Ruotsin kieli näkyy luonnollisesti kaksikielisinä opasteina katukuvassa ja palveluissa, mutta myös työelämässä toisen kotimaisen kielen taito on tärkeää.
Tämän ovat huomanneet Turun yliopistossa kieli- ja viestintäopintojen keskuksessa työskentelevät opettajat, jotka ovat myös tutkijoita.
Ruotsin kielen yliopisto-opettaja ja tutkija Anne-Maj Åberg kertoo, että ruotsin kielen merkitystä työelämässä on selvitelty paljon erityisesti oikeudellisella alalla ja liike-elämässä.
– Ruotsin kielen taito on edelleen merkittävä osa ammatti-taitoa. Ruotsin kieltä käyttävät työelämässä sekä äidinkieleltään ruotsinkieliset että myös suomenkieliset, kertoo Åberg.
Suomen ja Ruotsin Nato-kumppanuus voi tuoda lisätarpeita osata ruotsia.
– Pohjoismainen yhteistyö on aina ollut Suomelle tärkeää. Kun osaa ruotsia, pärjää pienellä harjoittelulla myös norjalaisten ja tanskalaisten kanssa, kertoo Åberg.
Harjoittelua vaaditaan oikeisiin tilanteisiin
Tilastokeskuksen mukaan vuonna 2020 Suomessa asui noin 288 000 henkilöä, joiden äidinkieli on ruotsi. Se on runsaat viisi prosenttia väestöstä.
Ruotsin kielen lehtori Anne-Maria Kuosa opettaa ruotsia opiskelijoille ja myös työelämän toimijoille.
Hänen mielestään olisi tärkeää, että opiskelijat ymmärtävät, millaista ruotsin kielen taitoa he tarvitsevat. Näin saamme työntekijöitä, jotka uskaltavat käyttää ruotsia työelämässä.
– Tulevien juristien kanssa harjoitellaan, miten oikeudenkäyntiä voi johtaa ruotsin kielellä, ja miten laaditaan esimerkiksi testamentti yhdessä asiakkaan kanssa ruotsiksi. Annetaan käytännön valmiuksia ja rohkeutta käyttää ruotsin kieltä työelämässä, kertoo Kuosa.
Kuosa lisää vielä, että kaikkialla ei tarvitse osata virheetöntä kieltä. On eri asia, kirjoittaako tuomion vai sähköpostin pohjoismaiselle kollegalle. Hän painottaa myös pohjoismaista yhteistyötä.
– Ruotsi ja Pohjoismaat ovat edelleen Suomen tärkeitä kauppakumppaneita. On mahdollista, että sopimus kirjoitetaan englanniksi, mutta sopimukseen pääsemiseksi saatetaan tarvita ruotsin kieltä. Ruotsin kieli on kilpailuetu yritysmaailmassa. On helpompi luoda yhteyksiä ruotsalaisiin kauppakumppaneihin ruotsin kielellä, kertoo Kuosa.
Kääntäjistä on pulaa
Turussa ja Helsingissä toimiva Lingsoft tekee muun muassa käännöspalveluja sekä tekstitys- ja litterointipalveluita hallinnolle ja yrityksille.
Ruotsin kieli on suomen kielen jälkeen yleisin suunta, mihin käännöksiä tehdään.
Palvelujohtaja Riikka Heikkilä kertoo, että kääntäjistä on pulaa.
– Varsinkin ruotsin kielen kääntäjistä on viime vuosina ollut pulaa, ja olemme omassa Lingsoft Academy -koulutusohjelmassamme tarjonneet vastavalmistuneille ruotsin kääntäjille lisäkoulutusta ja käytännön kokemusta alalta. Ruotsin käännösten ja tekstitysten tarve on koko ajan kasvanut.
Ruotsin kielen vähentäminen kouluopetuksessa näkyy jo
Perussuomalaiset julkistivat syyskuussa suomalaisuusohjelmansa, jossa ruotsin kieli haluttaisiin valinnaiseksi aineeksi. Tämä nosti jälleen keskustelua pakkoruotsin tarpeellisuudesta.
Ruotsin kielen yliopisto-opettaja Anne-Maj Åberg opettaa ruotsia Turun kauppakorkeakoulussa. Toisen kotimaisen kielen opinnot ovat osa korkeakoulututkintoa, mutta opiskelijat valitsevat myös valinnaisia kursseja. Se kertoo innostuksesta kieltä kohtaan.
– Kuitenkin näkyvissä on se, että peruskoulussa ja lukiossa opetetaan aiempaa vähemmän ruotsia. Lähtötaso on laskenut. On tärkeää muistaa, että virheitä ei tarvitse pelätä. Ne ovat osa kielenoppimista ja kielenkäyttöä, kertoo Åberg.
Ruotsin kielen lehtori Anne-Maria Kuosa kannustaa käyttämään ruotsin kieltä ahkerasti.
– Ruotsin kielen tarve ei ole välttämättä päivittäistä vaan satunnaista. Kun tarve tulee, kynnys puhua voi olla korkeampi. Suosittelisin lämpimästi ylläpitämään ruotsin kielen taitoa. Se on helppoa Turussa, joka on hyvin kaksikielinen kaupunki. Täällä voi esimerkiksi harrastaa kuorolaulua tai joogata ruotsiksi, kertoo Kuosa.
Käynnissä on myös yhteistyöhankkeita, kuten yhteistyöverkosto Svenskan i Åbo. Sen uudet nettisivut avautuivat sopivasti käynnissä olevan, koko maassa vietettävän Svenska veckanin alussa. Yhteistyöverkostoa ylläpitävät Kieli- ja viestintäopintojen keskus ja pohjoismaisten kielten oppiaine.
Osana sitä on käynnissä SVAR-hanke eli Svenska i arbetslivet. Sen tavoitteena on selvittää ruotsin kielen taidon tarvetta eri aloilla.
Voit keskustella aiheesta keskiviikkoon 2.11. kello 23:een asti.
Lisää aiheesta: