Kokkolalainen Ina Mattila, 24, aloitti sijoittamisen 14-vuotiaana vanhempiensa opastuksella.
Kiinnostus kasvoi, kun osakkeet tulivat kuvioon. Nyt sijoittamisvuosia on takana jo kymmenen.
– Tykkään siitä ja koen, että olen siinä hyvä. Näen heti työn tuloksen, se on hirveän motivoivaa. Ja opin jatkuvasti.
Mattila pitää sijoittamista harrastuksena, joka yhdistää häntä ja hänen puolisoaan. Pelkkää ajanvietettä se ei silti ole, vaan tavoite on selvä: taloudellinen riippumattomuus 35-vuotiaana eli runsaan kymmenen vuoden kuluttua.
Tavoite on kova, mutta Mattilan mukaan hyvin laskettu ja näyttää toteutuvan.
– Se tarkoittaa sitä, että pystyisin elämään sijoitusten tuotolla. Olisi mahdollista jättäytyä työelämästä, jos siinä vaiheessa haluaisi. Ja se toisi vapautta elämään.
Tällä hetkellä hän ei usko, että jäisi tuolloin kokonaan pois töistä. Työviikon lyhentäminen on paljon todennäköisempää. Sijoittaminen on jo tätä ennen sallinut irtiottoja, jotka eivät olisi olleet mahdollisia muuten.
Niin sanottu firetys-ilmiö on yleistynyt Suomessa viiden vuoden aikana, erityisesti nuorten aikuisten joukossa. Näin kertoo ilmiöstä juuri tietokirjan kirjoittanut juristi Maria Carlsson.
Firetys käsitetään monin tavoin
Sijoittaminen kiinnostaa alle kolmekymppisiä yhä enemmän.
OP:sta, Nordeasta ja Danske Bankista arvioidaan silti, että vain harvoin taustalla on muutamia vuosia sitten esillä ollut firetys eli pyrkimys työelämästä poisjäämisen mahdollistavaan taloudelliseen riippumattomuuteen jo hyvinkin nuorena, esimerkiksi nelikymppisenä.
– Arviomme mukaan hyvin marginaalinen joukko tavoittelee suoranaista taloudellista riippumattomuutta noin lyhyessä ajassa, sanoo Danske Bankin säästämisestä ja sijoittamisesta vastaava johtaja Ville Orava.
Nordea selvitti tutkimuksella nuorten pyrkimystä taloudelliseen riippumattomuuteen kahtena vuonna. Vielä vuonna 2019 yli puolet nuorista sijoittajista ilmoitti sen tavoitteekseen, mutta viime vuonna osuus oli enää 39 prosenttia.
– On mahdollista, että koronapandemia vaikutti sijoittamisen tavoitteisiin, ja firetyksestä on myös julkisessa keskustelussa puhuttu viime aikoina vähemmän, arvioi toimipaikanjohtaja Sami Hämäläinen Nordeasta.
Hän näkee myös, että firetys on enemmänkin pitkien kurssinousujen ilmiö.
Toisaalta firetys mielletään monin tavoin. Äärimmillään se voi olla kaikin voimin säästämistä oravanpyörästä pääsemiseksi, mutta alle kolmikymppisten syyt sijoittaa tai säästää ovat kaikkien kolmen pankin mukaan varsin yleispäteviä: varautuminen ja jousto.
– Moni tiedostaa että kannattaa säästää niin hyvän kuin pahan päivän varalle ja varautua tulevaan. On lyhyemmän ja pitkän aikavälin tavoitteita, kaikilla omansa. Tuo mielenrauhaa, kun on taloudellista puskuria ja mahdollisuuksia enemmän, summaa OP:n kansainvälisten osakkeiden ja ETF:n eli pörssinoteerattujen rahastojen asiantuntija Joona Heinola.
Ina Mattila uskoo, että pyrkimys taloudelliseen turvaan on yleisempää kuin julkisuudessa näkyy. Tavoitteiden sisältö tosin vaihtelee.
– Uskon, että tämä on varsinkin nuorilla paljon puhuttu aihe, ja moni sitä tavoittelee. Että voi turvata taloudellisen tilanteensa, oli se sitten eläkeiässä tai aikaisemmin.
