Hyppää sisältöön

Väestökato kurittaa Lappia ja Kaakkois-Suomea – nyt lähtee kolme kansanedustajapaikkaa: ”Pidän sitä todella harmillisena asiana”

Kaakkois-Suomen vaalipiirissä valitaan ensi kevään eduskuntavaaleissa 15 kansanedustajaa nykyisen 17:n sijasta. Lappi menettää yhden edustajan.

Eduskunnassa istuu seuraavalla vaalikaudella nykyistä vähemmän kansanedustajia Kaakkois-Suomesta ja Lapista. Näin kaakkoissuomalaiset äänestäjät kommentoivat asiaa.

Kaksi vaalipiiriä Suomessa sai tällä viikolla ikävän uutisen. Lapin ja Kaakkois-Suomen väkiluku oli pudonnut niin paljon, että ne menettävät kansanedustajapaikkoja ensi vaalikaudella.

Lappi menettää yhden kansanedustajan, Kaakkois-Suomi kaksi.

Vielä syyskuussa Lapin tilanne näytti toiselta.

Rovaniemen kaupunginjohtaja Ulla-Kirsikka Vainio harmittelee käännettä. Hän huomauttaa, että Lappi on kooltaan melkein puolet koko Suomesta.

– Pohjoinen ja arktiset asiat ovat korostuneet tässäkin maailman ajassa. Pidän sitä todella harmillisena asiana, koska sillä on suora vaikutus vaikuttamismahdollisuuksiin.

Lappia suurempi menettäjä kansanedustajien määrässä on Kaakkois-Suomen vaalipiiri. Kevään 2023 eduskuntavaaleissa Kaakkois-Suomen vaalipiiristä eli Kymenlaaksosta, Etelä-Karjalasta ja Etelä-Savosta valitaan vain 15 kansanedustajaa nykyisen 17:n sijasta.

Vähenemisen syynä on se, että alueelta kolme kuntaa on vaihtanut maakuntaa muiden vaalipiirien alueille. Alueen väkiluku on muutenkin laskenut.

Edunvalvonta vaikeutuu

Kymenlaakson maakuntajohtaja Jaakko Mikkola on huolissaan siitä, että paikallinen edunvalvonta heikkenee kansanedustajien vähenemisen myötä.

– Edunvalvonta on ollut tähänkin asti hieman pirstaleista. Kansanedustajamäärän putoaminen ei ainakaan paranna tilannetta, Mikkola sanoo.

Etelä-Savon maakuntajohtajan Pentti Mäkisen mukaan maakunnan kansanedustajien määrä ei kerro suoraan sitä, miten tehokkaasti he valvovat oman alueensa etuja. Maakunnan näkökulmasta on keskeistä ylläpitää suhteita hallituspuolueiden kansanedustajiin.

– Siksi on tärkeää, että hallituspuolueissa on edustajia omasta maakunnasta. Se on todettu erittäin tärkeäksi yhteydeksi oman maakunnan edunvalvonnassa niin meillä kuin muuallakin.

Menetys kirveltää

Kansanedustajapaikkojen menetys ei tullut yllätyksenä Kaakkois-Suomessa, mutta silti menetys kirveltää.

– On selvää, että kilpailu kansanedustajapaikoista kovenee, koska kaksi paikkaa tippuu pois. Toivon, että koveneva kilpailu ei heijastu yhteistyökulttuuriin. Tarvitsemme yhä tiiviimpää yhteistyötä koko Kaakkois-Suomen vaalipiirin alueella, Etelä-Karjalan maakuntajohtaja Satu Sikanen sanoo.

Samoilla linjoilla on Kymenlaaksossa Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka.

– Se mitä täällä koko vaalipiirin alueella pitäisi pystyä tekemään, on yhteistyö: haetaan edunvalvontakohteet, jotka yhdistävät meitä kaikkia eikä kilpailla keskenämme. Se on ihan peruslähtökohta, oli edustajia mikä lukumäärä tahansa, sanoo Toikka.

Etelä-Karjalassa Lappeenrannan kaupunginjohtaja Kimmo Jarva on tähän asti ollut tyytyväinen Lappeenrannan edustukseen valtakunnan päätöksenteossa. Hänen mukaansa kaupungille on ollut selvää etua siitä, että Etelä-Karjalan seitsemästä kansanedustajasta kuusi on Lappeenrannasta.

– Jos näin on jatkossakin, niin se on Lappeenrannan osalta hyvä tilanne, mutta pitää myös varautua pienempään määrään.

Mikkelissä tilanne on päinvastainen. 50 000 asukkaan maakuntakeskuksesta ei ole tällä vaalikaudella yhtään kansanedustajaa. Kaupunginjohtaja Timo Halosen mukaan tiedonkulku paikallisen ja valtakunnallisen päätöksenteon välillä on kärsinyt selvästi.

– Valitettavasti emme ole muita teitä onnistuneet saamaan ääntämme saamaan perille yhtä hyvin kuin niinä aikoina, kun meillä on ollut oma kansanedustaja, harmittelee Halonen.

Lue lisää: Kansanedustajien määrä vähenee Lapissa ja Kaakkois-Suomessa – Helsinki, Uusimaa ja Pirkanmaa saavat lisää edustajia

Suosittelemme sinulle