Hyppää sisältöön

Jenni Klinga joi kolme siideriä, ja pian hän istui taksissa kasvot murskana – asiakkaiden mukaan huumaaminen baareissa on lisääntynyt

Poliisin tietoon huumaustapauksia tulee harvoin ja uhrin huumaamista on usein vaikea todistaa.

Usein huumausrikokset tapahtuvat yökerhoissa ja baareissa. Kuvituskuva ei liity jutussa käsiteltyihin tapauksiin. Kuva: Antti-Petteri Karhunen / Yle

Osa artikkelin sisällöstä ei ole välttämättä saavutettavissa esimerkiksi ruudunlukuohjelmalla.

Baareissa tapahtuvat huumaustapaukset huolestuttavat ravintola-alaa ja asiakkaita.

Ylen haastattelemat nuoret kertovat tapausten lisääntyneen kaveripiireissään. Eräs ravintolapäällikkö kertoo vaarallisen ilmiön levinneen erityisesti nuorten suosimissa paikoissa Turun ja Helsingin seudulta muihin suurempiin kaupunkeihin.

Myös Keskimaan turvallisuuspäällikkö on huomannut muutoksen.

– Ihan viime aikoina on tullut muutama tapaus ilmi, mutta sitä ennen ei ole edes muistikuvaa edellisestä. Osaan kertoa ainoastaan Keski-Suomen osalta, mutta helsinkiläisen kollegan mukaan tilanne on siellä sama ja myös muissa suuremissa kaupungeissa, sanoo turvallisuus- ja työsuojelupäällikkö Pasi Vihertola Osuuskauppa Keskimaalta.

Poliisin tietoon huumaustapauksia tulee harvoin.

Jyväskyläläiset Silja Säily ja Emma Häkkinen eivät ole itse joutuneet huumatuksi, mutta heidän kaveripiirissään on sattunut useita epäiltyjä tyrmäystippatapauksia.

Hämeenlinnassa on tehty syksyn aikana viisi rikosilmoitusta tyrmäystippoihin liittyen. Tapauksia tutkitaan pahoinpitelyinä. Hämeenlinnan tapauksista on aiemmin uutisoinut Hämeen Sanomat (siirryt toiseen palveluun).

Hämeen poliisin rikoskomisario Tuomas Kuure ei pidä tapausten määrää poikkeuksellisena. Osassa taustalla voi poliisin mukaan olla tyrmäystippojen sijaan vain runsas alkoholinkäyttö.

Yksi rikosilmoituksen tekijöistä on 23-vuotias hämeenlinnalainen Michael Nieminen.

Herätys putkasta

Nieminen kiersi baareja Hämeenlinnassa syyskuun viimeisenä perjantaina. Puoli kahden aikaan hän tunsi äkkiä olonsa huonoksi. Kaveri totesi, että on aika lähteä kotiin.

– Kotimatkan aikana jouduin useasti pysähtymään, koska voimat tuntuivat loppuvan. Lopulta lyyhistyin maahan.

Loppuillan tapahtumat ovat sumeita. Nieminen on koonnut illan palasia yhteen viranomaisten dokumenttien ja kaverin kertoman avulla.

Niemisen käsityksen mukaan ohikulkija soitti hätäkeskukseen. Paikalle saapui ambulanssi ja poliisi.

Ambulanssissa Nieminen oli poliisin raportin mukaan vastustanut poliisia. Yle on nähnyt raportin. Lopulta poliisi käytti häneen hallintaotteita ja sumutetta.

Ambulanssissa Nieminen puhalsi 1,6 promillea. Hän uskoo, että hänen käyttäytymisensä johtui tyrmäystipoista. Nieminen kertoo, ettei ole aiemmin käyttäytynyt aggressiivisesti juotuaan alkoholia. Hän ei ole saanut tietoja huumausainetestien tuloksista.

Nieminen heräsi aamulla putkasta.

Todennäköistä on, ettei tapaus ratkea. Tyrmäystippoihin liittyviä rikoksia on vaikea selvittää.

Tutkimustietoa ja tilastoja tapauksista on melko vähän, vaikka aihe nousee pinnalle vuodesta toiseen.

Tietoa tyrmäystipparikosten määrästä ei ole

Poliisihallituksen poliisitarkastajan Pekka Heikkisen mukaan poliisin tietoon ei ole viime aikoina tullut tavallista enempää huumaustapauksia.

– Kokemukseni mukaan rikosilmoituksia tehdään yleensä ryöpsähdyksinä. Kun asia nousee puheeksi vaikka somessa, useampi ihminen rohkaistuu kertomaan kokemastaan.

Kukaan ei tällä hetkellä tiedä, kuinka yleistä tyrmäystippojen käyttäminen on. Heikkisen mukaan poliisilla ei ole niistä tilastoja, koska tapaukset kirjataan pahoinpitelyepäilyinä.

Ylen haastattelemien nuorten mukaan huumaustapauksia ei oteta riittävän vakavasti. Kuva ei liity jutussa käsiteltyihin tapauksiin. Kuva: Kristiina Lehto / Yle

Poliisin mukaan suuri osa tapauksista jää tilastojen ulkopuolelle, koska kaikki eivät tee asiasta rikosilmoitusta. Joskus syynä on häpeä. Aina uhri ei edes tiedä joutuneensa rikoksen uhriksi. Toisaalta taas osa voi syyttää tyrmäystippoja, vaikka takana on vain liian monta nautittua alkoholijuomaa.

Heikkinen kuittaa osan tapauksista myös huhuiksi.

– Näihin liittyy myös aika paljon urbaanilegendaa. Syntyy tarinoita, joita väritetään. Vuosien saatossa ne muuttuvat, ja totuus häviää.

Ihmisiä huumataan tutuilla aineilla

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan tyrmäystippoja tutkittaessa näytteistä todetaan usein samoja aineita, mitä ihmiset käyttävät vapaaehtoisesti päihtymiseen. Tyrmäystippoina käytettyjen aineiden tarkoitus on saada uhri avuttomaan tilaan.

Helsingin yliopiston oikeuskemian professori Ilkka Ojanperä kutsuu alkoholia alkeelliseksi tyrmäystipaksi. Myös sillä voi saada ihmisen huonoon kuntoon, mutta yleensä alkoholia ei voi antaa uhrin huomaamatta.

Tyrmäystippoina käytetään usein lääkkeitä tai huumeita, joilla on unettava vaikutus. Usein nämä aineet vaikuttavat samalla tavoin kun alkoholi, mutta nopeammin. Tyrmäystippoihin usein liittyvä muistinmenetys johtuu keskushermoston lamaantumisesta. Sama voi tapahtua myös liian alkoholin juomisen takia.

Ulkomaisen kirjallisuuden perusteella Ojanperä listaa yleisesti käytetyiksi huumausaineiksi gamman, nukutusaineena käytettävän ketamiinin sekä erilaiset voimakkaat rauhoittavat lääkkeet eli bentsodiatsepiinit.

Huumaavia aineita ei yleensä tarvita paljon, varsinkin jos saaja ei ole aineisiin tottunut. Siksi tyrmäystippoja voi olla mahdotonta huomata juomasta.

Hämeenlinnalainen Jenni Klinga, 32, uskoo saaneensa tyrmäystippoja baari-illan aikana. Hän on käynyt iltaa monta kertaa läpi miettien, miten huumausaineet ehdittiin laittamaan hänen juomaansa.

”Tajusin, etten kuule mitään”

Klinga tanssi työkaverinsa kanssa hämeenlinnalaisessa baarissa lokakuun puolivälissä. He olivat jättäneet juomansa vieressä olleelle ikkunalaudalle, jonka luokse muiden oli vaikea päästä huomaamatta.

Hieman ennen pilkkua kaverukset juttelivat baarin edessä. Klingan mukaan hän ei juonut illan aikana kuin kolme siideriä.

Äkkiä Klingaa alkoi oksettaa. Hän hyvästeli nopeasti kaverinsa ja mukaan liittyneen toisen ystävän. Baarista oli vain kilometrin matka kotiin.

Muutaman askeleen jälkeen Klingan oli pakko istua rappuselle.

– Tajusin, etten kuule mitään. Siellä oli paljon ihmisiä, joten ympärilläni olisi pitänyt olla meteliä. Tuntui kuin kaikki ihmiset olisivat olleet kilometrien päässä. Olin paniikissa. Ajattelin, että herrajumala, mitä minulle tapahtuu.

Klingan löytäneet naiset kertoivat hänelle myöhemmin, että Klinga oli kaatunut suorilta jaloilta naama edellä asfalttiin.

