Suomessa turvallisuustilanne on heikentynyt nopeasti, eikä poliisi pysty enää suojelemaan yksittäisiä kansalaisia väkivallalta. Tätä mieltä ovat turvallisuusalan ammattilaiset, jotka ovat tehneet kansalaisaloitteen suojeluperusteen palauttamiseksi ampuma-aselakiin.
– Jos katsotaan Ruotsin tilannetta, niin sieltä tulevat trendit Suomeen. Katujengejä on meilläkin toistakymmentä ja niihin liittyy murhaoikeudenkäyntejä. Tämä on jo itsessään osoitus siitä, että turvallisuustilanne heikkenee koko ajan, sanoo kansalaisaloitteen puuhamies Seppo Vesala.
Myös Venäjän hyökkäyssota Ukrainassa on herättänyt turva-alan konkareita pohtimaan vihreiden miesten mahdollista rantautumista Suomeen. Terrorismin ja hybridioperaatioiden torjumiseksi kansalaisaloitteessa esitetään työssään voimankäyttövälineitä kantaville mahdollisuutta hankkia suojeluaselupa niin itsensä kuin muiden suojelemiseksi.
– Pidän mahdollisena, että Venäjä voi käynnistää vähän jäykempää hybridioperaatiota Suomea kohtaan. Tämäkin ajatus tässä on taustalla, Vesala toteaa.
”Kadut eivät olleet liekeissä 90-luvullakaan, vaikka taksikuskeilla oli aseita”
Seppo Vesala muistuttaa, että vielä vanhan ampuma-aselain aikana eli 90-luvulla ihmiset saattoivat saada aseluvan itsensä suojaamiseksi. Tuolloin varsin yleisesti esimerkiksi taksinkuljettajat kantoivat itsepuolustusasetta mukanaan yövuoroissa ilman suurempia ongelmia.
– Silloin 90-luvulla noin seitsemän prosenttia aseluvista oli suojeluaseita, eivätkä silloinkaan kadut olleet liekeissä. Missään tapauksessa tässä ei ole kyse vapaasta aseenkanto-oikeudesta, Vesala korostaa.
Turvallisuusalan ammattilaiset ovat kokemuksensa perusteella huolissaan erityisesti yksintyöskentelevien palvelualan ammattilaisten ja väkivaltaa kokevien naisten turvallisuudesta. Kansalaisaloitteessa korostetaan, että esimerkiksi turvakodeissa asuu vuosittain tuhansia hakattuja naisia, jotka ovat vakavan väkivallan uhan alaisia. Myös sosiaalialalla ja oikeushallinnossa on ammatteja, jossa kielteiset päätökset herättävät kaunaa ja väkivallan uhkaa virkamiehiä kohtaan.
– Helposti saattaa saada esimerkiksi vihamiehen huostaanottopäätöksen jälkeen. Jos päätöksen kohteena on henkilö, jonka toimintamallina on konfliktitilanteiden ratkaiseminen väkivallalla, niin riskitilanteita voi tulla.
Kansalaisaloitteen alullepanijat myöntävät, että kouluampumisten jälkeen suhtautuminen käsiaseisiin on kiristynyt merkittävästi. Aloitteessa korostetaan, että rima itsepuolustusaseluvalle olisi korkeampi kuin vaikkapa metsästysaseeseen. Suojeluaselupaan liittyisi automaattisesti myös kaasusumutinlupa, jolloin hätävarjelutilanteessa olisi aina mahdollisuus turvautua lievempään voimankäyttövälineeseen.
EU-maissa suojeluaselupa ei ole harvinaisuus
Tavalliselle veronmaksajalle puheet itsepuolustusaseista saattavat kuulostaa villin lännen touhuilta. Kokeneet itsepuolustus- ja voimankäyttökouluttajat ovat kolunneet eri maiden lainsäädäntöä ja tehneet yllättävän havainnon. Euroopan unionissa löytyy jo 20 jäsenmaata, jotka sallivat aseluvan myöntämisen suojeluperusteella. Ehkä yllättävintä jopa Britanniassa, missä valtaosa poliiseistakaan ei kanna aseita, on mahdollisuus saada lupa suojeluaseeseen, sanoo lähes 30 vuotta poliisina toiminut Seppo Vesala.
– Vaikka Britannia on muuten tiukkojen aselakien maa, niin Pohjois-Irlannissa on mahdollista saada suojeluaselupa.
Vaikka kansalaisaloite ei etenisi koskaan eduskunnan täysistuntoon saakka, toivovat sen tekijät, että kysymykset kansalaisten oikeudesta suojella itseään, kotirauhaansa ja läheisiään nousisivat nykyistä vahvemmin julkiseen keskusteluun.
– Hätävarjelusäädöksistä on ihmisillä paljon vääriä käsityksiä. Esimerkiksi se, että pitää ottaa ensin itse turpaan ennen kuin saa tehdä mitään. Olenkin puuhaamassa aloitetta hätävarjeluasetuksesta, jossa selvennettäisiin näitä asioita, Seppo Vesala toteaa.
Kansalaisaloitteen tekijöihin kuuluu Vesalan lisäksi muun muassa entinen ammattisotilas, selviytymistaitojen kouluttaja ja turva-alan opettaja.
Ylikomisario: ”Järjetön ehdotus”
Ylikomisario Jari Taponen kutsui kansalaisaloitetta järjettömäksi Twitterissä.
– Siis, että ”turva-alan ammattilaiset” ehdottavat, että kansalaisilla olisi oikeus kantaa asetta itsepuolustukseksi? Järjetön ehdotus, hän kirjoitti.
Taposen mielestä kansalaisaloite herättää myös kysymyksen siitä, kuinka turva-alan ammattilaisuus määritellään.
Pitäisikö suomalaisella olla oikeus kantaa asetta itsesuojeluperusteella? Voit keskustella aiheesta 22.11. kello 23:een saakka.
Päivitetty kello 10.46 ylikomisario Jari Taposen tviitillä. Tarkennettu myös, keitä kansalaisaloitteen tekijöihin kuuluu.