Nuorissa sijoittajissa suuri kirjo
Alle 30-vuotiaiden osakekaupat lisääntyivät koronavuosina selvästi. Nordeassa 18–30-vuotiaat tekivät hetkellisesti jopa moninkertaisesti osakekauppoja aiempaan verrattuna.
Danske Bankissa kasvu oli selvää, ja OP-ryhmässä alle 30-vuotiaiden tekemät osakekaupat lisääntyivät vuonna 2020 peräti 115 prosenttia edellisvuodesta.
– Koronakriisi oli hyvä paikka hypätä osakemarkkinoille. Kriisi laski kursseja, ja sijoittamaan pääsi matalammalta tasolta, selittää Joona Heinola OP-ryhmästä.
Osakesalkuista näkee, että alle kolmikymppisten haitarikin on laaja. OP:ssa mediaanisalkun arvo on noin 2 000 euroa, mutta keskiarvosalkku jo 9 000.
– Se kertoo siitä, että mukana on sekä tuon ryhmän vanhemmassa päässä olevia, jo työelämässä tienanneita ja niitä, jotka vasta lähtevät liikkeelle pienillä summilla, sanoo Heinola.
Nordeassa nuorten mediaanisalkku on 3 900 euroa: pienimmät salkut ovat alle kaksikymppisillä.
Aika on sijoittajan ystävä, ja sitä nuorilla on enemmän
Ina Mattilan osakesalkku täyttyy kansainvälisistä osakkeista; tänä vuonna energiasektori on ollut suurin sijoittamisen kohde.
– Tuotto-odotus on se, minkä takia johonkin sijoitan. Arvot näkyy sitten enemmän muussa elämässä. Mutta eivät ne ole toisiaan poissulkevia asioita tietenkään.
OP-ryhmän Joona Heinolan mukaan nuorissa ja varttuneissa on sijoittajina jonkin verran eroja. Nuoret ovat innokkaampia kokeilemaan ja hanakampia ostamaan ulkomailta.
Kansainväliset suuryhtiöt kuten Netflix, Apple ja Google ovat nuorille tuttuja, ja siksi niihin on helppo lähteä sijoittamaan.
Markkinoiden heilahtelut voi olla helpompi sietää, kun aikaa on enemmän.
– Nuoret voivat olla kylmäpäisempiäkin, koska sijoittamisessa aika tasaa riskiä, ja nuorilla on edessään enemmän sijoitusvuosia ja siksi mahdollisuus ottaa enemmän riskiä, sanoo Heinola.
Uhkapelaaminen osakemarkkinoilla on hänen mukaansa kuitenkin vähentynyt, ja nykyään haetaan hyviä, pitkän aikavälin sijoituksia.
Koronapudotuksesta sai oppeja seuraavaan kriisiin
Ina Mattilalle korona-aika oli hektistä. Kyseessä oli nuoren naisen ensimmäinen kunnon kurssipudotus, jolloin riskit realisoituivat.
– Opin, että niin voi käydä. Monelle nuorelle sijoittajalle se oli ensimmäinen kerta, kun realisoitui, että kurssit voivat mennä niin rajusti alaspäin. Vanhempi väki oli varmaan nähnyt sitä aikaisemmin. Että kaikki ei mene aina niin kuin on suunnitellut.
Opista on ollut apua seuraavassa talousmyllerryksessä.
– Se on auttanut itse asiassa paljonkin: olen saanut salkun plussan puolelle, vaikka indeksit ovat pakkasella kovastikin. Siitä on ollut apua, että on osannut varautua: osannut valita oikeita osakkeita, oppinut osakepoimintaa paremmin.
Vuosien varrelle mahtuu tietenkin myös väärin ajoitettuja kauppoja. Niitä Mattila ei jää harmittelemaan, sillä jokainen kauppa on tehty parhaan, silloisen tiedon valossa, ja mokia sattuu aina. Kokonaisuus ratkaisee.
– Voin olla tyytyväinen itseeni. Oma tavoite on päihittää indeksi, ja siinä olen onnistunut joka vuosi.
Lue myös: