Lihaa syövien ruokakustannukset nousevat nyt tuntuvasti enemmän kuin kasvispainotteista ruokavaliota noudattavien.
Lihan ja juuston hinnat ovat nousseet vuodessa reilusti yli 20 prosenttia, ja kananmunien jopa 37 prosenttia.
Kasvipohjaisten tuotteiden hinta sen sijaan ei ole noussut samaa tahtia. S- ja K-ryhmästä kerrotaan, että kasviproteiinien hinta on noussut keskimäärin noin 10 prosenttia.
Esimerkiksi tofun hinta on kasvanut kaupoissa korkeimmillaan 15 prosenttia ja soijarouheen 7 prosenttia.
Kasvimaidon hinnannousu on 6 prosenttia, kun vähärasvaisen maidon hinta on noussut 13 prosenttia.
Täysin yksiseltteisesti ei voida kuitenkaan sanoa, että jokin ruokavalio olisi halvempi kuin toinen. Sekä sekaruokavaliolla että kasvisruokavaliolla voi syödä joko todella edullisesti tai kalliisti. Kaikki riippuu siitä, minkä hintaluokan tuotteita valitsee.
Tähän juttuun vertasimme kolmen perinteisen arkiruoan hintoja liha- ja kasvisversiona. Elintarvikkeiden hinnat on valittu kahdesta suuresta Helsingin marketista. Alta voi katsoa, miten hinnat muuttuvat.
Voit suurentaa reseptiä klikkaamalla tai koskettamalla.
Kysyimme asiantuntijoillta, voivatko korkeat hinnat muuttaa ihmisten ruokavaliota tai vähentää eläinperäisten tuotteiden kulutusta.
Kysymyksiin vastasivat ravitsemustieteen dosentti Jelena Meinilä Helsingin yliopiston elintarvike- ja ravitsemustieteenosastolta ja Tampereen yliopiston terveyssosiologian professori Piia Jallinoja.
Voiko hintojen nousu aiheuttaa sen, että suomalaiset syövät enemmän kasvisruokaa?
Jelena Meinilä: Luultavasti ensin vaihdetaan tuoteryhmän sisällä halvempaan. Esimerkiksi pihvin sijaan syödään jauhelihaa. Jos siirrytään tuoteryhmien välillä, punaisesta lihasta on todennäköisempää siirtyä ensin siipikarjaan kuin suoraan kasviproteiineihin, jos ne eivät ole ennestään tuttuja tuotteita.
Piia Jallinoja: Raha ei ole ensimmäinen asia, joka vaikuttaa erityisruokavalioiden noudattamiseen, mutta on mahdollista, että ilmastonmuutospuhe yhdessä hinnan nousun kanssa saa jotkut ihmiset korvaamaan enemmän jauhelihaa vaikka linsseillä. Muutokset eivät kuitenkaan ole väestötasolla nopeita, ellei hinta nouse nopeasti moninkertaisesti. Osa suomalaisista on sen verran hyvätuloisia, ettei tänä vuonna tapahtunut hinnan nousu ole niin iso, että ruokavalio mullistuisi. Tilanne vaikuttaa eniten matalatuloisiin.
Olisiko muutos pysyvä?
Piia Jallinoja: Jos edullisempiin vaihtoehtoihin on siirrytty pakon edessä ja jos muutos ei ole tuntunut hyvältä, sitten saatetaan palata vanhaan ruokavalioon, kun se on mahdollista. Mutta ruokailutottumukset muuttuvat koko ajan. Esimerkiksi naudan- ja sianlihan kulutus on laskenut jo jonkin aikaa, samalla kun broilerin kulutus on kasvanut.
Jelena Meinilä: Sitä on vaikea ennustaa, mutta en usko että noin vain hintojen nousun sivutuotteena siirryttäisiin kestävään ja terveelliseen ruokavalioon. Hinnan nousu ei ole yksittäisenä keinona tehokas muuttamaan ihmisten valintoja.
Hintojen nousu koskettaa eniten matalatuloisia, alta voit kuunnella mitä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntija kertoo inflaation vaikutuksista.
Juttua varten on haastateltu myös tutkija Mikko Jauho Helsingin yliopiston kuluttajatutkimuskeskukselta.
Onko hintojen nousu vaikuttanut siihen, mitä syöt? Voit kerto kokemuksistasi keskusteluosiossa, joka on auki 22.11.2022 kello 23:een asti.
