Jääkiekkoliitto tiedotti torstaina, että viime kesän MM-kotikisoista tulee voittoa peräti 13,9 miljoonaa euroa. Keväällä Jääkiekkoliiton puheenjohtaja Harri Nummela vielä arvioi, että voitto on haitariltaan 5–10 miljoonaa euroa. Nummelan mukaan Leijonien menestys tuotti odotettua parempaa myyntiä ja kulut pidettiin kurissa.
Nyt jo tiedetään, että MM-voittopotista osoitetaan 1,4 miljoonan euron ylimääräinen seuratuki junioriseuroille. Tarkemmat kriteerit ovat auki, mutta summalla pyritään tulemaan vastaan ajatellen koko yhteiskunnassa kasvavia kustannuksia.
Puheenjohtaja Nummelan mukaan MM-kisojen voitot käytetään ensisijaisesti pelaajapolun alkulähteille nuorimpiin ikäluokkiin.
Kysyimme suomalaisilta jääkiekkoihmisiltä, mihin MM-kotikisojen miljoonatuotot pitäisi käyttää.
Kun Suomessa järjestettiin edellisen kerran jääkiekon MM-kisat vuonna 2012, kisojen tuottoja ohjattiin taitovalmennukseen. Jääkiekkoliitto palkkasi rahoilla 26 päätoimista taitovalmentajaa.
– Tämä oli mielestäni yksi huonoimpia päätöksiä. Se on henkilökohtainen mielipiteeni, mutta en usko olevani yksin, Yle Urheilun jääkiekkoasiantuntija Ismo Lehkonen sanoo.
Lehkonen perustelee näkemystään sillä, että pienissä seuroissa luovuttiin tuolloin valmennuspäälliköistä ja luotettiin taitovalmentajien ottavan valmennuspäälliköiden tehtäviä haltuunsa.
Lehkosen mukaan taitovalmentajat osallistuivat kuitenkin seuran arkeen vain kerran kahteen viikkoon. Lehkonen suosittelisikin taitovalmentajien sijaan valmennuspäälliköiden palkkaamista pieniin seuroihin.
– Suosittelisin, että rahaa laitettaisiin pienten seurojen valmennuspäälliköihin. Kun seurassa on valmennuspäällikkö, hän laittaa intohimonsa seuran kehittämiseen. Hän rekrytoi valmentajia sekä sparraa ja on heidän tukensa, Lehkonen toteaa.
Jääkiekolla on ollut ylipäätänsä kallis maine. Esimerkiksi nykyinen Ilveksen SM-liigajoukkueen päävalmentaja Antti Pennanen totesi toukokuussa, että MM-kotikisoista saatavilla tuotoilla kannattaisi lähteä taistelemaan jääkiekon kalleutta vastaan.
Lehkosen mukaan parhaassa tapauksessa valmennuspäälliköiden palkkaamisellakin olisi seurauksensa kustannuksiin.
– Jos on hyvä valmennuspäällikkö, hän löytää paljon ratkaisuja kustannusten saamiseen alas. Jos vaikka hänen ympärilleen keräämä tiimi alkaa kerätä yhteistyökumppaneita, se auttaisi todella paljon, Lehkonen pohtii.
Ylen jääkiekkoasiantuntijalla on myös kaksi muutakin ehdotusta, mihin sijoittaa jättituotot. Lehkonen toivoisi, että keskityttäisiin jonkin tietyn osa-alueen parantamiseen. Siihen panostettaisiin niin, että suomalaiset olisivat lopulta osa-alueella maailman parhaita.
– Ehdotukseni on, että mitäs jos olisimme maailman parhaiten luisteleva maa. Se ei ole koskaan muodista pois, Lehkonen toteaa.
Kolmanneksi panostettavaksi asiaksi Lehkonen nostaa päävammojen ehkäisemisen.
– Ruotsissa satsattiin siihen älyttömästi. Tietoiskuja, valmennusta taklausten vastaanottamiseen ja kamppailupelaamiseen sekä tuotiin esiin arvomaailmaa. Ruotsissa mentiin näissä ruohonjuuritasolle. Se on poikinut Ruotsin pääsarjaan ihan älyttömästi. Päävammat ovat vähentyneet nuorilla pelaajilla todella paljon.
