Hyppää sisältöön

Riku Tuomisen, 24, työpäivät leikkaussalissa ovat pitkiä, mutta palkkakuitissa on pyöreä nolla

Ammattikorkeakouluopiskelijat tekevät yliopisto-opiskelijoita useammin työharjoitteluja palkatta. Harjoittelupalkka on usein riippuvainen tutkintoalasta sekä työnantajasta.

Sairaanhoitajaopiskelija Riku Tuominen kokee, että vaihtelevat harjoittelukäytännöt asettavat opiskelijat eriarvoiseen asemaan. Video: toimittaja: Linnea Pitkänen, kuvaus Jani Aarnio / Yle

Pakolliset työharjoittelut ovat oleellinen osa sairaanhoitajaopiskelija Riku Tuomisen, 24, korkeakouluopintoja.

Hän on suorittanut harjoitteluja muun muassa sisätautiosastolla, kirurgisella puolella ja leikkaussalissa. Kerrallaan 4–6 viikkoa kestävässä harjoittelussa tehdään töitä täysipäiväisesti.

Työharjoittelun palkkakuitissa lukee kuitenkin pyöreä nolla. Tuominen suorittaa harjoittelut täysin ilman rahallista korvausta.

Hän ei ole ainoa, joka tekee harjoittelunsa palkatta.

Se, millaista palkkaa opiskelija voi saada harjoittelusta, riippuu usein tutkintoalasta ja työpaikasta. Suomessa ei ole käytössä yhtenäistä linjaa siitä, miten työharjoitteluja tulisi suorittaa ja millaista palkkaa niistä tulisi maksaa.

Tuominen näkee vaihtelevat käytännöt ongelmallisena.

– Kyllä se eriarvoistaa, hän toteaa.

Opiskelijajärjestöt: Palkattomille harjoitteluille tultava loppu

Palkattomat työharjoittelut ovat puhututtaneet opiskelijoiden keskuudessa jo pitkään.

Suomen ylioppilaskuntien liitto (SYL) sekä Suomen opiskelijakuntien liitto (SAMOK) ovat ajaneet vuosia korkeakoulujen harjoittelujärjestelmien yhtenäistämistä sekä palkattomien harjoittelujen poistamista.

– Meidän mielestämme palkattomat harjoittelut eivät edistä oikeudenmukaista työelämää ollenkaan. Harjoittelusta tulisi aina saada kohtuullinen palkka, sanoo SAMOK:in puheenjohtaja Emmi Lainpelto.

SAMOK perustelee palkkavaatimusta sillä, että riippumatta työ- tai harjoittelupaikasta opiskelija tuo työelämään myös uutta tutkittua tietoa ja tuoreita näkökulmia, mitkä hyödyttävät myös työpaikkoja.

Suomen ammattikorkeakouluopiskelijoita edustavan SAMOKin puheenjohtaja Emmi Lainpelto sanoo, etteivät palkattomat harjoittelut edusta oikeudenmukaista työelämää. Kuva: Jani Aarnio / Yle

SYL:in tavoitteena on taata kaikille opiskelijoille yksi rahallisesti tuettu harjoittelu, joka ei tulisi olla sidottuna mihinkään tiettyyn työpaikkaan.

Tällä hetkellä monet yliopistot maksavat harjoittelutukirahaa työnantajille, jotka ottavat opiskelijoita harjoitteluihin. Ammattikorkeakoulussa vastaavaa tukea ei makseta.

– Käytännöt ovat todella erilaisia, mikä asettaa opiskelijat eriarvoiseen asemaan toisiinsa nähden, sanoo SYL:in hallituksen jäsen Elina Kuula.

Osa työpaikoista vaatii korkeakoululta harjoittelua varten rahallista tukea, jolla katetaan esimerkiksi osa harjoittelijan palkasta. Esimerkiksi valtion työpaikoissa, kuten ulkoministeriössä, otetaan harjoitteluun ainoastaan opiskelijoita, jotka saavat rahallista tukea.

Aamulla harjoitteluun, illalla palkkatöihin

Opiskelijajärjestöt ja korkeakoulut voivat antaa harjoittelusta saatavan korvauksen määrästä oman suosituksensa, mutta lopulta asia on työnantajan päätettävissä.

Moni opiskelija joutuu nyt tekemään muita töitä palkattoman työharjoittelun ohella.

Tampereen ammattikorkeakoulussa opiskeleva Riku Tuominen uskoo, että palkan saaminen harjoittelusta lisäisi työmotivaatiota. Kuva: Jani Aarnio / Yle

Myös Riku Tuomisella on kokemusta harjoittelun ja työn yhdistämisestä.

– Vähän väliä menee vuorot ristiin, kun olen vaikka aamun harjoittelussa ja sitten menen töihin iltavuoroon vähän myöhässä. Tällaista on myös ollut monella muulla luokkalaisella. Se ei ole mitenkään harvinaista, hän kertoo.

Lääkäri harjoittelee palkallisesti, sairaanhoitaja ei

Terveys- ja hyvinvointialan opiskelijoiden harjoittelupalkat eroavat suuresti yliopiston ja ammattikorkeakoulun välillä.