– Onneksi naiset sattuivat paikalle ja auttoivat minua. Kiitos heille avusta.

Naiset auttoivat Klingan lopulta taksiin, joka vei hänet päivystykseen. Taksissa Klinga muistaa katsoneensa kasvojaan auton peilistä. Etuhampaat olivat poikki, huuli ja leuka repsottivat verisinä. Poskiluu oli murtunut ja leuka sijoiltaan.

Jenni Klinga kaatui naama edellä katuun. Kaatumisen vuoksi Klingan etuhampaat katkesivat, leuka meni sijoiltaan ja poskiluu murtui. Kuva: Jenni Klinga

Sairaalassa Klinga puhalsi 0,27 promillea. Häneltä otettiin verinäyte huumausaineista. Seuraavana päivänä hän teki rikosilmoituksen. Yle on nähnyt lääkärin kirjauksen tilanteesta. Klinga ei ole saanut tietoja huumausainetestien tuloksista.

Kokemus säikäytti Klingan. Hän haluaa kertoa asiasta, jotta muut osaisivat varoa.

– En tiedä, pystynkö enää menemään baariin tai juomaan alkoholia tapahtuneen takia. Meni täysin fiilikset.

Huumausainenäytteet pitäisi saada vuorokaudessa

Oikeuskemian professori Ilkka Ojanperän mukaan tutkimusten perusteella tiedetään, että syyllinen on usein uhrin tuttu tai puolituttu. Yleensä huumaamisen motiivina on seksuaalinen hyväksikäyttö tai ryöstön suunnittelu. Ojanperä näkee, että tilanne on kuitenkin muuttunut viime vuosina.

– Ehkä uudempi asia on ilkivaltainen tyrmääminen. Tekijä ehkä nauttii siitä, että pystyy vaikuttamaan näin muihin.

Tyrmäystippoihin liittyvät rikokset jäävät usein mysteereiksi, koska tutkimus voi tyssätä niin moneen kohtaan.

Tärkeää on, että uhrilta saadaan huumausainenäytteet mahdollisimman pian. Ilman näytteitä rikosta on vaikea todistaa.

– Gamma poistuu elimistöstä äärimmäisen nopeasti, jo kahdessatoista tunnissa. Se on rankka vaatimus. Aamupäivä voi mennä ihmiseltä nukkuessa ja tapahtuneen selvittämisessä, kertoo professori Ojanperä.

Tavoitteena on, että testit tehtäisiin viimeistään vuorokauden jälkeen tyrmäystippojen saamisesta.

Testien lisäksi rikoksen selvittämiseen tarvitaan epäilty. Kaikkialla ei ole kameroita, jolloin selvittäminen jää ihmisten kertoman varaan. Usein alkoholi sumentaa ihmisten muistikuvia illan tapahtumista.

Uhria ei saa syyllistää

Asiantuntijoista tärkeintä on painottaa sitä, miten huumaustapauksia voi ennaltaehkäistä. On tärkeää, ettei omaa juomaa jätä valvomatta.

Poliisitarkastaja Pekka Heikkinen näkee myös baareilla roolin ennaltaehkäisyssä. Paikalla pitäisi olla tarpeeksi järjestyksenvalvojia, ja anniskelijoiden täytyisi olla tarkkana siitä, etteivät tarjoile liian juopuneille.

Jenni Klinga toivoo, ettei uhriksi joutuneita syyllistetä. Hän itsekin sortui aluksi miettimään, miksi hän lähti baariin tai miksi ei pitänyt juomaa koko ajan kädessään.

– Tapahtunut ei ole minun syytäni. On järkyttävää, etten pysty luottamaan enää keneenkään. Ihmiset ovat niin pahoja.

Klinga muistuttaa, että uhriksi joutuneiden on mahdollista saada apua esimerkiksi rikosuhripäivystyksestä (siirryt toiseen palveluun). Hän toivoo, että ihmiset hakisivat apua matalalla kynnyksellä.

Uutista varten on haastateltu myös THL:n oikeuskemiayksikön päällikkö Teemu Gunnaria.

Voit keskustella aiheesta sunnuntaihin 20.11.2022 kello 23:een asti.

Teemme jatkojuttua siitä, miten hoitohenkilökunta, ravintolat ja poliisi suhtautuvat tyrmäystippaepäilyihin. Voit kertoa kokemuksistasi alla olevalla lomakkeella.

Suosittelemme sinulle