Jalkapallon naisten arvokisakarsintojen formaatti mullistuu. Jatkossa myös naiset pelaavat miesten puolelta tuttua Kansojen liigaa.
Naisten Kansojen liigassa maat on jaettu niiden rankingsijoitusten perusteella A-, B- ja C-liigaan, joista kahdessa ensimmäisessä on 16 maata ja C-liigassa 19 maata. Suomi pelaa näillä näkymin B-liigassa.
– Kansojen liiga on odotettu ja iloinen asia. Miesten puolella on nähty, miten formaatti on lisännyt kiinnostavia, kilpailullisia otteluita karsintojen väliseen aikaan. On hienoa, että formaatti saadaan myös naisten puolelle lisäämään kovatasoisia, kilpailullisia otteluita, Palloliiton kehityspäällikkö Heidi Pihlaja kertoo Yle Urheilulle puhelimitse.
Myös karsinnat pelataan jatkossa Kansojen liigasta tutulla mallilla, eli joukkueet on jaoteltu kolmeen eri liigaan: A-, B- ja C-liigaan.
A-liigan kahdeksan parasta joukkuetta selviytyvät suoraan lopputurnaukseen ja loput paikat jaetaan jatkoturnauksessa, jonne selviytyvät loput A-liigan joukkueet, C-liigan lohkovoittajat ja kolme parasta lohkokakkosta sekä B-liigan lohkovoittajat, lohkon kakkoset ja lohkokolmoset. Jatkoturnauksessa jaossa on vielä seitsemän paikkaa. Yksi paikka on varattu kisajärjestäjälle.
– Luulen, että tämä on Uefan työryhmän kompromissi, miten kehitystä rakennetaan. Täytyy sanoa, että itsekin olen vielä odottavalla kannalla, mitä vahvuuksia ja heikkouksia tässä mallissa on. Totta kai se tarjoaa entistä enemmän oman tason vastustajia sekä oman tason otteluita ja ehkä vähentää isojen tasoerojan kamppailuja, jotka päättyvät jopa 15–0, Pihlaja kertoo.
Toisaalta uudessa mallissa samantasoiset maat kohtaavat useammin toisiaan, mikä vähentää mahdollisuuksia pelata huippumaita vastaan.
Suomi pelannee B-liigassa
EM-karsinnat käynnistyvät keväällä 2024. Suomi on ollut kisoissa mukana neljästi: 2005, 2009, 2013 ja viimeisimpänä 2022.
Miten uusi järjestelmä vaikuttaa Helmareiden mahdollisuuksiin päästä kisoihin?
– B-liigassa on paljon joukkueita, jotka Suomi pystyy voittamaan, oikeastaan kenet tahansa, ja taistelemaan A-liigaan noususta. Siksi B-liigastakin on tehty mahdolliseksi päästä EM-kisoihin. Uskon, että edelleen Euroopan 16 parhaan joukkoon on mahdollisuudet edetä, mutta tietysti se vaatii, että peli kulkee ja kehittyy.
– Jalkapallo kehittyy kovaa vauhtia kaikissa Euroopan maissa, ja meidän on pysyttävä mukana kehityksessä. Mutta uskon, että kisoihin selviää aina 16 parasta joukkuetta.
Suomi on hakenut kesän 2025 EM-kisojen järjestelyoikeutta yhdessä Ruotsin, Tanskan ja Norjan kanssa. Uefan mukaan korkeintaan kaksi kisajärjestäjää voisi saada paikan kisoihin.
– Teemme kaikkemme, että saisimme kisat tänne ja juttelemme sitten tarkemmin Uefan kanssa. Yksi vaihtoehto, jota olemme nostaneet pöydälle, on, että kaikki osallistuisivat karsintoihin ja sitten katsottaisiin, jääkö joku rannalle, Pihlaja kertoo.
Pohjoismaiden lisäksi kiinnostuksestaan EM-kisojen järjestämiseen ovat ilmoittaneet Puola, Ranska ja Sveitsi.
