Hyppää sisältöön

Alle 5 000 euron tontille nousee erilainen maatila – sähköä ei tarvita eikä jätettä synny: “Tuntuu, että aika on kypsä tällaiselle elämälle”

Sysmään perustettava omavaraistilojen verkosto on ensimmäinen laatuaan Suomessa. Tavoitteena on löytää talkoohenkisiä ihmisiä, jotka haluavat elää omin ehdoin suomalaisesta luonnosta.

Teemu Ilola ja Pekka Airaksinen haluavat luoda omavaraisten tilojen verkoston.

Talo on seissyt tyhjillään kukkulan päällä 20 vuotta. Aika on jättänyt jälkensä sekä taloon että ympäristöön. Talon sisällä lattiat ovat romahtaneet, ja ympärillä rehottaa villiintynyt hedelmä- ja marjapuutarha.

Tällä talolla on kuitenkin valoisa tulevaisuus, sillä omavaraisuusaktiivi Pekka Airaksinen ystävineen on päättänyt pelastaa sen.

– Tämä olisi tarkoitus kunnostaa talkootyöllä. Töitähän tässä riittää: lattiat pitää purkaa, alimmat hirsikerrat pitää mahdollisesti vaihtaa ja paljon muuta. Toisaalta katto on ehjä, talo on ryhdissään ja tulisijat ovat ehjiä. Eikä maksanut paljon, luettelee Airaksinen.

Kyse ei ole mistä tahansa maallemuuttoprojektista, vaan Airaksisen kaavailemasta omavaraistilojen verkoston alusta. Se tarkoittaa omaa pientä ekotaloutta, jossa tuotetaan itse oma ruoka ja muu tarvittava eikä tuoteta jätettä ulkopuolelle.

– Verkosto on se, joka mahdollistaa omavaraisuuden. Yksi tila tuottaa vaikka poltto- ja tarvepuut, toinen viljelee, kolmas hoitaa karjan. Sitten on metsästystä, kalastusta ja niin edelleen.

Remontoijan unelma, omavaraistilaverkoston alku. 20 vuotta tyhjillään ollut talo ja reilut puoli hehtaaria villiintynyttä puutarhaa alle 5 000 eurolla. Kuva: Markku Lähdetluoma / Yle

Airaksinen kertoo, että idea on jo herättänyt kiinnostusta ja lähiseudulta löytyisi jo muutama tila mukaan verkostoon.

– Seuraavaksi hankitaan toinen talo ja sitten kolmas. Tästä voisi syntyä melkein sellainen vanhan ajan kylärakenne. Yhtä tärkeää, ellei tärkeämpää, on löytää paikkojen lisäksi oikeanlaisia ihmisiä.

Talkoohenkeä ja osaamista

Omaehtoinen elämä ei käynnisty itsestään, vaan vaaditaan monenlaista osaamista ja ennen kaikkea halua toimia yhteisen hyvän edistämiseksi.

– Pitää olla talkoohenkeä ja valmis tekemään paljon töitä. Lisäksi pitää tietysti haluta elää omavaraista elämää, sellainen vapauden kaipuu, että haluaa tulla omillaan toimeen.

Korvessa voi elää ilman sähköä ja omin käsin tekemällä pääsee pitkälle, mutta miten verkoston väki esimerkiksi lääkitsee itseään.

– Tarkoituksena ei ole juosta heti ensimmäiseksi terveyskeskukseen hakemaan Buranaa, vaan jokaisen talon yhteyteen tulee oma yrttiapteekki. Keskellä ei mitään on kuitenkin kaikista paras – siellä saa olla rauhassa.

Keinutuolissa on mukava lämmitellä, kunhan talo on saatu kuntoon. Kuva: Markku Lähdetluoma / Yle

Airaksinen kertoo kehitelleensä ideaa jo kymmenisen vuotta. Taustalla on oivallus siitä, että kaupoissa myytävissä elintarvikkeissa on häkellyttävä määrä lisäaineita. Ihminen voi paremmin kasvattamalla itse oman ruokansa ja elämällä luonnonmukaisesti, Airaksinen uskoo.

– Tulijoita ja kiinnostuneita riittää. Tuntuu siltä, että aika on kypsä tällaiselle elämälle. Ihmiset näkee, että tämä on oikeasti se tulevaisuuden suunta.

Ainutlaatuinen yhteistyökuvio

Suomessa on toki menneinä aikoina eletty omavaraisesti ja tehty yhteistyötä, mutta nykyaikana Airaksisen kaavailema verkosto on ensimmäinen laatuaan.

Lyhyt kysely ProAgriaan, Luomuliittoon, Omavaraopistoon ja asiasta kiinnostuneille toimittajille kertoo, että tällaista ei ole aiemmin tehty.

Airaksisella on suunnitelmia myös tulevaisuuteen.

– Tämä on alku. Jatkossa tällaisia pieniä verkostoja voisi olla ympäri Suomea, ja ne voisivat tehdä laajempaa yhteistyötä. Jos jollain on esimerkiksi sellaista erikoisosaamista, jota muualta ei löydy, niin se voisi toimia laajemmin kaikkien hyödyksi.

Kammarissa on jo kaikki kohdallaan pientä remonttia lukuunottamatta. Kuva: Markku Lähdetluoma / Yle

Kaikki perustuu Airaksisen mukaan haluun elää omilla ehdoilla omavaraista elämää.

– Riippumattomuus on tavallaan pääasia, että on ainakin se valmius tulla omillaan toimeen. Mitään aikataulua ei ole. Kaikki riippuu siitä, millaista väkeä tähän lähtee mukaan ja miten saamme hankittua lisää paikkoja.

Millaisia ajatuksia juttu herättää? Voit kommentoida aihetta keskiviikkoon 9.11.2022 kello 23:een asti.

Suosittelemme sinulle