Hyppää sisältöön

Tavaraliikenne kulkee nyt sujuvammin Suomen ja Ruotsin rajalla – raideleveyden vaihtoon löytyi ratkaisu

Ennen muutosta Tornion ja Haaparannan rajalla oli vierekkäin Ruotsin ja Suomen raideleveyksillä olevat kiskot ja tavaraa jouduttiin rajalla siirtämään vaunujen välillä.

Telinvaihtoraiteella varustetut rautatiekiskot Suomen ja Ruotsin rajalla.
Telinvaihtoraiteessa on normaalit kiskot, mutta niiden keskellä on niin sanotut vastakiskot, jotka ohjaavat kapeampiraiteisilla radoilla kulkevia ruotsalaisia vaunuja kulkemaan suomalaisella raiteella. Kuva: Väylävirasto
Kati Siponmaa

Liikenteen tarpeet voivat muuttua nopeastikin. Tästä esimerkkinä on Venäjän hyökkäyssota ja sen vaikutukset rajaliikenteeseen Suomessa.

Muuttuneeseen maailmantilanteeseen on reagoitu Tornio-Haaparanta-alueella, jossa tänä syksynä käyttöönotettu telinvaihtoraide mahdollistaa tavaraliikenteen sujuvamman liikenteen valtakunnan rajan yli.

Ennen muutosta rajalla oli vierekkäin Ruotsin ja Suomen raideleveyksillä olevat kiskot ja tavaraa jouduttiin rajalla siirtämään vaunujen välillä. Tässä uudessa ratkaisussa on läpimenevät kiskot, ja se on jotakin uutta, kertoo Väyläviraston rautatieliikennejohtaja Markku Nummelin.

– Tällaista ratkaisua ei ole ennen Tornion ja Haaparannan välillä ollut. Siinä voi kerrallaan käsitellä kuutisen vaunua, joiden raideleveydet voi vaihtaa samanaikaisesti.

Nummelinin mukaan uuden raideleveyden vaihtoratkaisu on samanlainen, jota Suomessa on käytetty etelän junalauttasatamissa.

Huoltovarmuus paranee

Ruotsin ja Suomen rajalla Lapissa telinvaihtoraide otettiin käyttöön mahdollisimman nopealla aikataululla jo Suomen huoltovarmuudenkin vuoksi.

Nummelinin mukaan raideleveyden vaihto on aiemmin ollut Puolan normaaliraiteisen sekä Valko-Venäjän ja Liettuan leveän raideleveyden verkkojen välillä ja kuljetuksia on tullut sieltä eteenpäin Venäjän kautta Suomeen.

– Nyt se yhteys ei toimi, niin meidän piti tehdä aika nopealla aikataululla Ruotsista Suomeen yhteys, missä voidaan tehdä näppärästi tämä raideleveyden vaihto, Nummelin sanoo.

Rautatieliikennejohtaja Markku Nummelin kertoo nyt tehdyn muutoksen liittyvän siihen, että Venäjän reittiä korvaava yhteys piti saada nopeasti aikaiseksi – ilman suunnitelmissa olevaa sähköistystäkin.

Sähköistyshanke Keminmaan Laurilan kohdalta Ruotsin Haaparannalle kuitenkin etenee.

– Sähköistystyöt alkavat ensi vuoden alkupuolella. Suunnittelu on pitkällä ja hankinnat ovat pitkälti tehty.

Rautatieliikennejohtajan mukaan niin nyt käyttöönotettu telinvaihtoraide kuin myöhemmin toteutuva rataosuuden sähköistäminenkin ovat tärkeitä myös huoltovarmuuden kannalta.

– Tämä paitsi helpottaa kuljetuksia Suomeen myös tuo tiettyä varautumista lisää. Ja tokihan voi olla aivan muitakin kuljetuksia kuin niitä idän liikennettä korvaavia.

Nummelinin mukaan huoltovarmuuden lisäksi sujuva ratayhteys hyödyttää kaupankäyntiä Suomen ja Ruotsin sekä Norjan välillä.

– Tässä on ollutkin jo kolme kiinnostunutta toimijaa, jotka voisivat sitä kautta kuljettaa tavaraa, Markku Nummelin sanoo.

Väyläviraston rakentaman infran hinta on 1,2 miljoonaa euroa.

Lue myös:

Rautateiden sähköistys käynnistyi 1960-luvulla – Ensimmäisenä valmistui rataosuus Helsingistä Kirkkonummelle

Keskustele aiheesta Yle-tunnuksella 6.11. klo 23 saakka

Suosittelemme sinulle