Edmontonin Jesse Puljujärvelle alkanut NHL-kausi on ollut toistaiseksi vaikea. Takana on yhdeksän ottelua, joissa Edmontonin suomalaislaituri on onnistunut keräämään ainoastaan yhden tehopisteen. Se oli Pittsburghia vastaan syntynyt maali.
Viidellä viittä vastaan Puljujärvi on ollut jäällä yhden Oilersin tekemän ja kuuden sitä vastaan tehdyn osuman aikana.
Toki samaan aikaan Puljujärven työmoraalista ei liene kenelläkään huomautettavaa. Jo kuudetta kautta Edmontonia edustavan Puljujärven työmäärä on kiitettävä ja fyysinen preesens hyvällä tasolla.
Levy tältä osin on kuitenkin juuttunut pahasti paikoilleen.
Pelkästä työnteosta ei Puljujärven kohdalla olla jaksettu innostua Albertassa enää toviin. Kun vaikean tulokassopimusjaksonsa jälkeen Suomesta vauhtia hakenut luonnonlapsi palasi Edmontoniin kaksi vuotta sitten, ilmassa oli paljon positiivisuutta: Puljujärvi oli onnistunut kehittämään fysiikan ohella kokonaisvaltaista pelaamistaan.
Kevään 2021 kuplaolosuhteissa NHL-kaukaloissa nähtiinkin 31:n Kärpissä syntyneen maalin jälkeen nälkäinen, määrätietoinen ja peli-iloa pursuava Jesse Puljujärvi. Jalka liikkui ja pelissä oli oikeanlaista rentoutta ja juonikkuutta – ja mikä tärkeintä, Puljujärven viimeistelyssä oli NHL-tasolla ennennäkemätön terä.
Puljujärvi haisteli tyhjiä tiloja ja nakutti tähtipelaajien syötöistä one-timerit tyylikkäästi verkon perukoille. 15 maalia paluukaudella oli hyvä suoritus.
Hetkensä Puljujärvellä oli myös viime syksynä, mutta kevättä kohden ilmoilla alkoi olla takavuosilta tuttu negatiivinen aura. Puljujärvi joutui kritiikkimyrskyn silmään sekä mediassa että fanien keskuudessa, koska ei saanut hyvän alun jälkeen tulosta aikaiseksi edes supertähtien vierellä. Tavaramerkkihymy alkoi hyytyä ja mailaan tulla liiankin tiukka puristus.
Kovalla työnteolla ja taklaamisella suomalaispeluri halusi osoittaa olevansa luottamuksen arvoinen, mutta katosiko tätä kautta pelistä juonikkuus ja rentous?
Viime kauden jälkeen Puljujärven nimi on pyörinyt tiiviisti siirtohuhuissa. Pelaajakauppaa ei voi edelleenkään laskea pois, vaikka kesällä syntyi vuoden ja kolmen miljoonan dollarin arvoinen jatkosopimus.
Puljujärven pelaaminen näyttää ajautuvan jatkuvasti pahempaan takalukkoon. Yle Urheilun asiantuntija Ismo Lehkonen kommentoi kolmea pointtia Puljujärven tilanteesta.
1) Kiekollinen pelaaminen pakottamista
Puljujärvi on tällä haavaa kolmosketjun pelaaja ja eräänlaisessa saumakohdassa NHL-urallaan. Käsillä on jonkin tason identiteettikriisi. Pelaaja mieltää itsensä tulosyksikön ratkaisupelaajaksi, mutta ruudin kostuttua vastuu on vähentynyt.
Tämä näkyy Puljujärvessä viiveenä liiallisen ajattelun kautta ja toisaalta jopa hosumisena, koska halu onnistua menee areenan katosta läpi.
Puljujärven kiekollinen pelaaminen ontuu juuri nyt, koska siitä puuttuu tarvittava rentous ja terävyys, jollaista nähtiin kevään 2021 kuplapeleissä. Jääkiekko on paljon muutakin kuin maalintekoa, mutta Puljujärven ja Edmontonin tapauksessa tilanne on kärjistynyt pisteeseen, jossa vain tilastoilla tuntuu olevan merkitystä.
– Tapaan ajatella, että tässä pelissä on paljon muitakin asioita, jotka auttavat voittamaan, mutta Jessen statusta määritetään nyt vain pisteiden kautta, Lehkonen sanoo.
Puljujärven tilannetta ei auttanut raikulipoika Evander Kanen mukaantulo kesken viime kauden. Kane tiedetään jonkin sortin ongelmatapaukseksi, mutta kaukalossa peli alkoi kulkea välittömästi. Se rauhoitti kohun hänen ympärillään, mutta veti Puljujärveä samalla alas.
Kane onnistui juuri siinä, missä Puljujärvi ei ollut onnistunut: tekemään tulosta Connor McDavidin vierellä. Kritiikki Puljujärveä kohtaan kasvoi eksponentiaalisesti Kanen tulon jälkeen.
– Kane sai itselleen välittömästi työrauhan, koska alkoi lyödä kiekkoa pussiin. Sitä monet toivovat Jesseltäkin, Lehkonen toteaa.
Puljujärvi ei pelaa juuri nyt erityisen hyvällä itseluottamuksella, mikä näkyy huolimattomina ratkaisuina kiekon kanssa. Välillä hän tekee pelejä sinne, missä niitä ei ole. Toisinaan huolimattomuus johtaa pelin kääntymiseen kohti omaa maalia.
Calgarya vastaan viikonloppuna Puljujärvellä tuntui olevan taas liiankin kova kiire. Toisen erän alussa tämä luopui hyökkäysalueelle päästyään kiekosta aivan turhaan ja syötti tilaan, jossa ei ollut ketään. Calgary sai kiekon helposti ja käänsi pelin nopeasti kohti Edmontonin päätyä.
Samassa erässä hieman myöhemmin Puljujärvi syötti kulmasta maalin eteen ei kenellekään ja taas Calgary käänsi.
Puljujärvi on muokannut pelaamistaan kokonaisvaltaisempaan suuntaan tehdäkseen läpimurron NHL:ssä, mutta onko pelaajaminää muokattu jo liikaakin? Jesse Puljujärvi on parempi pelaaja kuin miltä juuri nyt näyttää – tuska ja armoton ulkoinen paine tuntuvat vain ajaneen hänet ahtaaseen rakoon.
– Millaisen kuvan itsestään kukakin haluaa pöytään tuoda? Aina täytyy löytää konstit ja keinot, joilla saa valmentajalta luottamusta. Toisaalta, jos alkaa pelata liikaa valmentajan tahdon mukaan, tulee helposti pakotusta ja viivettäkin. Vaatii kovaa päätä prosessoida haaste niin, että pystyy pelaamaan rennosti, Lehkonen pohtii.
Puljujärvi vaikuttaa olevan kovalla Edmontonin markkinalla armottomassa painekattilassa.
– Jessellä on järjettömän kova taakka ja samassa tilanteessa on moni pelaaja tuossa liigassa. Siinä on median ja fanien prässi. Sitten pitäisi pystyä tekemään paljon muutoksia omaan peliin, kehittyä jatkuvasti, pelata paljon, tehdä tulosta, matkustaa ja palautua kaikesta. Tuo vaatii päätä aivan järkyttävän paljon, Lehkonen muistuttaa.
2) Maalintekoon rentoutta ja terävyyttä
Paine on kova, mutta siksi pelaajat toisaalta nauttivat miljoonien dollarien palkkatuloja. Puljujärven on löydettävä pelaamiseensa uusi vaihde tai koko NHL-ura saattaa olla vaakalaudalla lähitulevaisuudessa. Se voisi löytyä esimerkiksi terävämmän viimeistelyn kautta.
Puljujärvi pääsee jatkuvasti maalipaikoille, mutta kiekko ei tunnu uppoavan sisään. Joukkueen suomalaislaituri oli jo viime kaudella joukkueensa maalipaikkatilaston kärkisijoilla, ja on siellä taas – neljä huippupaikkaa pelattua tuntia kohden on Oilersin neljänneksi korkein noteeraus.
Viime kaudella laukaisuprosentti jäi kuitenkin kahdeksaan ja nyt se on enää seitsemän. Esimerkiksi parhaat suomalaispyssyt operoivat 15–19 prosentin haminoilla. Ero on valtava.
Calgarya vastaan Puljujärvelle tarjottiin huippupaikkaa heti alussa takatolpalle, mutta osuma jäi syntymättä. Samassa pelissä toisessa erässä tälle pelattiin kiekko parhaaseen maalintekosektoriin, mutta laukaus jäi tulematta kokonaan.
Pittsburgh-pelissä Puljujärvi ohjasi näyttävästi yhden maalin, mutta olisi voinut tehdä pari lisääkin.
Puljujärven kuivassa kaudessa on varmasti vaikean jakson tuomaa tuskaa ja puristusta, mutta samaan hengenvetoon lienee reilua todeta, ettei maalinteon tehokkuus pitkässä juoksussa ole sattumasta kiinni.
– Kiekko tapaa mennä paremmin pussiin, jos tekee sen eteen järjettömän määrän töitä. Teemu Selänne kertoi aikanaan hyvin, miten hän opiskeli maalivahdit ja muuta. Nuorten pelaajien pitäisi harjoitella tätä aina, kun on paikka. Joskus helppoja toistoja, joskus vaikeampia. Toistot tuovat mihin tahansa asiaan itseluottamuksen, Lehkonen alleviivaa.
– Tämä on ohjeeni kaikille nuorille: toistoja, toistoja, toistoja.
Puljujärven tilanne on muuttunut alati vaikeammaksi, kun tehoja ei ole syntynyt. Jääaika on kutistunut niin, ettei neljän viime ottelun jääaikakeskiarvo yllä edes 12 minuuttiin.
Mitä vähemmän pelaa, sen vaikeampi rytmiin on päästä. Ylivoimalla Puljujärveä ei myöskään ole paljoa nähty, mikä sekin rajaa mahdollisuuksia.
Eikä valmennus toisaalta luota Puljujärveen alivoimallakaan. Alivoimavastuun kautta suomalainen voisi saada itselleen lisää minuutteja, mutta Puljujärvi ei profiloidu puolustuspelaamisen erikoismieheksi – tätä mieltä on ollut neljä eri Oilers-valmentajaa.
– Alivoimapelissä on iso vaade sen suhteen, miten karvataan, tullaan omiin, luodaan siellä paineita ja muuta. Se on järjetöntä jalka- ja mailatyötä, kovaa pumppaamista. Ehkä tässä tullaan nyt Jessen tapauksessa myös sinne menneisyyteen, miten on junnuissa koutsattu. On annettu pelaajan liihotella siellä täällä, Lehkonen näpäyttää.
– Nyt on sitten Jessellä oikeasti tosi kova kiire opiskella näitä juttuja ihan älyttömästi, että ne alkaisivat tulla pelissä luonnollisesti.
3) Onko pelaajakauppa edessä?
Kaiken keskellä Jesse Puljujärven kohdalla oleellisin kysymys kuuluu, millaiseksi pelaajaksi hän NHL-maailmassa profiloituu: ratkaisupelaajaksi vai pohjaketjun työmyyräksi?
– Hän itse mieltää itsensä kärkiketjuun, siitä emme pääse karkuun. Noilla työkaluilla, lajitaidoilla, fysiikalla, luistelulla ja voimilla näen, että hänen pitää nyt vain vääntää itsensä sinne kärkiketjuihin. Kyse on siitä, miten hänen kanttinsa kestää raastaa ja raastaa tuossa kovassa maailmassa, Lehkonen sanoo.
Kysyä myös sopii, onko Edmontonin ja Puljujärven välissä kuonaa jo liikaakin. Pelaajakauppa toisaalle saattaisi vapauttaa pelaajan paineista ja antaa uralle uuden nosteen.
– Edmonton on tyypillinen kanadalaiskaupunki, missä nämä jutut liikkuvat ja Jessen tapauksessa ne tästä vain kiihtyvät. Jesse tietää, että oma nimi pyörii siellä, mutta niin kauan, kun hän edustaa Oilersia, niitä omia hyviä juttuja on pystyttävä tuomaan esille. Jos tulee maisemanvaihdos, sitten vasta pitää heti tikissä ollakin, Lehkonen muistuttaa.
Lue myös: