Maatilojen taloustilanne on heikentynyt tämän vuoden aikana merkittävästi.
Jos sähkön hinnannousu kaventaa tavallisen kuluttajan kukkaroa, on sen vaikutukset eläintiloilla moninkertaiset.
Esimerkiksi siikaislaisella Juho ja Heikki Vanhatalon maitotilalla sähköä kuluu noin 200 000 kilowattituntia vuodessa. Tilalla on 130 lypsylehmää ja lisäksi noin 100 nuorta lehmää.
Tilan sähkölasku on kasvanut merkittävästi, kun energian hinta nousi kuusinkertaiseksi.
– Kyllä se meidän kokoisella tilalla tarkoittaa kymmenien tuhansien eurojen lisälaskua vuodessa. Pelkona on, että hinta nousee vielä talvella, sanoo Heikki Vanhatalo.
Huittislaisella seitsemän osakkaan sikatilalla puolestaan kuluu sähköä 90 000 kilowattituntia kuukaudessa. Emomylly Oy:n emakkosikalassa on noin 2 000 emakkoa ja noin 3 000 pientä porsasta.
Sikalan sähkösopimus on katkolla vuodenvaihteessa, ja uudessa tarjouksessa energian hinta on kahdeksankertainen nykyiseen verrattuna.
– Laskimme, että keväällä tarvitsemme 100 000 euroa lisää rahaa kolmen kuukauden sähkölaskuun, sanoo Emomylly Oy:n toimitusjohtaja Kai Huovinen.
Huovisen mukaan pörssisähkö ei ole sikalalle hyvä vaihtoehto. Kulutus on suurimmillaan aamun tunteina, jolloin sähkön hintakin on usein korkeimmillaan.
Kai Huovinen sanoo, että lihan tuottajahinnat ovat nousseet, mutta eivät tarpeeksi.
Vaikka maidonkin tuottajahinnat ovat nouseet aiemmasta, on tilanne tukala myös lypsykarjatiloilla. Tuottajahinnan nousu ei Heikki Vanhatalon mukaan vielä riitä, sen pitäisi nousta vielä saman verran lisää.
Vanhatalo muistuttaa, että energian lisäksi myös monet muut kulut ovat nousseet huimasti.
– Rehut, apulannat, säilöntäaineet ja polttoaineet, Vanhatalo luettelee. Osa tuotteista on noussut kymmeniä, jopa satoja prosentteja.
Olosuhteet on pakko pitää kunnossa
Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK:n tuoreen kyselyn mukaan noin joka neljännellä maatilalla on toistaiseksi voimassa oleva sähkösopimus. Niistä valtaosalla sähkön hinta on talvella 30–50 senttiä/kWh. Pörssisähköä ostaa seitsemän prosenttia vastaajista.
Joka viidennellä tilalla vanha määräaikainen sähkösopimus päättyy viimeistään ensi vuoden ensimmäisellä vuosineljänneksellä.
Vanhatalon maitotilalla pohditaan aurinkoenergian käyttöönottoa. Heikki Vanhatalon mukaan tilan energiatehokkuus on kuitenkin jo nyt korkealla tasolla.
Esimerkiksi lypsyrobotit ovat energiatehokkaita ja valaisimet on vaihdettu ledivaloihin. Kokonaan valoja ei voi lehmiltä sammuttaa.
– Se häiritsee lehmän kiimakiertoa. Siitä ei voi tinkiä, Heikki Vanhatalo sanoo.
Huittislaisella Emomyllyn sikalalla on käytössään oma biokaasulaitos, mutta sen kapasiteetti ei riitä tuottamaan energiaa niin paljon kuin sikala tarvitsee.
Laitoksen käyttöä pyritään optimoimaan, mutta ilman ostosähköä sikala ei tule toimeen.
Pienet porsaat taapertavat lämpöisellä lattialla, sillä lattialämmityksessä kiertää 40-asteinen vesi. Sitä ei voi päästää kylmäksi.
– Porsas on kuin pieni vauva, se tarvitsee hyvät olosuhteet. Ei eläinten olosuhteista voi tinkiä, sanoo Emomylly Oy:n toimitusjohtaja Kai Huovinen.
Osa tilallisista joutuu jättämään laskut kokonaan maksamatta
MTK:n lokakuussa tekemän jäsenkyselyn mukaan yli puolet jäsenistä arvioi, että maksuvalmius on huonontunut viimeisen vuoden aikana. Yli puolet vastaajista arvioi myös, että tilanne heikkenee entisestään seuraavan puolen vuoden aikana.
Tilanne on niin hankala, että 13 prosenttia vastaajista on joutunut lykkäämään lainanlyhennyksiä vähintään kerran, ja yli neljännes on joutunut järjestelemään muita maksuja uudelleen. Osalla laskut jäävät kokonaan maksamatta.
Suurimpia huolenaiheita ovat lannoitteiden ja energian hinnannousu. Lokakuun lopussa vain vajaa kolmannes on pystynyt hankkimaan seuraavana kasvukautena tarvittavan lannoitemäärän kokonaan. Viidennes vastaajista ilmoittaa, että lannoitteet jätetään kokonaan hankkimatta.
MTK:n mukaan tilanne on poikkeuksellinen.
Tulevaisuus vaakalaudalla
MTK:n kyselyn mukaan heikko taloustilanne ja epävarmat näkymät tulevat vähentämään eläintilojen tuotantomääriä ensi vuonna.
Vajaa viidennes tiloista ilmoittaa vähentävänsä tai lopettavansa tuotannon seuraavan vuoden aikana. Lisäksi yli viidennes sanoo tekevänsä sen myöhemmin, jos tilanne ei parane. Vastaajista 15 prosenttia ilmoitti jo vähentäneensä tai lopettaneensa kotieläintuotannon kokonaan.
– Tämä kysymys on pyörinyt mielessä viikoittain ja nykyään jo päivittäin, sanoo Heikki Vanhatalo Siikaisista.
Vanhatalon tilalla tehtiin sukupolven vaihdos noin viisi vuotta sitten. Siinä yhteydessä navettaa kunnostettiin joiltain osin.
Emomyllyn sikalassa investoidaan parhaillaan lisätiloihin. Yhtiöön kuuluu yhteensä seitsemän osakasta.
– Kyllä me tästä pääsemme yli, mutta kaikki eivät varmasti selviä jos nykyinen kehitys jatkuu, arvioi Emomylly Oy:n toimitusjohtaja Kai Huovinen.
Eläintilojen lisäksi raju hintojen nousu rankaisee myös viljatiloja. MTK:n kyselyn perusteella yli viidennes viljelytiloista ilmoittaa kylvöalan jäävän 10–25 prosenttia normaalia pienemmäksi.
Voit keskustella aiheesta perjantaihn 11.11. kello 23:een asti.
Aiheesta enemmän: