Millaiset asiat vahvistavat omaa mielenterveyttä? Mikä auttaa selviämään elämänkriiseissä? Miten voi tukea toista ihmistä, jolla on mielenterveyden ongelmia?
Tällaisia kansalaistaitoja harjoitellaan Mielenterveyden ensiapu -koulutuksissa, jotka ovat tänä vuonna olleet entistä suositumpia. Mieli ry:n koulutuksiin osallistuu tänä vuonna yhteensä runsaat 7000 ihmistä.
Mieli ry on tänä vuonna tarjonnut osan koulutuksistaan maksuttomina, sillä järjestö viettää 125-vuotisjuhlavuottaan. Juhlavuoden ilmaisia koulutuksia on vielä vuoden 2023 alussa, ja tietyille kohderyhmille maksuttomia kursseja on luvassa sen jälkeenkin.
– Maksuttomat koulutukset kohdennetaan sellaisille ihmisille, jotka syystä tai toisesta eivät muuten hakeutuisi tai heille ei tarjottaisi näitä koulutuksia. Ajatuksena on, että kynnys tulla koulutukseen olisi mahdollisimman matala, sanoo aikuisten mielenterveystyön yksikön päällikkö Tiina Lumijärvi Mieli ry:stä.
Kolmoiskriisi lisää kiinnostusta mielenterveystaitojen treenaamiseen
Tiina Lumijärvi arvioi, että niin sanottu kolmoiskriisi – ilmastokriisi, pandemia ja sota – on vaikuttanut siihen, että kiinnostus mielenterveyden taitoja vahvistavia kursseja kohtaan on viime vuosina taas selvästi lisääntynyt.
Myös Meri-Lapissa ja Oulussa mielenterveyden ensiapukoulutuksia ohjaava Kaisa Lauri ajattelee, että viimeaikaiset maailmantapahtumat korostavat mielenterveystaitojen tärkeyttä.
– Nythän eletään niin epävarmoja aikoja, että kyllä resilienssiä tarvitaan kaikilta. Me tarvitsemme taitoa rauhoittaa itseämme ja selvitä. Nimenomaan tunteiden säätelyn taitoja tarvitaan tänä aikana, Kaisa Lauri sanoo.
Myös esimerkiksi informaatiotulva tuntuu Kaisa Laurin mukaan haastavan monien ihmisten hyvinvointia. Eläkkeellä oleva Kaisa Lauri ohjaa koulutuksia vapaaehtoistyöntekijänä, mutta hänellä on myös pitkä kokemus mielenterveystyöstä.
Mielenterveyttä voi vahvistaa niin kuin fyysistäkin terveyttä
Mielenterveyttä osataan Tiina Lumijärven mukaan nykyisin ajatella yhä enemmän voimavarana, eikä mielenterveyden käsitettä yhdistetä enää pelkästään mielenterveyden ongelmiin ja sairauksiin.
– Nykypäivänä ymmärretään yhä enemmän, että mielenterveyttä voidaan vahvistaa samoin kuin fyysistäkin terveyttä, Tiina Lumijärvi sanoo.
Tiina Lumijärvi kiittelee myös sitä, että varsinkin nuorilla aikuisilla kynnys hakea apua ajoissa on madaltunut.
Mieli ry on järjestänyt Mielenterveyden ensiapu -koulutuksia jo vuodesta 2006 alkaen. Koulutuksissa ei siis anneta ammattiapua mielenterveyden ongelmiin, vaan tarjotaan tietoa mielenterveydestä ja keinoja oman ja toisten mielen hyvinvoinnin vahvistamiseen.
Yksi ensiapukoulutuksista keskittyy mielenterveyteen voimavarana. Koulutuksessa pohditaan muun muassa sitä, millä keinoin mielenterveyden suojatekijöitä voi lisätä ja riskitekijöitä vähentää.
Toinen koulutuskokonaisuus puolestaan antaa tietoa mielenterveyden ongelmista ja häiriöistä. Se pyrkii myös lisäämään valmiuksia tukea ihmisiä, joilla on mielenterveyden ongelmia, sekä toimia riittävän avun saamiseksi.
Lisäksi on koulutuksia vanhemmille sekä työssään tai harrastuksissa nuoria kohtaaville aikuisille, jotka haluavat tietoa nuorten mielenterveydestä.
Ohjaaja: Nuorilla tarvetta mielenterveystaitojen vahvistamiseen
Kaisa Laurin mukaan erityisesti nuorilla olisi peruskoulun jälkeen tarve saada lisää vahvistusta mielenterveystaitoihinsa. Oman paikan etsiminen ja esimerkiksi muutto toiselle paikkakunnalle opiskelemaan voivat tuoda elämään suuria muutoksia.
Nuorten lisäksi iäkkäät ihmiset ovat hänen mielestään ryhmä, joka kaipaa mahdollisuutta keskustella mielenterveysasioista.
– Kun olen pitänyt näitä kursseja ikäihmisille, ihmiset ovat osallistuneet todella mielenkiinnolla. He puhuvat siitä, että heidän ollessaan nuoria näistä asioista ei puhuttu, ja sieltä on tullut tosi rankkojakin elämänkokemuksia, Kaisa Lauri sanoo.
Hän pitää todella hyvänä asiana, että tunnetaitojen opetusta on nykyisin mukana jo varhaiskasvatuksessa ja koulussa.
Mielenterveyttä voi tukea mieluisalla tekemisellä – tai sillä, ettei tee yhtään mitään
Mielenterveyden vahvistamisen keinot ovat monille aivan tuttuja. Omia keinoja kannattaa pysähtyä miettimään, jolloin niistä tulee paremmin tietoiseksi.
– Keinot ovat tosi arkisia ja konkreettisia, Tiina Lumijärvi sanoo.
Tiina Lumijärvi nostaa tärkeäksi mielen hyvinvointia vahvistavaksi keinoksi sen, että ihmiset tekisivät itselleen merkityksellisiä ja iloa tuottavia asioita. Tekeminen voi olla jotain aivan arkista. Jollekin ihmiselle se voi olla luonnossa liikkumista, jollekin toiselle mieluisan ruuan laittamista, kaverin kanssa juttelua tai mitä ikinä.
– Se voi olla kullekin hyvin eri asioita. Esimerkiksi käsillä tekeminen, kuten ompelu, puutarhatyöt tai maalaus, vahvistaa tutkitusti mielenterveyttä. Käsillä tekeminen on hyväksi aivoille ja samalla se lievittää stressiä ja parantaa keskittymiskykyä. Joskus on hyvä olla myös tekemättä yhtään mitään, Tiina Lumijärvi sanoo.
Mielenterveydelle tekee hyvää, jos ihmisellä on lähipiirissä joku tai joitakin ihmisiä, joiden kanssa voi jakaa huolet ja ilot ja toisaalta olla itse kuuntelija. Niinkin yksinkertaisella asialla kuin arjen rytmillä on suuri merkitys.
– Se, että tulisi syötyä ja nukuttua tarpeeksi ja elämänrytmi olisi kohdillaan, tukee vahvasti mielenterveyttä.
Mieli ry:n nettisivuilta löytyy lisää tietoa mielenterveyden vahvistamisesta.
Katso Yle Areenasta: