Hyppää sisältöön

Tokmanni-miljonääri Kakkonen lainasi arvokkaita taide-esineitään Espoon EMMAan: ”Vaikka olenkin kauppamies, näitä en ole koskaan myynyt”

Espoon Modernin taiteen museo on saanut pitkäaikaislainaksi taidetta Kyösti Kakkosen yli 10 000 teoksen, kansainvälisestikin merkittävästä kokoelmasta.

– Kohtalon yhteys!

Näin kauppaneuvos Kyösti Kakkonen huudahtaa Näyttelykeskus WeeGeellä Espoossa.

Hän pysähtyy Birger Kaipiaisen (1915–1988) Helmilinnun eteen ja kertoo, että se on yksi hänen suosikkiteoksistaan.

Suurikokoisessa veistoksessa on metallilangoissa keraamisia helmiä ja etuosassa kellotauluja. Kaikissa kelloissa on sama aika 12.15.

Ensin Kyösti Kakkonen ihastui veistokseen. ”Kohtalon yhteys” syntyi myöhemmin, kun hän sai tietää, että on itse syntynyt tarkalleen kello 12.15.

Birger Kaipiaisen Helmilintu on yksi Espoon modernin taiteen museo (siirryt toiseen palveluun) EMMAssa esillä olevista arvokkaista teoksista.

Birger Kaipiainen teki Helmilinnun vuonna 1960. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Torstaina yleisölle avautuva näyttely esittelee Kyösti Kakkosen keräämiä kotimaisia lasi- ja keramiikkaesineitä.

Näyttely on nimetty kauppaneuvoksen mukaan Collection Kakkoseksi.

Hän on antanut yli 10 000 teoksen kokoelmastaan pitkäaikaislainaan EMMAan 1300 teosta. Näyttelyssä niistä on esillä 600.

EMMAssa voi nähdä Kyösti Kakkosen omistamia suomalaisia lasi- ja keramiikkaesineitä.

Aivan helposti Espoo ei teoksia saanut. Kyösti Kakkonen paljastaa, että neuvottelut hänen, EMMAn ja Espoon kaupungin kanssa kestivät kahdeksan vuotta.

Miksi teokset ovat esillä EMMAssa, eivätkä jossain toisessa museossa?

– Minusta EMMA on yksi Suomen parhaimmista museoista. Se on kehittyvä, nykyaikainen ja eteenpäin katsova museo. Täällä suomalaiset designklassikot pääsevät hyvin esille, Kakkonen kehuu.

Alvar Aalto suunnitteli Savoy-maljakon vuonna 1937. Kuva: Benjamin Suomela / Yle
EMMAssa on esillä myös hänen vaimonsa, Aino Marsio-Aallon suunnittelemia lasiastioita. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Taidemuseolle hanke on sen historian suurin. Kokoelman esillepanoa varten Näyttelykeskus WeeGeelle on rakennettu uusi, tuhannen neliön kokoinen näyttelytila.

Museonjohtaja Pilvi Kalhama muistuttaa, että Kyösti Kakkosen taidekokoelma on sekä kansallisesti että kansainvälisesti merkittävä.

– Kyseessä on sotien jälkeisen muotoilun merkittävin kokoelma. Se on aarreaitta, jolla on valtava kulttuuriperintöarvo.

– On uskomattoman hienoa, että pääsemme nyt näyttämään teokset yleisölle, museonjohtaja Pilvi Kalhama sanoo. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Näyttelystä voi tunnistaa tuttuja taide-esineitä 40 nimekkäältä suomalaistaiteilijalta ja -muotoilijalta.

Mukana on esineitä esimerkiksi Alvar Aallolta, Kaj Franckilta, Gunnel Nymanilta, Timo Sarpanevalta, Nanny Stilliltä, Oiva Toikalta, Helena Tynelliltä ja Tapio Wirkkalalta.

Nanny Stillin Pulloja vuodelta 1959. Kuva: Benjamin Suomela / Yle
Tapio Wirkkalan Kantarelli-maljakot (1947) ovat haluttuja keräilyesineitä. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Ensin meni pikkurilli, sitten koko ukko

Kyösti Kakkonen on kerännyt taidetta jo 35 vuotta.

– Aika pienestähän ne nuotiot syttyvät yleensä, hän kuvailee harrastuksen alkukipinää.

Varsinainen ”onnenpotku” iski 1980-luvun lopulla, kun hän sai mahdollisuuden ostaa suomalaisen keraamikon, Toini Muonan (1904–1987) koko jäämistön.

– Kun keräämisessä oli pikkurilli menetetty, tapahtui se vanha tarina: käsi meni mukana ja lopulta koko ukko.

Taiteen hankkimisesta kiinnostuneita hän muistuttaa, että harrastus vaatii aikaa ja kärsivällisyyttä. Kannattaa pohtia, haluaako ostaa teoksia, jotka kiinnostavat juuri nyt, vai kantaako harrastus pidempään.

– Usein ensi-ihastukset eivät välttämättä ole arkielämässäkään niitä, jotka kestävät lopullisesti. Sama se on taiteen kanssa.

Paljonko maksoit, Kakkoselta kysytään

Jos käytössä on paljon rahaa, Kakkonen ohjeistaa kysymään neuvoa asiantuntijoilta.

Hän on tottunut, että ihmiset haluavat tietää, miten arvokas hänen oma kokoelmansa on, ja miten paljon hän on teoksista maksanut.

– Taloudelliset kysymykset ovat huutokauppamaakareiden asia. Vaikka olenkin kauppamies, kokoelmani teoksia en ole koskaan myynyt.

Uniikkitöitä, erikoisuuksia ja harvinaisuuksia ei voi enää hankkia mistään.

– Suurin arvo on kokoelman kulttuuriarvo, Kyösti Kakkonen toteaa.

Oiva Toikan Lasimetsä on Kyösti Kakkosen kokoelman suurimpia teoksia. Kuva: Benjamin Suomela / Yle

Kakkoselta pyydetään usein hänen kokoelmansa teoksia näyttelyihin ulkomaille. Parhaillaan niitä on esillä Japanissa.

Myös EMMAn näyttely on jo herättänyt runsaasti kansainvälistä kiinnostusta ja siihen on tutustunut toimittajia eri puolilta maailmaa.

Miten pitkäaikaisesta lainasta Espoossa on kysymys?

– Olemme alustavasti puhuneet viidestä vuodesta, mutta sitä voi matkalla miettiä ja tarkastella sen mukaan, miten yhteistyömme toimii. Uskon, että toimii, Kyösti Kakkonen sanoo.

Collection Kakkonen on avoinna 10.11.2022 alkaen Näyttelykeskus WeeGeellä Espoossa.

Kuuntele myös: