Saksan liittokansleri Olaf Scholz vierailee tänään Kiinassa ensimmäisenä EU-maan johtajana koronapandemian alun jälkeen.
Vierailun ajoitusta on pidetty hankalana monesta syystä: Kiinan presidentti Xi Jinpingin valta Kiinassa on vahvistunut ja EU haluaa vähentää taloudellista riippuvuutta Kiinasta.
Samalla Yhdysvaltain suhteet Kiinaan ovat jäiset ja se odottaa Euroopalta liittolaisuutta.
Saksalle vierailu on taloudellisesti merkittävä, kommentoivat Suomen Pankin vanhempi ekonomisti Riikka Nuutilainen ja Elinkeinoelämän keskusliiton (EK) johtaja Timo Vuori Ylen aamussa.
Melkein puolet EU:n suorista sijoituksista ja viennistä Kiinaan tulee Saksasta, Nuutilainen toteaa.
Maa on ollut kuusi vuotta peräkkäin Kiinan isoin kauppakumppani ja saksalaisilla yhtiöillä on Kiinassa vankka jalansija.
Vuori toivoo, että myös poliittiset näkökulmat tulevat Scholzin vierailulla esiin.
– Meidän eurooppalaisten näkökulmasta on tärkeää, että Ukrainan sodasta ja Venäjän roolista keskustellaan. Toivottavasti (Scholz) saa Kiinaa suostuteltua pistämään painetta Venäjän suuntaan, että Ukrainan sota pitää lopettaa.
Investointien oltava tasapuolisia
Suuri kiinalainen rahtiyhtiö Cosco sai äskettäin luvan ostaa liki neljänneksen osuuden Hampurin sataman yhdestä konttiterminaalista. Scholz puolsi kauppaa, vaikka sai tästä kritiikkiä myös hallituskumppaneilta.
Lähtökohta pitää olla se, että investointeja tehdään puolin ja toisin, Vuori sanoo. Kiina tuskin kuitenkaan päästäisi EU-maita tekemään investointeja omille satama-alueilleen.
– Silloin tulee kysymys siitä, ovatko satamat yhteiskunnan kannalta kriittisiä alueita, joiden kanssa pitää miettiä, kuka pääsee sinne investoimaan ja millä määräysvallalla.
Euroopassa ja Suomessa on lainsäädännöllisesti mahdollista tarkistaa isompia kansainvälisiä investointeja ja tarvittaessa estää ne, Vuori lisää.
EK:n tuoreiden kyselyjen mukaan isoista suomalaisyrityksistä noin 60 prosenttia on miettinyt toimitusketjujensa hajautusta. Tähän ovat vaikuttaneet niin Venäjän toimet Ukrainassa, koronapandemia kuin myös halu vähentää Kiina-riippuvuutta.
– En ole nähnyt tilanteita, että suomalaisyritykset olisivat jättäneet tai jättämässä Kiinan, Vuori sanoo.
Demokraattisten maiden yhteistyö tiivistyy
EU-maille tärkeitä tuotteita Kiinasta ovat maametallit ja puolijohteiden kaltaiset, elektroniikan kannalta tärkeät komponentit. Tässä mielessä nopea taloudellinen irtaantuminen Kiinasta ei ole mahdollinen, Nuutilainen pohtii.
– Se vaatii pitkäaikaisia investointeja. Täytyy kouluttaa työvoimaa, tehdä uusia kauppareittejä ja määrätietoista politiikkaa sen suhteen. Meillä Euroopassa on vähän korkean teknologian innovaatioita ja tuotantoa.
Eurooppa tulee rakentamaan puolijohteita kehittävää teknologiaa yhteistyössä Yhdysvaltojen, Japanin ja Korean kanssa, Vuori ennakoi. Tietty riippuvuusketjujen katkaiseminen on jo käynnissä.
– Länsimaiset demokratiat tiivistävät yhteistyötä myös taloudessa ja kriisivalmiuden kehittämisessä. Autoritaariset maat, kuten Kiina, taas ottavat etäisyyttä ja katkaisevat omaa riippuvuuttaan läntisistä maista.
Yhdysvallat Kiinalle tärkeämpi kumppani
Aiemmin viikolla uutisoitiin suomalaisyritysten perustamasta uudesta China Office of Finnish Industries-yhtiöstä. Yhtiö kertoo tavoitteikseen tiedon keräämisen ja yritysten kokemusten jakamisen liiketoiminnan helpottamiseksi Kiinan markkinoilla.
– Ehkä tämä olisi pitänyt jo aikaisemmin tehdä, Vuori kommentoi yhtiön tarkoitusta.
Mitä tulee Kiinan liikekumppanuuteen Yhdysvaltoihin ja Venäjään, Yhdysvallat on Kiinalle tärkeämpi.
Venäjä on Kiinalle hyvin tärkeä energiatoimittaja ja Kiina hyötyy nyt halvasta hinnasta, kun Venäjä joutuu myymään energiaa alennuksella, Nuutilainen sanoo. Toisaalta kiinalaisyrityksetkin noudattavat länsimaisia pakotteita.
–Siitä ei haluta pitää isoa meteliä, mutta lehtitietojen mukaan monet kiinalaisyhtiötkin ovat vetäytyneet Venäjän markkinoilta, Nuutilainen kommentoi.
Lue lisää: