Vesilaitokset haluavat kotitalouksien ja kiinteistöjen hulevedet pois viemäriverkostosta.
Esimerkiksi Kokkolassa jäteveden perusmaksu saattaa ensi vuonna nousta osalla kiinteistönomistajista. Näin käy, jos tontilta tulevat sade- ja sulamisvedet ohjataan viemäriverkostoon. Asiasta päätti Kokkolan vesijohtolautakunta.
Korotuksen jälkeen jätevesimaksu nousisi viidestä kolmeenkymmeneen euroon kuukaudessa.
Kiinteistöjen omistajilla on kahdeksan kuukautta aikaa tehdä tarvittavat muutokset, mikäli hulevesien osalta havaitaan puutteita.
Vesilaitosjohtaja Minna Väisänen kuitenkin rauhoittelee asuinkiinteistöjen omistajia.
– Mahdollinen korotus ei tule missään tapauksessa tammikuun vesilaskun mukana eikä ennen kuin olemme olleet yhteydessä. Lisäksi kyseessä on perusmaksun liittyvä korotus eikä jäteveden kulutukseen perustuva.
Jos kiinteistöjen hulevesiratkaisuihin pitää tehdä muutoksia, vesilaitos antaa ensin kirjallisesti ohjeita ja neuvontaa. Tämän jälkeen kiinteistön omistajalla on kahdeksan kuukautta laittaa asiat kuntoon.
Asiakkaat halutaan herättää miettimään
Väisänen sanoo, että korotuksella haluttiin tietoisesti herätellä ihmisiä miettimään kiinteistöjen hulevesiratkaisuja.
– Sade- ja sulamisvesien käsittely kuuluu kiinteistölle. Sen sanoo jo laki. Hulevedet pitää ensisijaisesti imeyttää maaperään.
Kokkolan Vesi ei kuitenkaan aio aktiivisesti kartoittaa omakotitalojen hulevesijärjestelmiä.
Viemäriverkostoon päätyy vuosittain yli miljoona kuutiota puhdasta hulevettä Kokkolassa.
Jos vesi pääosin ohjattaisiin muualle, vuositasolla tällä saavutetaan satojen tuhansien eurojen säästöt. Energiaa kuluu vähemmän ja myös investoinneissa voidaan säästää.
– Investoinneissa ei tarvitsisi enää miettiä pumppaamoiden tehoa tai hankkia niin isoja pumppuja pumppaamoihin.
Isot tasakattoiset kiinteistöt suurin kuormittaja
Omakotitalot eivät ole suurin ongelma, vaan tasakattoiset, isot kiinteistöt, kuten suuret marketit ja kerrostalot sekä asfaltoidut alueet.
– Kun näistä kohteista johdetaan hulevesiä viemäriin, sieltä tulee esimerkiksi rankkasateen aikana isojakin määriä viemäriverkostoon. Näissä ovat ne isoimmat ongelmat, Väisänen sanoo.
Minna Väisänen kuitenkin muistuttaa, että rivitalo- ja omakotiasujienkin pitää ottaa hulevesiratkaisut tosissaan. Hänen mielestään ekologisinta olisi, jos rännivedet pystyisi imeyttämään omalla tontilla tai johtamaan ne ojiin.
Omakotiasujien ei kuitenkaan kannata hätäillä miettiessään hulevesiratkaisujaan. Tässäkin asiassa maltti on valttia.
– Mahdollisessa remontissa ei kannata hyväksyä ensimmäistä tarjousta, vaan miettiä ja kilpailuttaa ensin. Sen jälkeen voi miettiä uudelleen ja vielä tarkemmin palveluntarjoajien kanssa sitä, miten asiakkaan kannalta paras ratkaisu saadaan aikaiseksi.
Myös muissa kaupungeissa on samanlainen tilanne
Vaasassa viemäriverkostoon päätyy vuosittain vajaat kaksi miljoonaa kuutiota puhdasta hulevettä.
Haasteena ovat erityisesti vanhojen kiinteistöjen erottelut. Jos vedet saataisiin ohjattua muualle, energiasäästön suuruus euroissa mitattuna olisi Kokkolan tavoin satoja tuhansia vuodessa.
Vastaavasti Seinäjoella hulevesien osuus jätevesimäärästä on kolmannes eli 2-3 miljoonaa kuutiota vuodessa.
– Vuotovesimäärä riippuu paljolti sääolosuhteista ja on merkittävä varsinkin sulamiskautena sekä runsaiden sateiden jälkeen, kertoo verkostopäällikkö Kari Yli-Kahila.
Seinäjoella viemäriverkostoa on 2000-luvulla saneerattu aktiivisesti.
Saneerauksilla vuotovesien määrää on saatu vähennettyä merkittävästi. Myös tutkimalla on saatu tilannetta parempaan suuntaan.
– Olemme tehneet alueellisia jätevesiverkoston vuotovesitutkimuksia, joiden tulosten perusteella olemme suorittaneet korjaustoimenpiteitä, Yli-Kahila sanoo.
Myös tiedottamista kiinteistöjen omistajille on tehty ahkerasti ja samalla jaettu tarvittavia korjauskehotuksia.
Yli-Kahilan mukaan erityisen haasteellisia ovat vanhat asemakaava- ja teollisuusalueet, joissa kiinteistöjen sade- ja salaojavesiputkia on liitetty aikanaan kiinteistön jätevesiviemäriin.
– On myös alueita, joilla ei välttämättä ole omaa hulevesiviemäriverkostoa ja näissä tapauksissa ainakin kiinteistöjen salaojavedet on saatettu johtaa jätevesiviemäriin.
Aiheesta voi keskustella torstaihin 10. marraskuuta kello 23 asti.
Aiheesta enemmän:
Analyysi: Kaupunkitulvat ja helleaallot ovat tulleet jäädäkseen – nyt on korkea aika varautua niihin