Joulu tulla jolkottaa ja se näkyy monella työpaikalla lähestyvinä pikkujouluina, juhlalounaina sekä joulumuistamisina. Lahjojen antamisen perinne on osassa yrityksistä jatkunut vuosikymmeniä eikä siitä haluta kovin herkästi luopua.
Maailmantilanne on vaikuttanut monien yritysten talouteen. Pohjoiskarjalaisissa yhtiöissä Abloy Oy:ssa ja Mantsinen Group Oy:ssa henkilöstön joulumuistamisista ei kuitenkaan aiota säästää.
- Siihen on aika iso kynnys, että joululahjoista luovuttaisiin. Meillä perinne on ollut jo 60-luvun lopulta lähtien ja muodostunut hyvin tärkeäksi kaikille, Abloyn henkilöstöjohtaja Petri Lempiäinen sanoo.
Myös Mantsisella joulumuistamisia on annettu vuosikymmeniä. Henkilöstö- ja laatupäällikkö Jarmo Tossavainen on ollut talossa jo 23 vuotta ja muistelee, että ainakin koko sen ajan yhtiö on muistanut työntekijöitä joulun alla.
– Säästöjä on jouduttu miettimään. Erillisiä pikkujouluja ei tänä vuonna järjestetä, mutta joululounas päätettiin järjestää normaalisti sekä antaa lahjat työntekijöille, Tossavainen toteaa.
Pohjois-Savon suuret työnantajat eivät etsi säästökohteita ainakaan tänä vuonna. Joululounas ja pikkujouluohjelma kuuluvat esimerkiksi Savonia-ammattikorkeakoulun ja Istekin muistamisiin.
Savonia-ammattikorkeakoulu tarjoaa henkilöstölle yhteisöllisyyttä ja elämyksiä, kertoo hallinto- ja henkilöstöjohtaja Päivi Diov.
– Meillä on liikunta- ja kulttuurietu, jolle päätämme vuosittain euromäärän. Meillä on myös yhteisöllinen joululounas. Pikkujoulujen sijaan menemme yhdessä teatteriesitykseen. Inflaatio ei vaikuta tänä vuonna ainakaan, sanoo Diov.
Myös teknologiayritys Istekin henkilöstöjohtaja Katja Patojoki sanoo, että inflaatio ei vaikuta joulumuistamiseen.
– Yritys muistaa henkilöstöä kaksiosaisella lahjalla ja herkkupaketilla. Joululounas lähetetään hybriditöiden takia kotiin. Pikkujoulut järjestetään myös, sanoo Patojoki.
Vääränlaisesta lahjasta työntekijä voi joutua maksamaan veroja
Lahjojen valitsemisessa täytyy olla tarkkana, nimittäin työnantaja ei voi verovapaasti antaa mitä tahansa lahjaksi työntekijöilleen. Veronmaksajain keskusliiton lakiasiainjohtaja Kati Malinen kertoo, että käytännön täytyy koskea koko henkilöstöä ja lahjan tulee olla kohtuullinen sekä samanarvoinen kaikille, jotta se säilyy verovapaana etuutena.
- Vuosien ajan raja kohtuullisen lahjan arvolle on ollut sata euroa. Lahjaa ei voi antaa suoraan rahana eikä myöskään rahaan verrattavana. Jos lahja ei ole arvoltaan kohtuullinen tai ei koske koko henkilöstöä, siitä tulee työntekijälle veronalaista palkkatuloa, Malinen sanoo.
Perinteisten joulukinkkujen ja herkkukorien rinnalla lahjakortit ovat yleistyneet yrityksissä viime vuosina. Aikaisemmin verohallinnon lahjakorttiohjeistukset olivat lakiasiainjohtaja Kati Malisen mukaan tiukat, mutta ne ovat viime vuosina höllentyneet.
Esimerkiksi lahjakorttien suosio yritykselle räätälöityyn verkkolahjakauppaan on kasvanut etenkin korona-aikana, kun kohtaamisia pyrittiin vähentämään. Verkkolahjakauppaan pystyy valitsemaan palveluntarjoajan valikoimasta tuotteita sekä lisäämään vaikka yhtiön brändättyjä vaatteita. Vaihtoehdon suosiota on kasvattanut myös se, että tavaralahjojen lisäksi niiden valikoimista löytyvät äänikirja- ja striimauspalvelut sekä hyväntekeväisyyteen lahjoittaminen.
Joulu on yhtiöille verkkolahjakauppoja ja lahjoja räätälöivien yritysten vilkkain sesonki. Kiitoskauppa Oy:n toimitusjohtaja Joonas Hyyppä arvioi, että koko toimialalla joulun aikaan tapahtuu 80 prosenttia myynnistä.