Hersonin alueelta tulvii nyt sosiaalisen median kuvamateriaalia juhlivista ukrainalaissotilaista.
Tunnelma on voitokas: Ukrainan lippu liehuu jo Hersonin kaupungissa ja vapautettujen kylien asukkaat halailevat ukrainalaissotilaita.
– Kyllä tämä tuli minulle yllätyksenä. Kuitenkin vielä oli käsitys siitä, että siellä on taisteluita ja voi kestää päiviä tai viikkoja ennen kuin venäläiset sieltä vetäytyvät, Aleksanteri-instituutin vieraileva tutkija Ilmari Käihkö sanoo.
Venäjä sanoi aamulla vetäneensä joukkonsa kokonaan Dneprjoen länsipuolelle. Päivällä taas kerrottiin, että vetäytymisen kannalta tärkeä Antonivskyin silta romahti. Venäläisten epäillään räjäyttäneen sillan, mikä kielisi vetäytymisestä.
– Miksi venäläiset räjäyttäisivät sillan, jos joukot ovat vielä toisella puolella? Käihkö kysyy.
Sitä ei kuitenkaan vielä tiedetä, onko vetäytyminen sujunut Venäjän kannalta onnistuneesti. Eri lähteistä tihkuu tietoja, joiden mukaan venäläisiä olisi jäänyt joen vastarannalle ja ylityspaikoilla olisi käyty vielä kiivaita taisteluita.
Iso kysymys on Käihkön mukaan myös se, saako Venäjä kalustonsa siirrettyä joen ylitse. Harkovan alueella Ukraina sai merkittäviä määriä venäläistä sotilaskalustoa haltuunsa.
Voitto on merkittävä, muttei välttämättä käännekohta
Hersonin valtaus on Ukrainan tärkeimpiä voittoja sodassa. Se voidaan Käihkön mukaan tulkita todisteeksi siitä, että Ukraina kykenee riittävällä länsimaisella tuella voittamaan sodan.
Venäjälle Hersonin menetys on puolestaan nöyryytys. Vasta alle kaksi kuukautta sitten Venäjä julisti liittäneensä Hersonin alueen itseensä.
Toisaalta Venäjä on suunnitellut vetäytymistä pitkään. Jos se on sujunut suunnitelmien mukaisesti, vähin mies- ja kalustotappioin, presidentti Vladimir Putin voisi myydä sen Käihkön mukaan onnistumisena.
Paikoin kilometrien levyinen Dneprjoki muodostaa luonnollisen esteen, jonka ylittäminen tulee olemaan Ukrainalle erittäin vaikeaa. Käihkö arvelee, että rintamalinja voisi lukkiutua jokeen kuukausiksi, jopa talven yli.
– Putin voisi sanoa stabiloineensa rintamalinjan siihen.
Toisaalta rintamalinjan lukkiutuminen vapauttaisi Ukrainaltakin joukkoja muualle. Kiinnostavaa onkin se, mihin Ukraina seuraavaksi suuntaa. Jatkaako se hyökkäystä Denprjoen yli, vai suuntaako Krimille tai muualle Etelä-Ukrainaan, kuten Mariupolin suuntaan?
Lähestyvät syyssateet tulevat kuitenkin hidastamaan liikettä seuraavina kuukausina. Käihkö myös muistuttaa, että toista Hersonin kaltaista tilaisuutta ei välttämättä Ukrainalle tule.
Leveän joen vuoksi Venäjällä oli vaikeuksia huoltaa joukkojaan, ja Ukrainan oli helppo häiritä huoltoreittejä.
Ukrainan eteneminen Hersonissa on lisäksi vaatinut kovan hinnan. Yhdysvallat arvioi, että Ukrainalta ja Venäjältä olisi kummaltakin haavoittunut tai kuollut yhteensä 100 000 sotilasta sodan aikana. Nimenomaan Hersonissa Ukraina on kärsinyt kovia tappioita.