Luomutuotannon esteinä olevia kustannuksia aiheuttavat pykälät, joiden mukaan eläimille on oltava muun muassa enemmän tilaa, monipuolisempaa rehua ja ulospääsymahdollisuus. Tavallisessa tuotannossa näitä ei vaadita. Luomutuotantoon siirtyminen eläintiloilla on siksi hidasta, mutta sitä tapahtuu kuitenkin koko ajan.
– Luomu tarjoaa eläimille enemmän mahdollisuuksia voida hyvin, sanoo Eläinten hyvinvointikeskuksen EHK:n johtava asiantuntija Satu Raussi.
Eläimen hyvinvoinnin kokemusta ei kuitenkaan pystytä isommalla tilalla ja muilla resursseilla, kuten monipuolisella rehulla ja ulospääsyllä, takaamaan.
– Ne ovat hyvän hyvinvoinnin mahdollistavia tekijöitä. Eläimistä itsestään voidaan havaita vaikka, että käveleekö se hyvin vai ontuuko, onko se aggressiivinen lajitoveriensa seurassa, pelkääkö se ihmistä vai tuleeko se vapaaehtoisesti luokse. Nämä ovat sellaisia eläinperäisiä mittareita jotka ovat otoksia eläimen tilasta, avaa Raussi.
Raussin mukaan broileri ja sianlihatuotannossa luomun osuutta voitaisiin lisätä. Suomalaiset syövät vuodessa kymmeniä miljoonia broilereita. Tavanomaisessa tuotannossa broileri tulee teurasikään viidessä viikossa, luomutuotannossa broileria on kasvatettava toistakymmentä viikkoa.
– Näin ollen luomubroilerin hinta on tavanomaiseen verrattuna vähintään kaksinkertainen, joka tietysti vaikuttaa kuluttajan ostokäyttäytymiseen, sanoo Raussi.
Vaikka luomutuotettua eläintä ei maun perusteella voi laittaa paremmuusjärjestykseen, on luomutuotannolla vaikutusta luonnon monimuotoisuuden edistäjänä. Laiduntamalla nautoja voidaan ehkäistä luontokatoa ja jopa parantaa luonnon tilaa.
Valtakunnalliset Luomupäivät pidettiin tänä vuonna Tammelassa. Yksi aihe monien joukossa oli eläinten hyvinvoinnin edistäminen luomutuotannossa.
Lisää Kanta-Hämeen uutisia Yle Areenassa: kuuntele, katsele ja lue mitä lähelläsi tapahtuu.