Leijonien entisen päävalmentajan ja nykyisen Oulun Kärppien päävalmentajan Lauri Marjamäen mukaan Jääkiekkoliitto on tehnyt todella hyviä siirtoja aina MM-kotikisojen jälkeen. Marjamäen mukaan osaamisen kehittämiseen ei välttämättä tarvitse laittaa enää niin paljoa rahaa.
– Olen ollut kauan pois junioripuolelta, mutta minusta tuntuu, että meillä on tosi paljon päätoimisia valmentajia, taitovalmentajia ja valmennuspäälliköitä. Totta kai täytyy pitää siitä huoli, mutta ehkä katsoisin olosuhteiden parantamiseen suuntaan ja siihen, että kulut eivät karkaisi liikaa, Marjamäki sanoo.
Marjamäen mukaan Pohjois-Suomessa on valtava jääpula.
– Jäätä varmasti tarvitaan lisää, vaikka ollaan Pohjois-Suomessa. Luonnonjäätilanne ei ole varmasti sama kuin 20–30 vuotta sitten. Lapset pääsisivät harrastamaan ja saisivat vuoroja. Ei jäisi siihen, että olisi kaksi kertaa viikossa 50 minuutin jääharjoitus, Marjamäki toteaa.
Noora Räty puhuu jääkiekon kalleudesta ja kaipaa parannuksia pääsarjaan
Naisleijonien pitkäaikainen maalivahti Noora Räty suuntaa katseensa myös ruohonjuuritasolle, kun häneltä kysyy näkemystä miljoonapotin sijoittamiselle. Hänkin nostaa esiin lajin kalleuden.
– Jääkiekkohan on ihan hiton kallista. Saataisiin harrastuksen aloittamisen kynnystä pienemmäksi ja maksuja alas, Räty ehdottaa rahojen käyttökohteeksi.
Lisäksi hän puhuu valmentajista.
– Jos tuota rahaa voisi käyttää niin, että valmentajat saisivat asiaankuuluvan palkan. Valmentajille maksettaisiin asiaankuuluvaa korvausta junioreista lähtien. Aina kun juttelee seurojen kanssa valmennuksesta, se on niin sanotusti talkootyötä, Räty sanoo.
Naisleijonien GM Tuula Puputti uskoo, että uusi voittopotti auttaa jääkiekon kehittämiseen naistenkin puolella.
Räty toivoo myös, että MM-kotikisojen voitosta sijoitettaisiin Naisten Liigan kehittämiseen ja pelaajien olosuhteiden parantamiseen. Räty muistuttaa, että Naisten Liigassa ainoastaan HIFK:lla ja HPK:lla ei ole kausimaksuja.
– On mielestäni järkyttävää, että pelaajat maksavat kausimaksuja Suomen ylimmässä sarjassa. Jos Jääkiekkoliiton kautta mahdollistettaisiin joukkueiden budjetit sellaisiksi, että pelaajien ei tarvitse itse kustantaa pelaamistaan. Pelaaminen olisi vähintäänkin ilmaista, Räty muistuttaa.
Rädyn mukaan nykytilanteella on isoja seurauksia.
– Kun potentiaalinen nuori pelajaa on opiskelunsa opiskellut ja astuu työelämään, tunnit, aika ja budjetti eivät yksinkertaisesti riitä. Heitämme naiskiekossa hirveän paljon potentiaalia hukkaan jo siinä. Pelaajat eivät ikinä saavuta huippuaan, Räty toteaa.
Räty pelasi lokakuussa HPK:ssa tryout-sopimuksella neljä ottelua. Nyt maalivahti kertoo, että peliura jatkuu. Sitä Räty ei kuitenkaan kerro, missä joukkueessa. Hän on sopinut, että seura kertoo asiasta.
Maajoukkueuransa lopettamisesta tänä syksynä kertonut Räty on aiemmin sanonut, kuinka silmissä siintää ensi syksy ja silloin mahdollisesti alkava uusi pohjoisamerikkalainen ammattilaissarja. Rädyn mukaan liigan alkaminen on erittäin todennäköistä. Hän on odottanut, että voisi kokea vielä sen sarjan ennen kuin löisi luistimet naulaan.
– Sinne pitää saada itse sopimus. Sen takia on tärkeää jatkaa pelejä ja jonkinlaisia treenejä. Olisi sitten kunnossa, koska tuossa liigassa pelaisivat maailman parhaat. Sinne ei ilmaispaikkoja jaeta. Se on raakaa bisnestä, Räty toteaa.