Hyppää sisältöön

Fingrid ei kannata Suomen jakamista kahteen sähkön markkina-alueeseen, vaikka Ruotsissa on neljä ja Norjassa viisi aluetta

Energia-asiantuntija pitää jakoa kahteen markkina-alueeseen harkitsemisen arvoisena asiana. Tuulivoima ja säästä riippumattoman vesivoima antaisivat pohjoiselle lisäpotkua.

Noin 150 tuulivoimalan rakentaminen lykkääntyy, koska kantaverkkoon pitää lisätä yhteyksiä, jotta nopeasti kasvava energiamäärä saadaan siirrettyä kulutukseen. Kuva: Mikko Stig / Lehtikuva

Suomen kantaverkon kyky siirtää nopeasti lisääntyvää tuulivoimasähköä Etelä-Suomen kulutukseen tulee olemaan koetuksella lähivuosina. Syksyllä uutisoitiin, että noin 150 tuulivoimalan rakentamista pitää lykätä, kun kaikkea sähköä ei pystytä siirtämään etelään.

Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen ei ole huolissaan asiasta. Yhtiö investoi tällä vuosikymmenellä merkittävästi sähköverkkoihin.

– Tämä on tilapäinen ongelma Länsi-Suomessa. Syynä se, että tuulivoimaa voidaan rakentaa nopeammin kuin sähköverkkoa. Tämä ongelma rakennetaan pois tulevina vuosina.

Kulutus ja tuotanto etäällä toisistaan

Yhteyksiä tarvitaan, koska kulutus painottuu etelään ja tuotanto pohjoiseen. Fingridin skenaariossa vuodelle 2035 (siirryt toiseen palveluun) (siirryt ulkopuoliseen palveluun) tuulivoimaa tuotetaan noin 70 prosenttia Vaasan korkeuden pohjoispuolella. Vastaavasti Suomen sähkönkulutuksesta yli 75 prosenttia sijoittuu Vaasan eteläpuolelle.

Kun verkon siirtokyky ei riitä kaiken tuotetun sähkön siirtämiseen kulutukseen, muodostuu niin sanottuja pullonkauloja. Sähkön hinta nousee, jos markkina-alueella on vähän sähköntuotantoa, paljon kulutusta eikä ole tarpeeksi voimalinjayhteyksiä, joilla tuotaisiin sähköä muualta.

Ongelma voidaan ratkaista rakentamalla lisää voimalinjoja tai jakamalla maa markkina-alueisiin, kuten Ruotsissa ja Norjassa on tehty.

Suomessa ongelmaa korjataan rakentamalla lisää yhteyksiä pohjoisen ja etelän välille. Fingridin ennusteen mukaan vuonna 2035 Vaasan pohjoispuolelta etelään siirretyn sähkön määrä voi jopa kymmenkertaistua verrattuna vuoden 2019 tasoon.

Ruotsi ei pyri yhteen alueeseen, mutta alueita voidaan yhdistää

Ruotsissa investoidaan myös paljon pohjoisen ja etelän välisiin voimalinjoihin, mutta se ei riitä, koska Ruotsi on merkittävä sähkön viejä ja siirtotarpeet ovat sen mukaiset. Ruotsi on jaettu neljään ja Norja viiteen markkina-alueeseen. Ruusunen pitää tätä huonona mallina.

– Ruotsi palaisi yhdeksi markkina-alueeksi heti, jos se olisi mahdollista. Siellä on maansisäisiä pullonkauloja, kun kantaverkon rakentamista on laiminlyöty 30 vuoden ajan.

Ruotsin kantaverkkoyhtiö Svenska Kraftnätin strateginen johtaja Niclas Damsgaard ei ole yhtä innokas muuntamaan Ruotsia yhdeksi markkina-alueeksi. Hän sanoo, että tehokas tapa ratkaista sähköverkon pullonkauloja on jakaa maa markkina-alueisiin.

Hän arvioi, että Ruotsissa tulee siirtoverkossa olemaan vielä pitkään paikkoja, jotka hidastavat sähkönsiirtoa. Uusien siirtoyhteyksien rakentaminen maksaa paljon.

– On mahdollista, että osa nykyisistä neljästä alueestamme voidaan jossakin vaiheessa yhdistää.

Kahden alueen mallia olisi syytä pohtia

Ruusunen sanoo, että Fingridin asiakaskunta eli sähkön käyttäjät ja tuottajat ovat yksimielisiä yhden hinta-alueen paremmuudesta.

Aalto-yliopisto professori Peter Lund esittää harkittavaksi myös toista vaihtoehtoa, eli Suomen jakamista etelän ja pohjoisen markkina-alueiksi.

– Se olisi perusteltua, kun tuotanto keskittyy pohjoiseen.

Lund muistuttaa, että pohjoisen halpa vesivoima on ollut Etelä-Suomen käytössä jo vuosikymmeniä.

– Jos meillä olisi kaksi hinta-aluetta eli pohjoinen ja etelä, se merkitsisi sitä, että sähkö olisi pohjoisessa halvempaa. Se olisi erittäin tärkeää teollisille investoinneille.

Pohjoisen säästä riippumattoman vesivoiman merkitys kasvaa

Lund katsoo, että pohjoisen vesivoiman arvo nousee erittäin suureksi, koska siitä saadaan sähköä, kun ei tuule. Tämä yhdessä halvan tuulivoiman kanssa auttaisi pohjoisen teollisuutta.

– Se toisi uusia teollisia investointeja. Silloin me puhutaan miljardeista, jopa kymmenistä miljardeista. Se olisi valtava piristävä ruiske pohjoisen elinkeinoelämälle.

Professori Peter Lundin mukaan Suomessa olisi perusteltua siirtyä kahteen sähkön markkina-aluseen, sillä tuotanto ja kulutus ovat eriytyneet. Kuva: Ilkka Klemola / Yle

Tulevaisuudessa ehkä halpaa sähköä kaikkialla – ainakin ajoittain

Tuulivoiman rakentamistahti on niin nopea, että Suomi muuttuu lähivuosina sähkön tuojasta sähkön viejäksi. Sähkön hinta voi laskea koko maassa. Viime aikoina on ollut hetkiä, jolloin se on ollut jopa miinuksella.

Teräsyhtiö SSAB:ssa näytetään uskovan, että kohtuuhintaista sähköä on Suomessa saatavilla. Yhtiö puntaroi parhaillaan tekeekö se ensimmäisenä fossiilittoman teräksen investoinnit tehtaalleen Pohjois-Suomen Raaheen vai Pohjois-Ruotsin Luulajaan. Raahen uutisoidaan olevan vahvoilla kisassa (siirryt toiseen palveluun) (siirryt ulkopuoliseen palveluun).

Viime talvena pörssisähkön hinta oli Pohjois-Ruotsissa ja Pohjois-Norjassa yleensä alle neljänneksen maiden eteläosien ja Suomen hinnoista. Silloin kun sähköä tarvitaan vähän, hintaero on pienempi tai hinta voi olla sama koko maassa.

Ruusunen sanoo, että on arvioitu, että Suomessa hinnassa olisi eroa markkina-alueiden välillä vain pienen osan ajasta.

– Eipä siitä mitään haittaakaan olisi, vastaa professori Peter Lund.

Oheisessa karttakuvasta näkyy, kuinka Norja ja Ruotsi on jaettu eri hinta-alueisiin Kuva: Laura Merikalla / Yle

Kiinteähintaisten sähkösopimusten tulevaisuus on arvoitus

Fingridin toimitusjohtaja Jukka Ruusunen perustelee yhtä aluetta myös sillä, että vähäväkisessä pohjoisessa kuluttajille ei pystyttäisi enää tarjoamaan kotitalouksille kiinteähintaisia sähkösopimuksia.

– Johdannaismarkkina sirpaloituisi, ja on sanottu, että Pohjois-Suomessa ei enää voisi ostaa vakiohintaista sähköä. Siitä ei hyvää seuraisi.

Svenska Kraftnätin sähkömarkkinaosastolla työskentelevällä Mårten Bergmanilla on päinvastainen käsitys kuin Ruususella.

Ruotsin pohjoisimmalla alueella asuu vain pieni osa siitä väkimäärästä kuin esimerkiksi aikaisemmin mainitulla Vaasan korkeuden pohjoispuolella.

– Sähkönkäyttäjille ei pitäisi olla ongelma suojautua korkeilta hinnoilta pohjoisimmalla markkina-alueella, koska siellä on sähkön ylituotantoa.

Bergman ei usko, että kiinteähintaiset sopimukset ovat pohjoisella alueella edes kovin merkittävä asia. Aalto-yliopisto professori Peter Lund on samoilla linjoilla.

– Kun tuulivoiman osuus kasvaa, niin johdannaismarkkinoiden merkitys vähenee. Eihän me voida myydä tuulivoimaa vuodeksi eteenpäin, kun ei tiedetä tuuleeko silloin ylipäätänsä.

Suosittelemme sinulle