Hyppää sisältöön

Pohjoiskarjalaisen metsätien alta löytyi ainutlaatuinen kivikautinen hauta – kuollut lapsi oli aseteltu höyhenpedille koiran kanssa

Arkeologien mukaan Outokummun Majoonsuolta löytynyt muinainen hauta kuului pienelle lapselle. Mikroskooppisista paloista on voitu rakentaa kuva siitä, kuinka vainajia on kunnioitettu kivikaudella.

Lapsi makaa kuvassa oikealla, hän nojaa itseään puolimakaavassa asennossa. Lapsi on puettu oranssinkirjavaan turkikseen. Lapsen jalkopäässä makaa kaksi sutta.
Taiteilijan näkemys siitä, miltä Majoonsuon lapsivainaja saattoi näyttää eläessään. Kuva: Tom Björklund
Emilia Saukkonen
Avaa Yle-sovelluksessa

Hauta kaivettiin asutuksen läheisyyteen ja värjättiin punamullalla. Lapsen ruumis asetettiin lepoon höyhenpedin päälle. Hän sai mukaansa nuolia ja jalkopäähänsä koiran lepokaverikseen.

Tämän kaltainen saattoi olla tilanne, kun hauta kaivettiin kivikaudella nykyiselle Outokummun Majoonsuolle.

Helsingin yliopisto ja Museovirasto ovat saaneet nyt tuloksia vuonna 2018 alkaneista tutkimuksista siitä, millainen hauta pohjoiskarjalaisen metsätien alta löydettiin.

Hiekkatie keskellä metsää. Tien pintakerros on kaivettu pois, sen oikeassa reunassa on korkeampi osuus, jossa näkyy punaruskea läikkä maata.
Hautapaikka sijaitsee noin viiden kilometrin päässä Outokummun keskustasta. Kuva: Kristiina Mannermaa / Helsingin yliopisto

– Haudasta on saatu selville uskomaton määrä asioita, kertoo tutkimuksia johtanut tutkijatohtori Tuija Kirkinen Helsingin yliopiston kulttuurien osastolta.

Lapsen viimeinen leposija

Suunnitelmaksi muodostui ottaa talteen mahdollisimman paljon maa-ainesta haudasta ja sen lähiympäristöstä. Ajatuksena oli katsoa mikroskoopilla, onko hautaan mahdollisesti laitetuista kasvi- ja eläinperäisistä antimista enää mitään jäljellä.

Majoonsuon hautapaikalta löytyi muutamia hampaita. Tutkijat saivat niiden muodosta selville, että vainaja oli ollut noin 3–10-vuotias lapsi.

Hän oli saanut hautaan mukaansa kaksi poikkiteräistä nuolenkärkeä sekä kaksi muuta kvartsiesinettä hauta-antimiksi. Nuolenkärkien avulla hauta osattiin ajoittaa mesoliittiselle kaudelle.

keihään kärjet
Haudasta löytyneet nuolenkärjet olivat kvartsia. Kuva: Helsingin yliopisto, Ilari Järvinen / Finnish Heritage Agency, Archaeological collections and Kristiina Mannermaa

Tuija Kirkinen löysi haudan maanäytteistä jälkiä orgaanisesta aineksesta. Ne paljastuivat alle millimetrin mittaisiksi karvoiksi, kasvikuiduiksi ja sulan palasiksi.

Sulat pystyttiin määrittelemään vesilinnun höyheniksi ja jalohaukan suliksi. Ne saattoivat olla peräisin vesilinnunnahkaisista vaatteista ja haudasta löytyneistä nuolista. On myös mahdollista, että hauta oli vuorattu höyhenillä.

Kasvikuitujen Tuija Kirkinen arvioi tulleen köydestä.

Tuija Kirkinen kertoo hautalöytöjen merkityksellisyydestä.

Osa vainajan jalkopään karvoista oli kuulunut koiralle tai sudelle. Nekin saattoivat olla peräisin lapsen vaatteista.

– Tiedossa on kuitenkin, että eteläisessä Ruotsissa vainajan kanssa samaan hautaan on joskus haudattu koiria, Kirkinen pohtii.

Lisää löytöjä voi vielä tulla

Kivikautisista haudoista tehdyt löydöt ovat hyvin vähäisiä Suomessa, sillä palamaton luu ei täällä maaperässä säily. Kivikautisia luurankojakin on löytynyt toistaiseksi lähinnä Ahvenanmaalta.

Outokummusta löytyneen haudan tutkimuksissa oli tutkijatohtori Tuija Kirkisen mielestä merkittävintä se, että mikroskooppitutkimukset tuottivat tuloksia.

– Toki olemme tutkineet vasta osan talteen otetusta maa-aineksesta, joten näytteissä voi olla piilossa edelleen löytöjä. Myös vainajan hampaiden kuvantamista ja tutkimuksia on jatkettu.

hampaat
Haudasta löytyi muutama säilynyt hammas, joiden pohjalta vainajan ikä voitiin päätellä. Kuva: Helsingin yliopisto, Ilari Järvinen / Finnish Heritage Agency, Archaeological collections and Kristiina Mannermaa

Vaikka hauta löydöksineen onkin historiallisesti erittäin merkittävä, tietää Tuija Kirkinen sanoa omaan mieleen painuvimman seikan.

– Ajatus siitä, että lapsi on ehkä laskettu höyhenpedille on minusta liikuttava. Se kertoo siitä, miten vainajia on silloin kunnioitettu ja saatettu matkaan.

Mitä ajatuksia juttu herättää? Voit keskustella aiheesta 5.11. klo 23 saakka.

Enemmän aiheesta:

"En voinut käsittääkään, että sellaista saattaisi Suomesta löytää" – kivikauden käärmeveistos on aarre, jollaiset katoavat, kun kosteikot kuivuvat

Nelostien remontti paljasti poikkeuksellisia muinaislöytöjä: kivikautinen hauta ja asuinpaikka sekä yli 1 000 vuotta vanha sepän tulisija

Janakkalan polttokenttäkalmistosta löytyneet ihmisen jäänteet kaipaavat tarkempaa tutkimista – Tutkija: ”Tämä oli kuin lottovoitto”

Suosittelemme