Jalkapallon MM-kisat Qatarissa käynnistyvät 13 päivän kuluttua. Qataria on arvosteltu ihmisoikeusrikkomuksista siitä lähtien, kun kisat myönnettiin Arabian niemimaahan vuonna 2010.
Kritiikki Qataria ja kisat järjestävää Fifaa kohtaan on kiihtynyt kisojen lähestyessä.
Sunnuntaina kymmenen eurooppalaista jalkapalloliittoa julkaisi vetoomuksen, jossa he vaativat Kansainvälistä jalkapalloliittoa Fifaa toteuttamaan lupauksensa (siirryt toiseen palveluun) Qatarin siirtotyöläisten olojen parantamiseksi. Vetoomuksessa vaadittiin korvausrahaston perustamista siirtotyöläisille ja heidän perheilleen sekä pääkaupunki Dohaan perustettavaa siirtotyöläisten keskusta.
Allekirjoittaneiden maiden joukossa olivat Tanska, Norja ja Ruotsi, mutta ei Suomea.
Palloliiton puheenjohtaja Ari Lahti kertoo Yle Urheilulle, että myös Suomi tukee kirjeessä ajettuja asioita. Syy siihen, miksi Suomi ei ole allekirjoittaneiden joukossa, on yksinkertainen.
– Aiemmin tänä vuonna sovimme, että pallo Pohjoismaista siirtyy Uefan Qataria käsittelevälle työryhmälle. Suomella ei ole jäsentä kyseisessä työryhmässä, eikä meille esitetty pyyntöä allekirjoittaa kyseistä dokumenttia, Lahti avaa.
– Olemme näiden asioiden takana ja tuemme vaatimusta. Uefalla on paljon erilaisia työryhmiä ja koimme, että Pohjoismaiden edustus on riittävä näiden maiden kautta.
Myöhemmin iltapäivällä Palloliitto lähetti tiedotteen (siirryt toiseen palveluun), jonka mukaan myös se on mukana Uefan työryhmän ja Pohjoismaiden jalkapalloliittojen yhteisrintamassa Qatarin ihmisoikeustilanteen edistämiseksi.
Tiedotteen mukaan Suomi olisi halunnut olla allekirjoittaneiden maiden joukossa, mutta ”informaatio muiden Euroopan jalkapalloliittojen suuntaan ei kulkenut toivotusti tässä tapauksessa”.
Suomi ei kannata boikottia
Osa maista on päättänyt olla lähettämättä edustajia MM-kisoihin. Esimerkiksi Norjan jalkapalloliitto ilmoitti (siirryt toiseen palveluun), ettei kukaan liitosta matkusta paikan päälle kisoihin Qatariin.
Suomen Palloliitto ei ole samanlaista päätöstä tehnyt, ja esimerkiksi puheenjohtaja Ari Lahti on lähdössä paikan päälle MM-kisoihin.
– Qatarissa järjestetään iso kokous päivää ennen avausottelua. Ne ovat paikkoja, joissa omalta osaltamme pystymme vaikuttamaan asioihin ja koemme, että on tärkeää olla mukana aktiivisesti siinä keskustelussa. En usko, että pois pysymällä ja selän kääntämisellä saa kovin paljon asioita aikaan.
Lahti muistuttaa, ettei Palloliitto ole halunnut lähteä boikotoimaan MM-kisoja.
– Pyrimme nimenomaan vaikuttamaan tärkeisiin asioihin rakentavan dialogin kautta, kuten muutkin Pohjoismaat.
Pohjoismaiset jalkapalloliitot ovat käyneet rakentavaa dialogia vuodesta 2015.
Mitä sillä on saatu aikaan?
– Qatarissa on tehty valtavan paljon uudistuksia siirtotyöläisten oikeuksien ja elinolosuhteiden sekä työolosuhteiden suhteen. Uskon, että osa siitä, miksi asioihin on suhtauduttu vakavasti, on kansainvälisen jalkapalloyhteisön ansiota, erityisesti Euroopan ja Pohjoismaiden etunenässä.
– Olemme käyneet tapaamassa niin viranomaisia kuin kansainvälisen työjärjestön ILO:n edustajia, paikallisia työntekijöitä, ja käyneet tutustumassa olosuhteisiin konkreettisesti. Uskon, että sillä työllä on merkitys, että Qatarin viranomaiset ovat tähän asiaan pyrkineet puuttumaan, Lahti vastaa.
Amnestyn Johansson uskoo Infantinon pään kääntyvän
Ihmisoikeusjärjestö Amnestyn Suomen toiminnanjohtaja Frank Johansson kertoo Amnestyn käyneen vuoropuhelua Suomen Palloliiton kanssa muutaman vuoden ajan. Hän sanoo pitävänsä Suomen Palloliittoa yhtenä aktiivisimmista jalkapalloliitoista, mutta Fifan toiminta ei saa samanlaisia kehuja.
– Kaikkiin isoihin urheilukilpailuihin liittyy jonkinnäköisiä ihmisoikeus- ja ympäristöongelmia. Qatarin kisat ovat todennäköisesti kärkipäässä, niihin liittyy kaikkein eniten ongelmia.
Fifan puheenjohtaja Gianni Infantino ja pääsihteeri Fatma Samoura kun lähestyivät vastikään MM-kisoihin osallistuvia maita kirjeellä (siirryt toiseen palveluun), jossa he kehottivat joukkueita keskittymään Qatarissa pelaamiseen politikoinnin sijaan.
– Lausunto on lähinnä irvokas. Jos Fifa olisi tehnyt työnsä kunnolla eli varmistanut, että kisat käydään ilman, että niihin liittyy ihmisoikeusloukkauksia, turhia kuolemia ja tuhansien ihmisten kärsimystä, jalkapallojoukkueet voisivat keskittyä pelaamiseen.
Amnesty lanseerasi toukokuussa kampanjan, jonka päämääränä on saada Fifa ja Qatarin hallitus maksamaan korvauksia siirtotyöläisille, joiden oikeuksia on loukattu. Johanssonin mukaan Kansainvälisen jalkapalloliiton sisällä on monia, jotka kannattavat kompensaatiorahastoa ja myös moni pääsponsoreista on parannusten kannalla.
– Selvästikään Infantinon päätä ei ole onnistuttu vielä kääntämään. Olemme kuitenkin luottavaisia, että pystymme sen vielä tekemään.
Monissa keskusteluissa, myös Fifan työryhmän vetoomuksessa, korostettiin, kuinka asiat ovat Qatarissa edistyneet ja siirtotyöläisten olot parantuneet: esimerkiksi kafala-järjestelmästä on luovuttu, minimipalkasta päätetty ja puuttuvia palkkavaroja varten on perustettu palkkarahasto.
Amnestyn Johansson muistuttaa kuitenkin, että toimeenpanoa ei valvo käytännössä kukaan.
– Paperilla on menty eteenpäin enemmän kuin missään lähialueen maassa, jossa on vastaavaa lainsäädäntöä. Ongelma on se, että kukaan ei käytännössä noudata näitä lakeja. Viranomaiset eivät valvo niitä ja yksittäiset yritykset ja työnantajat vähät välittävät niistä, koska niillä ei ole minkäänlaista pelkoa sanktioista.
– Edistystä on tapahtunut lainsäädännöllisesti, mutta sillä on merkitys vain, jos se tapahtuu käytännössä. Vielä niin ei ole tapahtunut.
