Ydinturvallisuuden kysymyksiä ei olla unohdettu, vaikka ydinvoiman uudesta noususta puhutaan nyt aktiivisesti, vakuuttivat asiantuntijat Ylen aamussa maanantaina.
LUT-yliopiston ydinvoimatekniikan professori Juhani Hyvärinen kertoi, kuinka suunnitelluissa pienreaktoreissa turvallisuudesta tulee entistä isompi asia, koska niitä tuotaisiin lähemmäs ihmisiä.
Sekä sähköä että lämpöä tuottavia SMR-voimaloita voitaisiin Suomessa sijoittaa muutamiin suurimpiin kaupunkeihin, joissa on riittävän laaja kaukolämpöverkko. Pelkkään lämmöntuotantoon tarkoitetut SMR-voimalat sen sijaan soveltuisivat Suomessa lukuisille alueille.
Hyvärinen muistuttaa, että säteily on sinänsä luonnonilmiö. Maaperästä, hengitysilmasta ja avaruudesta kohdistuu koko ajan säteilyä ihmisiin.
Hyvärinen korostaakin, että koska voimalaitoksissa tuotetaan radioaktiivisia aineita teollisessa mittakaavassa, on varmistettava, etteivät ne pääse leviämään ihmisten pariin.
Hyvärisen mukaan kokemukset onnettomuuksista kuitenkin osoittavat, että suurin osa vahingoista tulee muusta kuin itse säteilystä. Vahinkoja on tullut esimerkiksi evakuointien yhteydessä.
Samaa sanoo Energiateollisuuden tuotantojohtaja Jari Kostama. Esimerkiksi Kostama nostaa Japanin Fukushiman ydinvoimalaonnettomuuden.
– Yli 50 ihmistä kuoli evakuoinnissa, säteilyyn ei sinällään ketään, Kostama sanoo.
Ei huolta ydinjätteen loppusijoituksesta
Hyvärinen ja Kostama eivät kanna huolta ydinvoimaloissa syntyvän ydinjätteen loppusijoituksesta.
Kostaman mukaan ydinjätteen loppusijoitukseen on kehitetty Suomessa toimiva menetelmä, kun jäte viedään miljoona vuotta paikallaan olleen kallion sisään.
Maailmalla ensimmäisten SMR-voimaloiden odotetaan valmistuvan vuoden 2028 loppuun mennessä.
Kostama kertoo, että Suomi tavoittelee ilmastoneutraaliutta vuoteen 2035 mennessä. Hän uskoo, että Suomessa on ensimmäiset reaktorit käytössä ennen sitä.
Hyvärisen mukaan aikataulu on nopeampi.
– Tulee jo ennen vuosikymmenen loppua, jos ruvetaan tosissamme tekemään, Hyvärinen sanoo.
Lue lisää: