Hyppää sisältöön

”En ymmärrä, miten Venäjästä voisi tulla demokratia” – professori kävi läpi Venäjän tuhatvuotisen historian ja tuli karuun johtopäätökseen

Itä-Suomen yliopiston professori Jukka Korpela katsoo, että demokratia vaatisi niin isoa muutosta venäläisten arvomaailmassa, ettei sellainen ole todennäköistä.

Poliisit raahaavat Moskovassa Ukrainan sotaa vastustavaan mielenilmaukseen osallistunutta naista maaliskuussa 2022. Kuva: Vyacheslav Prokofyev / TASS / AOP
Pauliina Tolvanen

Jos historiaan on uskominen, Venäjästä tuskin tulee demokratiaa.

Itä-Suomen yliopiston yleisen historian professori Jukka Korpela osoittaa tuoreessa tutkimuksessaan, että Venäjän edellytykset kehittyä länsimaiseksi demokratiaksi ovat heikot.

Syynä tähän on, että Venäjä on yli tuhannen vuoden ajan kulkenut kehityksessä eri suuntaan kuin länsimaat ja omaksunut erilaisen arvomaailman.

– Länsimaalaiselle ihmiselle perustavanlaatuiset arvot ovat venäläisten mielestä vääriä. Siksi en ymmärrä, miten Venäjästä voisi tulla länsimainen demokratia, Korpela toteaa.

Tutkimus on julkaistu Idäntutkimus-lehdessä (siirryt toiseen palveluun).

Demokratia näyttää riitelyltä

Jukka Korpelan mukaan venäläisten on vaikea hyväksyä etenkin länsimaiselle demokratialle ominaista päätöksentekoa, missä mielipiteet asettuvat vastakkain ja paras perustelu voittaa.

Venäläinen kulttuuri korostaa yksimielisyyttä, joten demokratia näyttää riitelyltä.

– Jos Venäjällä esittää vastaväitteitä, on vihollinen, joka uhkaa järjestystä ja turvaa. Ihmiset eivät näe eri mieltä olemisessa arvoa, vaan se on loukkaavaa käytöstä, Korpela kuvailee.

Taustalla vaikuttaa käsitys totuudesta. Länsimaissa suhde totuuteen on Korpelan mukaan rationaalinen. Maailma on järjellä selitettävissä, matemaattisesti mitattavissa ja aiempi tieto kyseenalaistettavissa. Venäjällä suhde totuuteen on sen sijaan mystinen.

– Totuus saadaan Jumalalta, joko ilmoituksen tai jonkinlaisen tietämiskokemuksen kautta. Eikä sitä sovi kyseenalaistaa, Korpela selittää.

Uskonnolla ja ortodoksisella kirkolla on yhä Venäjällä vahva asema, vaikka venäläiset ovat maallistuneet.

Neuvostoliiton romahtaessa 1990-luvulla lännessä oli kovat odotukset, että Venäjästä voisi kehittyä demokratia. Jukka Korpela kertoo nähneensä jo tuolloin, ettei tie demokratiaksi oli niin yksioikoinen. Kuva: Itar-Tass / EPA

Länsimaiset silmälasit johtavat harhaan

Erilainen totuuskäsitys selittää sen, miksi Venäjän perusteet hyökätä Ukrainaan tuntuvat lännessä käsittämättömiltä.

– Vedotaan tuhat vuotta vanhoihin kronikoihin, uskonnollisiin faktoihin ja saatananpalvontaan. Länsi-Euroopassa näitä ei voisi käyttää poliittisena selityksenä, mutta on turha väittää, etteivät ne Venäjällä olisi aitoja selityksiä, Jukka Korpela huomauttaa.

Hänen mukaan Venäjää ei pidä arvioida länsimaisten silmälasien läpi. Jos näin tehdään, mennään helposti harhaan.

– Päätösten perusteluja pidetään joko typerinä tai pelkkänä retoriikkana. Ajatellaan, että venäläiset ovat tyhmiä tai alikehittyneitä, kun uskovat moista. Mutta kun se kulttuuri ja käsitys totuudesta ovat erilaisia.

Korpela pitää hyvänä esimerkkinä keskustelua, jota lännessä käytiin ennen Venäjän helmikuista hyökkäystä. Tuolloin moni ajatteli, ettei sodan syttyminen ole todennäköistä, koska hyökkäyksessä ei ole järkeä.

– Taisi olla maanpuolustuskorkeakoulun strategian pääopettaja, joka sanoi osuvasti, että sodan alkamiselle ei ole mitään rationaalista syytä, mutta on eri asia tehdäänkö näitä päätöksiä rationaalisesti, Korpela toteaa.

Klaanit pitävät valtaa Venäjällä

Jukka Korpela katsoo, että länsimainen arvomaailma on maailman mittakaavassa poikkeus ja syntynyt sattumien summana.

Alkusysäys ajoittuu Korpelan mukaan keskiajalle, jolloin katolinen kirkko ryhtyi rikkomaan perhe- ja sukulaisuussuhteisiin perustuvaa vallankäyttöä eli klaanivaltaa.

– Euroopassa siirryttiin kirkon myötävaikutuksella suvereenin kuninkaan valtaan, missä kuningas hallitsi tiettyä maa-aluetta ja kaikki asukkaat tottelivat hänen lakejaan.

Tästä seurasi, että lännessä vallankäyttö perustui entistä vahvemmin lakeihin ja yksilön merkitys korostui. Yhteiskunnat alkoivat kehittyä oikeusvaltion suuntaan.

Venäjällä näin ei käynyt vaan klaanivalta pysyi voimissaan ja toimii maassa yhä.

