Hyppää sisältöön

Yhtiöt käyvät kovaa kisaa tuulipuistoalueista – kuntapäättäjillä on liian suuri vastuu kaavoituksesta, sanovat arvostelijat

Pieni Luhangan kunta kaavoittaa alueelleen jo toista tuulipuistoa. Arvostelijoiden mielestä kuntapäättäjät ovat hätiköineet, sillä nykyisenkin tuulivoima-alueen ympäristöluvasta on eripuraa.

Luhangan kylätalolla kuunneltiin keskittyneesti Suur-Savon Sähkön edustajien selvitystä Latavuoren tuulipuistohankkeesta. Kuva: Niko Mannonen / Yle
Virpi Kotilainen

Luhangan kylätalo täyttyi tiedonjanoisista ihmisistä maanantai-iltana, kun energiayhtiö Suur-Savon Sähkö esitteli Luhangan ja Hartolan rajalle sijoittuvia tuulipuistosuunnitelmiaan.

Suur-Savon Sähkö suunnittelee 6–7 tuulivoimalan aluetta Luhangan Latavuoreen, Keski-Suomen ensimmäisen eli Latamäen tuulipuiston viereen.

Latamäen voimalat (kuvassa) ovat napakorkeudeltaan 140-metrisiä, uusien voimaloiden napakorkeus on noin 200 metriä. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Hanke on herättänyt kunnassa epätietoisuutta, sillä tuulivoiman mahdollistaman osayleiskaavoituksen käynnistäminen hyväksyttiin pikavauhtia Luhangan kunnanhallituksessa pari viikkoa sitten.

Tuulivoimahankkeita on tekeillä ja vireillä monissa kunnissa, mikä lisää myös kiinnostusta ja kritiikkiä niitä kohtaan. Luhangan kylätalolle kuulijoita tuli Luhangan ja Jyväskylän lisäksi esimerkiksi Viitasaarelta, Haapavedeltä ja Multialta.

Yleisötilaisuuteen osallistui satakunta ihmistä, mikä on alle 700 asukkaan kunnassa huima määrä.

Kaikki eivät mahtuneet saliin vaan osa yleisöstä seurasi illan kulkua aulatiloista.

Luhangan Tammijärvellä asuva Hannu Heinonen (keskellä, sininen maski) toi puheenvuorossaan esiin huolen tuulivoimaloiden vaikutuksesta Päijänteen järviluontoon. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Luhangan kylätalolla käytettiin kipakoitakin puheenvuoroja. Yleisökommenteissa perättiin tuulivoiman kaavoitukseen laajempaa kansallista ja maakunnallista suunnittelua. Kuntapäättäjillä on voimalakaavoituksessa arvostelijoiden mukaan liian suuri vastuu.

Kunnanhallituksessa asian palauttamista esittänyt valtuutettu Aki Virtaniemi (kok.) sanoi, että kaavoitussopimukseen ja koko hankkeeseen olisi pitänyt perehtyä ajan ja lakimiesten kanssa ennen päätöksentekoa.

Kysymyksiä ja kommentteja yleisöltä sateli muun muassa maan arvon alenemisesta, voimaloiden terveysvaikutuksista, meluhaitoista ja sähkölinjojen raivaamisesta.

Multialta paikalle saapunut Riikka Rajalahti muistutti, ettei Latamäen nykyisiäkään meluongelmia ole ratkaistu.

Illan aikana kyseenalaistettiin osayleiskaavoituksen käynnistämisprosessin lisäksi kunnanjohtaja Tuomo Kärnän rooli hankkeessa.

Luhangan kunnanjohtaja Tuomo Kärnä uskoo, että Suus-Savon Sähkön tuulivoimahankkeen lupakäsittely kestää ”useamman vuoden”. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Luhanka on useiden kuntien tavoin osakkaana Etelä-Savossa ja maakunnan lähialueilla toimivassa Suur-Savon Sähkössä. Viime vuoden 2021 elokuussa Tuomo Kärnä valittiin yhtiön hallitukseen.

Suur-Savon Sähkön toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen vakuutti Kylätalon yleisölle, että Kärnä on jäävännyt itsensä tuulivoimahankkeen kaikista vaiheista.

Kunnanjohtaja on kuitenkin vankkumaton tuulivoiman kannattaja. Yleisötilaisuutta Kärnä seurasi sivusta, mutta Ylelle hän totesi, että ei ole mitään syytä, miksi investointia ei hyväksyttäisi.

Luhangan kunnanhallituksen puheenjohtaja Hilkka Weijo (kok.) sanoi Ylelle saaneensa tuulivoimahankkeesta luhankalaisilta vain vähän palautetta, ja suurin osa siitä on ollut rakentamista kannattavaa.

”Hirvittävän kova kilpailu” tuulivoima-alueista

Ilmastopäästöjen vähentämistavoitteen lisäksi Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama energiapula on pistänyt vauhtia tuulivoimahankkeisiin.

Tänä vuonna koko maassa on Suomen Tuulivoimayhdistyksen mukaan rakennettu kesäkuun loppuun mennessä jo enemmän tuulivoimaloita (154) kuin koko viime vuonna (141 (siirryt toiseen palveluun)).

– Kilpailu tuulivoimaan soveltuvista alueista on hirvittävän kova, sanoo Suur-Savon Sähkön toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen.

Hankkeita onkin viime vuosina pistetty paljon vireille, mutta läheskään kaikki suunnitelmat eivät toteudu. Tykkyläinen luottaa kuitenkin siihen, että Luhangassa hanke etenee sen takia että alueella on jo tuulivoimatuotantoa.

Yhtiö etsi sopivaa paikkaa ensimmäiselle tuulipuistolleen 2,5 vuotta. Toimitusjohtajan mukaan oma tuulivoimatuotanto on tärkeää yhtiön omavaraisuuden ja toimintavarmuuden takia.

Suur-Savon Sähkön toimitusjohtaja Markus Tykkyläinen uskoo Luhangan tuulivoimahankkeen toteutumiseen. Kuva: Niko Mannonen / Yle

– Meillä Järvi-Suomen Energian jakeluverkkoalueella sähköomavaraisuus on nyt alle 10 prosenttia, eli yli 90 prosenttia asiakkaiden saamasta sähköstä tulee jostain muualta.

– Tämän hankkeen myötä omavaraisuus voi nousta 25 – 30 prosenttiin. Ja tämä on myös alueellisen huoltovarmuuden kysymys, Markus Tykkyläinen toteaa.

Suomessa on arvioitu, että myös kansallinen sähköomavaraisuus nousee merkittävästi lähivuosina tuuli- ja ydinvoiman lisääntymisen myötä. Tuulivoiman osuuden kasvu herättää kuitenkin myös huolta siitä, miten omavaraisuuden käy tyynellä säällä.

Latamäen tuulivoimalat sijaitsevat vajaan kilometrin päässä lähimmästä talosta. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Luhangassa tuulivoimatilaisuudessa yleisö nosti esiin tarpeen teettää Suur-Savon Sähkön hankkeesta ympäristövaikutusten arviointi YVA-menettelyllä, vaikka kyseessä onkin alle 10 voimalan puisto.

YVA-menettelyä käytetään yleensä suuremmissa tuulipuistohankkeissa. Pienempien eli alle 10 voimalan puistojen ympäristövaikutukset voidaan selvittää esimerkiksi kunnan kaavoitusmenettelyssä.

Yleisökommenteissa tuotiin kuitenkin esiin se, että Latamäkeen ja sen lähiympäristöön muodostuu uudisrakentamisen jälkeen 13 voimalan yhtenäinen alue, joten YVA-menettelyä pidettiin tarpeellisena.

Suur-Savon Sähkö on avannut nettiin Latavuoren tuulivoimahanketta esittelevän sivuston (siirryt toiseen palveluun).

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 6. marraskuuta kello 23:een saakka.

Suosittelemme sinulle