Hyppää sisältöön

Ike Melnits, 19, on suomalaisen hiihdon suurimpia tulevaisuuden nimiä – jopa maailman paras sprintteri ikäluokassaan, lataa asiantuntija Kalle Lassila

Lauantaina Suomen Cupin kauden avauksessa huomio kiinnittyy nuoriin lupauksiin. Yle Urheilun asiantuntija Kalle Lassila odottaa suomalaissprinttereiltä laajaa tasonnostoa tulevana talvena.

Ike Melnits.
Kankaantaan Ike Melnits on Suomen lupaavimpia nuoria hiihtäjiä. Kuva: AOP / Tomi Mäkipää
Joel Sippola
Avaa Yle-sovelluksessa

Vuokatin Suomen Cup TV2:ssa lauantaina klo 12.35 ja sunnuntaina klo 11.10 alkaen.

Hiihdon Suomen Cupin kauden ensimmäinen koitos käydään viikonloppuna Vuokatissa. Lauantaina hiihdetään sprintit vapaalla hiihtotavalla ja sunnuntaina vuorossa ovat viestit.

Naisten sprintissä nähdään sprintin kärkivalioihin lukeutuvat Jasmi Joensuu, Katri Lylynperä ja Jasmin Kähärä. Miesten lähtölistalta kärkinimet sen sijaan puuttuvat. Paikalla ei ole muun muassa Joni Mäkeä, Lauri Vuorista ja Verneri Suhosta.

– Maajoukkueurheilijoilla päättyi juuri korkeanpaikan leiri. Paljon vaikuttaa se, miten leiri on sujunut ja mikä on suunnitelma sen jälkeen. Kilpailukautta ei välttämättä kannata avata Vuokatista, Yle Urheilun asiantuntija Kalle Lassila sanoo.

Monien kärkinimien ollessa poissa huomio kannattaa kiinnittää nuoriin lupauksiin. Suomen Cupin avauskisat ovat olleet perinteisesti näyttämöitä, joissa isolle yleisölle tuntemattomat urheilijat pääsevät loistamaan. Viime vuonna tällainen nimi oli Remi Lindholm, jonka kaudesta tuli läpimurto kansainväliselle tasolle.

Lauantaita ajatellen Lassila nostaa mielenkiintoisiksi nimiksi Emil Liekarin, Eero Rantalan ja Ike Melnitsin. Vuonna 2003 syntynyt Melnits oli viime talvena vuotta vanhempien hiihtäjien seurassa alle 20-vuotiaiden MM-kisojen sprintin neljäs. Euroopan nuorten olympiafestivaaleilla Vuokatissa hän ylsi sprintissä hopealle.

Suomalaisen mieshiihdon tulevaisuuden lupauksista puhuttaessa on mainittu usein nimet Niilo Moilanen, Alexander Ståhlberg ja Niko Anttola. Melnits on jäänyt spekulaatioissa toistaiseksi pimentoon.

– Ike Melnits on kaveri, josta on puhuttu aika vähän. Hän on meidän nuorista nimistämme eniten sprinttiin orientoitunut ja siellä menestynyt kaveri. Hän on sprintissä ikäluokkansa maailman parhaimpia. Hyvänä päivänä hän kykenee olemaan paras. Häneltä voi odottaa ihan mitä vaan.

Lassilan mukaan Melnitsillä on sprinttihiihtoon vaadittavat tekijät kunnossa.

– Hän pääsee karsinnassa tosi hyvin liikkelle. Nuorten sarjoissa häneltä on löytynyt vauhtikapasiteettia koko ajan tosi hyvin.

– Se on aina ensimmäinen asia, joka mahdollistaa nuorena nousun kansainväliselle tasolle. Kun on vauhtikapasiteettia, kovalla karsintahiihdolla voi päästä suoraan pisteille ja erähiihtoihin. Siinä Melnits on ollut ainakin toistaiseksi todella vahva, Lassila kehuu.

Yle Urheilun asiantuntija Kalle Lassila kertoo, keitä nuoria hiihtäjiä Suomen Cupin avauksessa kannattaa seurata.
Katri Lylynperä.
Katri Lylynperä on yksi naisten sprintin suosikeista. Kuva: Tomi Mäkipää / All Over Press

Pisteille hiihtäminen pitää olla säännöllistä

Suomalaisessa sprinttihiihdossa päästiin nauttimaan viime kaudella kansainvälisestä menestyksestä, kun Johanna Matintalo ja Joni Mäki ylsivät maailmancupissa ensimmäistä kertaa palkintokorokkeelle. Olympialaisissa Mäki hiihti vahvasti ollen neljäs.

Myös muun muassa Katri Lylynperältä ja nuorelta Jasmin Kähärältä nähtiin hyviä suorituksia. Miesten puolella moni nuori sprintteri pääsi alkukaudesta maailmancupin pisteille.

Lassila odottaa, että viime kaudella maailmancupissa erähiihtoihin päässeet nuoret suomalaishiihtäjät hiihtävät tulevalla kaudella säännöllisesti pisteille.

– Heiltä kaikilta odotetaan sitä, että he ottavat pienen askeleen eteenpäin. Fakta on myös se, että Venäjä on poissa. Sen lisäksi kansainvälinen kärki on kaventunut valtavasti viimeisen 5–10 vuoden aikana.

– Käytännössä se tarkoittaa sitä, että pisteille hiihtäneille suomalaisille erävaiheessa hiihtämisen pitää olla peruskauraa. Ei pidä keskustella siitä, päästäänkö ensi kaudella pisteille vai. Sen pitää olla perusjuttu, Lassila sanoo.

Talviolympialaiset hiihdettiin viime talvena noin 1 800 metriä merenpinnan yläpuolella. Korkean ilmanalan ohella maastot ja olosuhteet olivat poikkeuksellisen rankat.

Planican MM-kisoissa palataan niin sanottuun normaaliin. Kisapaikka on noin 1 000 metriä merenpinnan yläpuolella.

– Se tekee siitä enemmän normaalin sprinttikisan. Viime vuonna olosuhteet olivat niin poikkeukselliset, että sprinttihiihtäjällä oli tarvetta muuntautua hybridihiihtäjäksi ja osittain normaalimatkan hiihtäjäksi.

– Erikoisolosuhteissa sprinttihiihtäjillä ei ole oikein jakoa. Nyt on sellainen kisapaikka, jossa maailmancupissa millä tahansa radalla pärjäävät sprintterit pystyvät menestymään arvokisoissa, Lassila lisää.

Suosittelemme