– Venäjälläkin on lainsäädäntö, mutta siitä huolimatta todellisuutta eletään sen kautta, kuka tuntee kenetkin, Korpela kuvaa.

Korpela viittaa venäläinen sosiologin Alina Ledenevan kehittämään käsitteeseen sistema. Sen keskeinen ajatus on, että valta, talous, oikeuslaitos ja arkinen elämä rakentuvat tapauskohtaisesti toimivien verkostojen varaan. Ihmiset tietävät systeemin pelisäännöt, vaikka niitä ei ole mihinkään kirjattu.

Venäläinen oppositiopoliitikko Aleksei Navalnyi kuvattuna oikeussalissa Moskovassa helmikuussa 2021. Venäjällä valtaapitävien haastaminen nähdään helposti yhteiskuntarauhaa uhkaavana tekijänä. Kuva: EPA

Valta tuo myös vaurauden

Klaanivallan seurausta on, että länsimaiset oikeustoimet purevat heikosti Venäjällä. Jukka Korpela nostaa esimerkiksi Vladimir Putinin lähipiiriä vastaan nostetut talouspakotteet. Ne eivät ole tehokkaita, sillä Venäjällä omistajaksi voidaan nimetä kuka tahansa, joka on klaanille uskollinen.

– Omistaja voi olla kokki tai mikä lie sellonsoittaja. Omistus nojaa kunniasuhteisiin ja verkostoihin. Kukaan ei uskalla ryöstää klaania, sillä kosto on hirveä, Korpela sanoo.

Hänen mukaansa klaanivalta leimaa koko talousjärjestelmää. Esimerkiksi tie rikkauksiin käy Venäjällä eri reittiä kuin lännessä. Länsimaissa voi vaurastua, jos keksii hyvän liikeidean, mutta Venäjällä se ei riitä.

– Venäläisessä maailmassa rikkaita ovat ne, jotka ovat vallan kanssa tekemisissä. Poliittisesta lojaaliudesta voi saada palkinnoksi rakennusurakan Sotshin olympiakisoihin tai armeijan toimituksia, joista sitten voi vetää välistä, Korpela kuvailee.

Ylin johto pysyy vallassa niin kauan kuin se kykenee jakamaan vaurautta ja erilaisia etuja alemmille tasoille.

Koko kansan korruptio

Korruptio on Jukka Korpelan mukaan Venäjän talousjärjestelmään sisäänrakennettu ominaisuus.

Hän kuvaa Venäjää basaaritaloudeksi, missä ostaja ja myyjä neuvottelevat kaupan ehdot joka kerta erikseen, eikä niistä hiiskuta ulkopuolisille.

– Kaupankäynti ei ole lakiin sidottua, vaan bisnes tulee sieltä mistä se tulee. Kerätään nopeita voittoja ja piilotetaan rahat, jotta valtaapitävät eivät pääse niihin käsiksi.

Korpelan mukaan basaaritalouden ongelmana on, ettei se suosi investointeja.

– Eihän Venäjällä kukaan oikein investoi. Historiallisesti se on ymmärrettävää, koska jos sijoitat paljon rahaa ajatuksella, että se tuottaa voittoa parinkymmenen vuoden päästä, niin todennäköisesti et itse enää ole keräämässä rahoja, vaan on tapahtunut jotain.

Siitä huolimatta korruptiota ei Venäjällä mielletä samanlaiseksi ongelmaksi kuin lännessä. Korpelan mukaan tämä johtuu siitä, että esimerkiksi lahjuksiin suhtaudutaan samalla tavalla kuin meillä verotukseen: ne ovat kuluja, jotka pitää vain ottaa huomioon.

Jukka Korpela muistuttaa, että demokratia, oikeusvaltio ja ihmisoikeudet ovat länsimaissa vuosisatojen historian tulosta, eikä niitä siksi niin vain siirretä jollekin toiselle alueelle, missä historia on ollut erilainen. Kuva: Pauliina Tolvanen / Yle

Miksi muuttaa jotain, jos vanhakin tapa toimii

Jukka Korpela katsoo, että demokratian toteutuminen vaatisi Venäjällä niin perustavanlaatuisia kulttuurisia muutoksia, ettei se ole kovin todennäköistä.

Hän korostaa, etteivät yhteiskunnat ole syntyneet muutamassa vuodessa tietynlaisen politiikan tai talouden seurauksena vaan kehitys on vienyt vuosisatoja. Siksi myös muutokset ovat hitaita.

– Eli luultavasti Venäjän pitäisi palata 1100-luvulle ja valita siellä toinen kehitystie, Korpela toteaa.

Hän muistuttaa, että kyse on myös siitä, halutaanko Venäjällä demokratiaa. Toistaiseksi vain pieni osa kansasta on peräänkuuluttanut muutosta.

– Venäjä on suuri maa. Pietarissa koulutettu eliitti vastaa ajatusmaailmaltaan skandinaaveja, mutta laajoilla alueilla kulttuuri on aivan eri.

Ja jos oma järjestelmä tuntuu toimivalta ja vaihtoehto näyttää riitelyltä, niin miksi muuttaa mitään.

Kuuntele Pieleen mennyt historia -podcastin jakso aiheesta:

Mitä ajatuksia tutkimus herätti? Aiheesta voi keskustella 9.11. kello 23 saakka.

Enemmän aiheesta:

Valta Venäjällä vaihtuu yleensä yllättäen – historiallisia merkkejä on ilmassa, mutta sen tietää myös Putin

Länsi oireilee, kun Putin ja muut diktaattorit jyräävät – kovat ajat koettelevat demokraattisia arvoja myös meillä, sanoo tutkija

Mari Leppäsen kolumni: Demokratia ei toimi, jos siitä ei välitä

Suosittelemme sinulle