PEKING Liittokansleri Olaf Scholz saapuu Pekingiin perjantaina kuin Euroopan ja Kiinan välistä epäluottamusta ei olisi olemassakaan. Hänen kannoillaan saapuu Saksan yritysjohdon eliittiä tunnustelemaan kauppanäkymiä. Vierailu on vähintäänkin kiistaa herättävä.
Mitä vierailulla tapahtuu?
Liittokansleri Scholz tapaa presidentti Xi Jinpingin ja pääministeri Li Keqiangin Tiananmenin aukiolla Suuressa kansan salissa. Samassa paikassa vain viikkoja aiemmin Xi Jinping sai mandaatin johtaa Kiinaa historiallisen kolmannen kauden ajan.
Scholzin seurueessa matkustavat saksalaiset yritysjohtajat tapaavat kiinalaisten yhtiöiden edustajia. Mukana on Saksan tärkeimpien yhtiöiden kuten Deutsche Bankin, Siemensin, Volkswagenin, BASF:n ja koronarokotteita valmistavan Biontechin johtoa.
Illalla Scholz keskustelee Kiinassa asuvien saksalaisten kanssa.
Joutuuko Scholz koronakaranteeniin?
Scholz saapuu Pekingissä tiukkaan koronakuplaan, joka on tuttu rutiini Pekingin talviolympialaisista. Kiina noudattaa yhä jyrkkiä koronan torjuntatoimia, vaikka pandemian alusta on liki kolme vuotta.
Arvovieras ei itse joudu karanteeniin päivän kestävällä vierailullaan, mutta häntä tapaavat Kiinassa asuvat tahot joutunevat karanteeniin. Saksalaisyhteisö tapaa Scholzin videolinkin välityksellä etänä.
Miksi Scholzin Kiinan-matkasta on noussut kohu?
Scholzin vierailun ajoitus on huono. Se sattuu juuri kun Euroopan unioni haluaa vähentää riippuvuutta Kiinasta. Yhdysvaltain suhteet Kiinaan ovat jäiset ja Yhdysvallat odottaa Euroopalta liittolaisuutta.
Kaiken lisäksi Scholz matkaa Kiinaan ensimmäisenä EU-johtajana juuri, kun Xi Jinping on vahvistanut autoritääristä valtaansa Kiinassa. Matkaa on arvosteltu onnittelukierrokseksi, jossa Scholz toisi ikään kuin lahjana kauppasopimuksen Hampurin sataman konttiterminaalin osuudesta.
Suuri kiinalainen rahtiyhtiö Cosco sai äskettäin luvan ostaa liki neljänneksen osuuden Hampurin sataman yhdestä konttiterminaalista. Scholz puolsi kauppaa, vaikka hallituskumppanit arvostelivat ja kuusi ministeriä vastusti sitä.
Saksassa ovat ärsyttäneet myös tiedot siitä, että Cosco olisi uhannut siirtää rahdin Hampurista muihin Euroopan maihin, joissa se omistaa terminaalitilaa satamissa. Kiinan rahtilaivat ovat tärkeä tulonlähde Hampurin satamalle.
Miksi Scholz haluaa Kiinaan?
Scholz puolusti matkaa yhteistyön ja keskustelun tarpeella. Hän luottaa perinteiseen diplomatiaan eikä näe järkeä suhteiden katkaisulla. Scholz sanoo edustavansa myös eurooppalaista johtajuutta.
Häntä on arvosteltu EU:n linjasta lipeämisestä. Tosin myös Ranskan presidentti Emmanuel Macron on aikeissa matkustaa Kiinaan.
Scholz kirjoitti Frankfurter Allgemeine -lehdessä (siirryt toiseen palveluun), että hän ei kaihda puhua matkallaan erimielisyyksistä kuten Xinjiangin ihmisoikeusrikkomuksista, kansalaisoikeuksista ja vapaasta maailmankaupasta.
Kiina on myös Saksan suurin kauppakumppani. Puolet EU:n investoinneista Kiinaan on juuri Saksasta.
Erityisesti saksalainen auto- ja kemikaaliteollisuus ovat riippuvaisia Kiinasta. Kiina on myös Volkswagenin ja Daimlerin isoin automarkkina. Äkillinen suhteiden katkaisu olisi näille yhtiöille katastrofi.
Mitä Kiina saa matkalta?
Kiinalle Scholzin vierailu on osin propagandavoitto Yhdysvaltoja vastaan. Kiina voi näyttää Yhdysvalloille, että Euroopan suurin talousvalta jatkaa bisnestä Kiinan kanssa, vaikka Yhdysvallat haluaa Euroopan irtautuvan Kiinan-kaupasta.
Kiinan valtion mediaan kuuluva englanninkielinen Global Times -lehti (siirryt toiseen palveluun) korosti äskettäin satamaterminaalikaupan osoittavan, että Yhdysvallat ei onnistu rikkomaan Kiinan vahvoja suhteita Saksaan ja Euroopan rahtiliikenteeseen.
Hampurin sataman terminaaliosuus itsessään ei ole investointina suuren suuri Kiinan Cosco-rahtiyhtiölle, eikä alle neljänneksen osuus tuo sille sananvaltaa satamassa. Sillä on jo rahtiterminaaleja muualla Euroopassa.
Kiinalle on myös merkittävää Euroopan-kaupan jatkuminen. Ei olisi yhtään yllättävää, etteikö Scholzin mukana matkaavia saksalaisyhtiöitä palkittaisi mehevillä sopimuksilla.
Enemmän aiheesta: