan positiivisena. Hän ajattelee, että huumetyön lähtökohdaksi tulisi aina ottaa haittojen vähentäminen.

Täysraittius voi olla hyvä asia, mutta sen vaatimus on tutkijan mielestä usein kohtuuton, koska valtaosalle ei synny ongelmasuhdetta päihteeseen.

Hupli kyseenalaistaa raittiuden ehdottomuuden myös ongelmakäyttäjien auttamisessa.

– Mikäli retkahdus nähdään epäonnistumisena, se voi ruokkia matalaa itsetuntoa, mikä voi johtaa käytön lisääntymiseen. Jos esimerkiksi saadaan joku vaihtamaan pistämisestä vähemmän haitalliseen käyttöön, on se jo osavoitto.

Hamppupellon asiakkaat kokoontuvat tiistaisin Nekalan kiipeilyhalliin kiipeilemään. Kuva: Sara Aaltio / Yle

Liki 20 vuotta ehkäisevää päihdetyötä tehneen Kim Kannussaaren mielestä yhteiskunnan suhtautuminen laittomia päihteitä käyttäviä kohtaan on muuttunut viisaammaksi, mutta vielä olisi petrattavaa.

– Stigma on edelleen liian voimakas. Ihminen nähdään huumeiden käyttäjänä, mikä asettaa rajoitteita palveluiden saamiseen.

Kannussaari työskentelee ehkäisevää päihdetyötä tekevän Ehyt ry:n asiantuntijana. Hän pitää Hamppupeltoa esimerkillisenä hankkeena, joka haastaa suomalaista palvelujärjestelmää.

– Nyt on sama putki kaikille: katkaisuhoito, josta ehkä avohoidon kautta siirrytään takaisin kehiin. Ei sama malli toimi satunnaisesti kannabista käyttävälle ja Subutexia suonensisäisesti käyttävälle.

”Edes jokin väylä puhua asioista”

Hamppupellon asiakkailla on vaihtelevia tavoitteita pilven polton suhteen. Suurin osa haluaa pitää käytön järkevänä, ettei se olisi osa jokapäiväistä arkea.

Roni Kuulasvuo tavoittelee kokonaan irti pääsemistä ADHD-tutkimusten takia. Hän on saanut merkittävää apua Hamppupellon tarjoamasta lyhytterapiasta.

– Sillä on ollut suuri merkitys, että olen päässyt keskustelemaan omista kokemuksista ja tiestä, jota yritän kulkea. On edes jokin väylä puhua asioista.

Hamppupellon tuki on auttanut noin kolmekymppistä naista muuttamaan kannabissuhdettaan terveemmäksi. Nykyään hän on Hamppupellon vertaisohjaaja. Hän esiintyy videolla nimettömästi laittoman päihteen käyttöön liittyvän stigman vuoksi. Kuvaus ja editointi: Sara Aaltio / Yle

Muillakin hankkeen asiakkailla on kokemus siitä, että heidät on suljettu mielenterveyspalveluiden ulkopuolella päihteen käytön vuoksi. Lopettaminen on erityisen vaikeaa, jos pää tuntuu pysyvän paremmin kasassa kannabiksen avulla.

Moni pelkää olla rehellinen päihteiden käytöstään lääkärille tai hoitajalle, koska silloin muut ongelmat usein sivuutetaan.

Hamppupellon projektityöntekijä Riikka Peltola kantaa väliinputoajista huolta.

– Terveydenhuollossa ajatellaan herkästi, että laittoman päihteen käyttö on aina ensisijainen ongelma, joka pitää hoitaa pois. Se on minusta yksi isoimmista ongelmista palveluissa.

Lue myös:

Kolmekymppisistä melkein joka toinen on kokeillut huumeita – tältä näyttää, kun Helsingin yössä juhlitaan aineissa

Suuri valiokunta arpoi kantansa huumausainelaista 50 vuotta sitten – katso, miten Suomi päätyi kriminalisoimaan huumeet

Lapsuudessa tapahtui hirveitä asioita, ja Milla Sukki, 24, tarttui päihteisiin jo teininä – näin addiktio estää monien pääsyn mielenterveyspalveluihin

Täällä kovia huumeita käytetään nyt, kun valvottuja käyttöhuoneita ei ole – vaarana ovat pahat tulehdukset ja ryöstetyksi tuleminen

Näin toimivat käyttöhuoneet Zürichissä: huumeita käytetään aamusta iltaan, ja aineiden myyminen on sallittua

Suosittelemme sinulle