Sotkamolainen marjayrittäjä, Arctic international Oy:n toimtusjohtaja Janne Naapanki on tuohtunut viranomaisten toiminnasta thaimaalaisten marjanpoimijoiden asiassa.
Hänen mielestään koko poimijoiden maahantuloon liittyvä järjestelmä pitäisi pistää uusiksi, jotta marja-alalla olisi edellytykset toiminnan jatkamiseen kestävästi myös tulevina kausina.
– Meidän on vaihdettava ainakin tutkinnan ajaksi kaikki viranomaiset, jotka tässä toiminnassa on ollut mukana. Niin saataisiin uskottavuutta sekä ulkomaille että meille kotimaisille yrittäjille ja saataisiin pöytä puhtaaksi tulevaisuuteen, Naapanki moittii.
Naapanki ei omien sanojensa mukaan yllättynyt alalla aloitetusta rikostutkinnasta, mutta on siitä suruissaan.
Marja-alaa ravistelleessa rikosjutussa alalla toimivan yrityksen toimitusjohtajaa ja poimijoita välittävää koordinaattoria epäillään törkeästä ihmiskaupasta ja lisäksi korkeaa virkamiestä lahjus- ja virkarikoksista.
Lisää: Lahjusrikoksesta epäilty hallitusneuvos Olli Sorainen on pidätetty virasta
Poimijoiden jako yrityksiin närästää
Avainasemassa Naapangin kritisoimassa järjestelmässä on Pohjois-Pohjanmaan te-toimisto, jolle on delegoitu virkavastuuta siitä, miten poimijat jaetaan marjayrityksiin.
Yritykset tekevät tarpeestaan esityksen te-toimistolle, mutta Thaimaa päättää kiintiön, jonka mukaan poimijoita saadaan Suomeen.
Naapangin mielestä te-toimisto ei toimi jakamisessa tasapuolisesti, vaan suosii tiettyjä suuria yrityksiä. Naapangin oma yritys on viime vuosina tehnyt reilusti yli kymmenen miljoonan euron liikevaihtoa.
– Kyllä minä väittäisin, että siellä ei yritykset ole olleet tasavertaisessa asemassa.
Te-toimiston palvelujohtaja Pirjo Juntunen ei tunnista, että järjestelmässä olisi vinoutta tai rakenteellisia ongelmia. Hänen mukaansa kaikki perustuu yhteisiin pelisääntöihin: ensin alalle laadittuun aiesopimukseen ja nyt marjalakiin.
– En tunnista, että tässä suosittaisiin isoja yrityksiä. Toiminnan periaatteet ovat marjalaissa olemassa ja niistä on yhteisesti sovittu yritysten kanssa ja yritykset ovat hyväksyneet kriteerit, Juntunen perustelee.
Hänen mukaansa yritysten tarve poimijoille on yleensä ollut suurempi kuin tulijoiden määrä.
”Joka alalla on omat mädät omenat”
Marja-alalla katseita on käännetty myös alan yritysten suuntaan, sillä poimijoiden asema Suomessa tunnistetaan haavoittuvaksi. Sitä parantamaan säädettiin pari vuotta sitten niin sanottu marjalaki, mutta sen noudattamisessa on ollut aluehallintoviraston tarkastusten perusteella puutteita.
Kestääkö yritysten toiminta sitten kriittisen tarkastelun? Naapangin mukaan ainakin hänen yrityksessään toimintaa pyritään kehittämään paremmaksi vuosi vuodelta.
– Voi sanoa, että meitä on tarkastettu tosi paljon. Kaikki viranomaistarkastukset ei muuta kuin tervetuloa koska vaan, ilmoittamatta tai ilmoittamalla.
Hänen mielestään esimerkiksi marjanpoimijoille vaadittava työsuhteisuus ei ratkaisisi alan ongelmia lopullisesti.
– Ei mikään laki tai työsuhdemalli pelasta väärin pelaajia. Joka alalla on omat mädät omenat ja ei niitä voi lainsäädännöllä estää, Naapanki pamauttaa.
Ruotsissa poimijat ovat työsuhteissa, mutta useimmiten eivät marjayrityksiin vaan työvoimaa välittäviin vuokrafirmoihin. Sielläkin on julkisuudessa kerrottu alaa vaivaavista ongelmista (siirryt toiseen palveluun).
Te-toimisto valvoo myös marjalakia
Marjalain toteutumista valvoo osaltaan myös Pohjois-Pohjanmaan te-toimisto.
Sen valvontavastuulle kuuluu muun muassa ansioiden maksamiseen ja seurantaan kuuluvia asioita. Poimijoilta ei esimerkiksi saa veloittaa kuluja perehdytyksestä tai kohtuuttomia kuluja majoituksesta ja varusteista.
Juntusen mukaan yrityskäyntejä tehdään ”eri alojen yrityksiin”, myös marjafirmoissa on vierailtu. Yritykset myös raportoivat te-toimistolle siitä, miten kausi on mennyt.
Raportit sisältävät Juntusen mukaan poimijamäärien lisäksi yrityssalaisuuteen luettavia tietoja. Jos raporteissa paljastuisi jotain epäilyttävää, te-toimisto on velvollinen puuttumaan asiaan.
– Jos tällaisia [epäselvyyksiä] löytyisi, niin ensimmäinen keskustelu on sen yrityksen kanssa, Juntunen sanoo.
Työelämä- ja tasa-arvovaliokunta tekee parhaillaan arviota marjalain vaikutuksista. Sen pitäisi valmistua vuoden loppuun mennessä.
