Sähköautoilua helpotetaan lähivuosina tuntuvasti laatimalla selkeämmät pelisäännöt niiden lataamiseen. Euroopan unioni etsii ratkaisua esimerkiksi maksuliikenteen yksinkertaistamiseen.
Nykyisellään autoilija tarvitsee lukuisia älypuhelinsovelluksia. Käytännössä jokaisella yrityksellä on omansa, jonka avulla lataus käynnistetään ja maksetaan.
Yli 50 asemaa omistavia yrityksiä on kahdeksan, mutta pienimmillä toimijoilla saattaa olla vain muutama latauspiste. Pikkufirmoja on lukuisia.
Kilpailu huolehti hintatason pysymisestä aisoissa, mutta sovellusten käyttö on raakaa bisnestä. Kasvava joukko yrityksiä haluaa saada rajatusta asiakasjoukosta kaiken hyödyn irti.
– Latausasemia pyörittävät operaattorit ovat halunneet sitouttaa asiakkaita palveluunsa sovellusten avulla. Vertaisin tilannetta pysäköinnin maksamiseen. Älypuhelinsovellukset ovat ainakin omasta mielestäni helpompia käyttää kuin kolikot, LUT-yliopiston sähköisen liikenteen professori Lassi Aarniovuori sanoo.
Mobiilimaksamista helpotetaan
Osalla sovelluksista voi käyttää myös kilpailijoiden latausasemia, mutta silloin energian hinnan päälle lisätään niin kutsuttu roaming-maksu. Se nostaa latauksen hintaa rajusti. Kilowattitunnin hinta voi olla nelinkertainen.
Yksi keino sähköautoilun helpottamiseksi on saada aikaan ensi vuonna periaatteet, joilla lataamisen mobiilimaksamista helpotetaan. Ratkaisuksi on ehdotettu muun muassa maksukorttia ja kännykkämaksamisen kehittämistä.
Keski-Euroopassa korttimaksaminen saisi enemmän kannatusta, koska siellä mobiilimaksaminen on toistaiseksi Pohjoismaita harvinaisempaa. Suomessa latauspisteisiin ei ole haluttu asentaa korttimaksupäätteitä osin siksi, että ne ovat hintavia hankkia ja ylläpitää.
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomista kerrotaan, että suomalaiset latausoperaattorit ovat varsin yksimielisiä siitä, että sovellusviidakkoa pitää helpottaa. Vielä on kuitenkin liian aikaista arvioida, voitaisiinko Suomessa päästä yhden sovelluksen malliin.
EU haluaa parantaa latausverkostoa
Liikenne- ja viestintävirasto Traficomin tuoreen selvityksen mukaan autonsa saa töpseliin 50 kilometrin säteellä, olitpa missä päin Suomea tahansa. Latausasemia on jo lähes 1 800, ja niissä on yhteensä 8 000 latauspistettä.
Suomessa asemia on rakennettu pääasiassa sinne, missä autoja on eniten. Tukipolitiikka on muuttamassa tätä, kun koko EU:n alueella yritetään nyt parantaa latausverkostoa.
Valtakunnallisia latausverkostoja ovat rakentaneet muun muassa suuret kaupparyhmittymät sekä Fortumin kaltaiset suuret sähköyhtiöt. Lisäksi on joukko maakunnallisia yrityksiä, osa hyvinkin paikallisesti toimivia.
LUT-yliopiston sähköisen liikenteen professori Lassi Aarniovuori uskoo, että lähivuosina latausverkoston kehittymisessä otetaan isoja harppauksia eteenpäin. Ja tarvettakin on, hän muistuttaa.
– Jos lataamista vertaa bensapumppuun, bensaa saa minuutissa jopa 800 kilometrin matkaan. Pikalautausasemasta saa tunnissa sähköä noin 300 kilometrin autoiluun.
Runkoverkosta toivotaan selkärankaa latausverkostolle
Useassa maassa on jo ryhdytty rakentamaan latausasemien runkoverkkoja. Esimerkiksi Neste ja lahtelainen Kempower alkavat rakentaa Suomeen pikalatausasemien runkoverkkoa. Se tuo Suomen mittakaavassa kattavan suuritehoisten pikalatausasemien runkoverkon pääteiden varsille.
Uusia suurteholatausasemia tulee parissa vuodessa kymmeniä. Nyt niitä on koko maassa runsaat viisisataa.
Samaan aikaan erilaisten latauspistokkeiden määrä on vähenemässä nykyisestä neljästä kahteen päätyyppiin. Käyttöön jäisivät tämän hetken tiedon mukaan hitaampi Type2 -pistoke ja CCS -tyyppinen pikalataukseen tarkoitettu pistoke. Type1 ja ChaDeMo -pistokkeet väistyvät hiljalleen.
– Meillä on olemassa oleva tekniikka autoilun kasvihuonepäästöjen vähentämiseen, miksi emme siis tekisi niin, Lassi Aarniovuori sanoo.
Latauspisteitä tarvittaisiin satakertainen määrä
Neste on saanut verkostonsa rakentamiseen EU:lta kolme miljoonaa euroa. Latauslaitteet toimittavan Kempowerin toimitusjohtaja Tomi Ristimäki on törmännyt vastaavaan muuallakin. Yhtiö sai hiljattain tilauksen Viroon.
– EU työskentelee parhaillaan säädösten kanssa. Se takaisi koko unionin alueelle latausasemien runkoverkon paikkoihin, missä autot liikkuvat, Ristimäki sanoo.
Laitevalmistajalle on luonnollisesti kannattavaa solmia sopimuksia, jossa yhdelle asiakkaalle toimitetaan kerralla suuri määrä laitteita. Hiljattain yhtiö kertoi jättimäisestä tilauksesta Australiaan.
– Tämänkaltaiset kaupat ovat ydintoimintaamme, ja sopimuksia on tehty varsin paljon, sanoo Ristimäki.
Sähköllä sujuvammin entistä kauemmaksi
Tomi Ristimäki muistuttaa, että isojen teiden varsille rakennetaan nimenomaan suuritehoisia latausasemia. Siten sähköllä ajaminen yhä kauemmas kaupungeista olisi sujuvampaa, ja lyhyemmät latausajat eivät pidentäisi matka-aikoja kohtuuttomiksi.
– Runkoverkkojen rakentaminen on käänteentekevää sähköautoilun helpottamisessa. Niiden avulla myös pitkien matkojen tekeminen onnistuu vaivattomasti, muistuttaa sähköisen liikenteen professori Lassi Aarniovuori.
Hän uskoo, että kohonnut sähkön hinta lisää julkisten latauspisteiden suosiota. Kotilataus on ollut niiden kova kilpailija alusta asti. Suomessa se on muuta maailmaa yleisempää, sillä lohkolämmittimen käytön ansiosta meillä on totuttu kotona kytkemään auto johtoon.
Voit keskustella aiheesta 16.11. kello 23:een asti.