Vuonna 2019 tehty opiskelijoiden harjoittelubarometri (siirryt toiseen palveluun) osoittaa, että yliopisto-opiskelijat saavat harjoittelusta AMK-opiskelijoita useammin palkkaa kaikilla muilla aloilla, paitsi maa- ja metsätalousalalla sekä kasvatusalalla.

Raportin mukaan terveys- ja hyvinvointialan yliopisto-opiskelijoiden harjoitteluista 71 prosenttia on palkallisia, mutta ammattikorkeakouluopiskelijoilla vain 3 prosenttia.

Esimerkiksi sairaanhoitajaopiskelijat tekevät lähtökohtaisesti harjoittelut täysin ilmaiseksi.

Sairaanhoitajien harjoittelujen palkattomuutta perustellaan sillä, etteivät opiskelijat ole työsuhteessa työnantajaan, jolloin heitä ei myöskään lasketa henkilöstövahvuuteen, kertoo Tampereen yliopistollisen sairaalan opetusylihoitaja Susanna Teuho.

– Harjoittelija on täysin opiskelijan roolissa ja tekee harjoittelua ammattilaisen ohjauksessa. Opiskelijoilla on oikeus olla opiskelijoita ja saavuttaa vaadittava osaaminen, jotta voidaan varmistua laadukkaasta ja turvallisesta potilashoidosta, Teuho sanoo.

Monen korkeakouluopiskelijan opintoihin sisältyy pakollinen työharjoittelu. Osa saa harjoittelusta palkkaa, osa ei. Kuva: Jani Aarnio / Yle

Yliopistossa lääketieteen opiskelijat saavat amanuenssiharjoittelusta, eli lääkäriharjoittelusta, noin 1 600 euroa kuukaudessa. Amanuenssi työskentelee sairaanhoitajaharjoittelijan tavoin aina välittömässä ohjauksessa ja valvonnassa, mutta on työsuhteessa työnantajaan.

Lääkäriharjoittelu suoritetaan pakollisena sekä joulu- että kesälomalla.

Tampereella neljättä vuotta lääkäriksi opiskelevaa Eemil Taipalusta ei häiritse lomapäivien vietto tulevassa unelma-ammatissa.

– En ole kokenut sitä erityisen raskaaksi. Kuitenkin minulla on ollut tarkoitus tehdä lomalla töitä. Mutta tietenkin on se opiskelijan kannalta vähän kurjaa, että oletetaan, että lomat menee töihin, Taipalus toteaa.

Taipalus pitää tärkeänä, että lomalla suoritettava harjoittelu on palkallinen. Usein opiskelijat säästävätkin esimerkiksi kesätöistä rahaa tulevaa lukuvuotta varten.

– Kuitenkin opiskelijat kituuttavat paljon, niin jostain on hyvä saada rahaa, hän sanoo.

Lääkäriksi opiskeleva Eemil Taipalus pitää ongelmallisena sitä, ettei harjoittelupaikkoja riitä kaikille samassa kaupungissa. Terveydenhoitoalalla moni opiskelija joutuu lähtemään toiselle paikkakunnalle hakemaan kokemusta työelämästä. Kuva: Jani Aarnio / Yle

Palkattomat harjoittelut heijastuvat työelämään

Palkattomassa työharjoittelussa sopimuksen solmivat työnantaja ja oppilaitos, eikä työsuhdetta siis synny opiskelijan ja työnantajan välille.

Näin ollen harjoittelija jää mahdollisen työehtosopimuksen ulkopuolelle. Ongelmana on myös, että palkaton työharjoittelu ei kerrytä opiskelijalle työssäoloehtoa, eli oikeutta ansiosidonnaiseen päivärahaan.

Emmi Lainpellon mukaan palkan puuttuminen voi vaikuttaa esimerkiksi siihen, miten opiskelija arvottaa oman työpanoksensa ja hakea tulevaisuudessa esimerkiksi palkankorotusta.

– Työelämän aloittaminen palkattomana saattaa vaikuttaa omaan asenteeseen ja itsevarmuuteen, Lainpelto sanoo.

Riku Tuomisella on kokemusta harjoittelun ja työn yhdistämisestä. Aamun hän saattaa olla harjoittelussa, ja kiirehtiä sitten töihin. Kuva: Jani Aarnio / Yle

Riku Tuominen kokee, että terveydenhoitoalan palkattomat harjoittelut heijastuvat suoraan työelämään. Hän on sitä mieltä, että alan töistä maksetaan vastuuseen nähden todella heikosti.

– Mielestäni se kulkee aika käsi kädessä, että jos alalla maksetaan huonosti, niin ei makseta myöskään harjoitteluista, Tuominen summaa.

Oletko itse ollut palkattomassa työharjoittelussa? Pitäisikö kaikesta harjoittelusta maksaa palkkaa? Voit keskustella aiheesta 26. marraskuuta kello 23 saakka.

Suosittelemme sinulle