Monet kaupungit ja kunnat ovat päättäneet säästää sähkölaskuissa ensi talvena vähentämällä katuvalaistusta. Esimerkiksi Savonlinnassa katuvalot on tarkoitus sammuttaa vuoden vaihteesta alkaen taajamissa kello 23-05 väliseksi ajaksi. Katuvalot ovat päällä läpi yön vain ydinkeskustassa.
Mitä vaikutuksia pimeydellä on asukkaille? Asiantuntija lähtee purkamaan kysymystä pohtimalla, mihin katuvalaistusta ylipäänsä tarvitaan.
Ulkovalaistuksen asiantuntija, tekniikan tohtori Aleksanteri Ekriaksen mukaan katuvaloilla on kolme keskeistä tehtävää. Ne auttavat havaitsemaan liikkujat, helpottavat hahmottamaan tilan, jossa liikutaan ja luovat yleistä viihtyisyyttä ja turvallisuuden tunnetta.
Poliisi antaa vastuun turvallisuudesta kulkijoille itselleen
Valaistuksen vaikutusta tieliikenneonnettomuuksiin on tutkittu enimmäkseen maanteillä, mutta samat lainalaisuudet pätevät karkeasti myös katuvalaistukseen. Pimeällä onnettomuusriski kasvaa 1,5–4-kertaiseksi verrattuna valoisaan aikaan.
Erityisesti jalankulkija-, pyöräilijä- ja eläinonnettomuudet yleistyvät pimeänä aikana. Kotimaisten ja kansainvälisten tutkimusten mukaan tievalaistus vähentää maanteillä pimeän ajan onnettomuuksia tieluokasta riippuen 20–30 %.
Katuvalaistus auttavat hahmottamaan tilan. Paitsi, että valojen avulla havaitsee katuympäristön, katuja reunustavat valot kertovat esimerkiksi mihin suuntaan katu on kaartumassa tai onko edessä risteys. Valaistus auttaa myös esimerkiksi autoilijoita ryhmittymisessä risteyksiin.
– On tutkimustuloksia, joiden mukaan valaistus auttaa ryhmittymään aikaisemmin, ja arvioimaan paremmin kääntymisen ajoittamista, mikä voi parantaa liikenneturvallisuutta, Ekrias sanoo.
Itä-Suomen poliisin ylikonstaapeli Pekka Lötjösen mukaan katuvalojen sammuttaminen korostaa turvallisuusvälineiden käyttöä.
– Jalankulkijan tulee käyttää heijastinta pimeän aikaan. Ajoneuvossa pitää olla valot, edessä valkoinen ja taakse punainen, ja se koskettaa myös polkupyöriä. Lötjönen sanoo.
Lötjönen huomauttaa, että monelle voi tulla yllätyksenä, miltä ulkona näyttää, kun valot eivät pala. Tuttukin maisema voi olla erilainen.
– Täytyy oppia näkemään maisema eri tavalla, jotta voi liikkua turvallisesti.
Aleksanteri Ekrias muistuttaa, että pimeään aikaan kaduilla on kuitenkin vain noin 15-20 prosenttia koko päivän liikennemäärästä. Lisäksi esimerkiksi Savonlinnassa valot sammuvat vasta kello 23 illalla eli alkuillan pimeät tunnit valaistaan.
Rikollisuuden ja pimeyden välillä ei ole yhtäläisyyttä
Savonlinnassa on ryhdytty valmistelemaan valaistusta teknisesti niin, että kaikki kaupungin taajamien katuvalot voidaan sammuttaa etäyhteydellä yhtäaikaisesti.
Kaupunki haluaa välttää tilannetta, jossa yhdessä taajamassa on valoisaa ja viereisessä pimeää. Pimeys tuntuu erityisen ikävältä kun sinne sukeltaa keskeltä valoja.
Savonlinnassa tiedostetaan, että valojen sammutuksella voi olla vaikutusta turvallisuuteen.
– Kun puhutaan katu ja puistoalueista, niin tokihan me olemme turvallisuutta miettineet ja tunnistetaan, että vaikutuksia voi olla. Varsinkin talviaikaan korostuu talvikunnossapidon merkitys, Savonlinnan kaupungin infrapäällikkö Jani Ahokas sanoo.
Tämänhetkisellä energianhinnalla katuvalojen yösammutuksen säästövaikutuksen on arvioitu olevan noin 150 000 euroa vuodessa.
Ulkovalaistuksen asiantuntijana Aleksanteri Ekrias kehottaa kuntia puntaroimaan, mitä valaistuksella tavoitellaan ja mitä toisaalta valojen sammuttamisella saavutetaan.
Jos halutaan säästää sähkölaskuissa, valaistuksen ajoittainen vähentäminen on hyvä keino. Jos taas halutaan vähentää sähkönkulutusta kulutuspiikkien aikaan, esimerkiksi talvella valojen sammutus pitäisi ajoittaa aamuun ja iltapäivään, jolloin liikennemäärät ovat tyypillisesti suurimmat.
– Ymmärrän hyvin, miksi tällaiseen päädytään tässä maailmantilanteessa. Tärkeää olisi, ettei valoja sammutella summittaisesti vaan kartoitetaan missä ja milloin sammutuksista on vähiten haittaa ja eniten hyötyä, Ekrias sanoo.
Katuvalojen tehtävänä on vaikuttaa yleiseen ilmapiiriin myönteisesti, ja ennen kaikkea luoda turvallisuuden tunnetta.
Turvallisuuden tunne on subjektiivinen kokemus siitä, kokeeko olonsa turvalliseksi vai ei. Se ei kerro, kuinka turvallista todellisuudessa on.
– On tutkimuksia, joiden mukaan kynnys lähteä pyöräilemään tai lenkille kuntoradalle riippuu siitä, onko alue valaistu ja miten hyvin alue on valaistu, Ekrias sanoo.
Itä-Suomen poliisi tuskin lisää partiointia Savonlinnassa pimeydestä huolimatta. Eikä ole tarvettakaan, sillä rikollisuuden ja pimeyden välille ei voi vetää yhtäläisyysmerkkejä. Hyvin valaistu puisto voi houkutella ihmisiä viettämään aikaa ja siellä missä on ihmisiä, tapahtuu myös rikoksia.
– Tutkimuksissa valolla ja rikollisuudella ei ole löydetty vahvaa riippuvuutta ja tulokset ovat olleet hyvin vaihtelevia, Ekrias kertoo.
LUE LISÄÄ:
Viitasaari sammuttaa katuvalot talviöisin energian säästämiseksi