Lisääntyvään huumeiden käyttöön ja sen aiheuttamiin kuolemiin tulisi puuttua entistä järeämmin keinoin. Näin ajattelee Pirkanmaan hyvinvointialuejohtaja Marina Erhola.
Yle uutisoi viikonloppuna Mänttä-Vilppulassa kuukauden sisään huumeisiin kuolleesta neljästä nuoresta aikuisesta. Alle 10 000 asukkaan pohjoispirkanmaalaisessa kaupungissa neljä kuolemaa lyhyen ajan sisällä on paljon.
Erhola ei osaa sanoa sitä, onko Mänttä-Vilppulassa jotain sellaista, mikä erottaisi sen radikaalisti muista Suomen pienistä kaupungeista. Hän nostaa esiin sen, että kaupungissa on ollut taloudellisia ongelmia ja väestötappiota.
Kuolemista hän on surullinen.
– Valitettavasti tämä ei sinänsä ole yllätys. Koko Suomessa tilanne huumeiden osalta on kehittynyt huonompaan suuntaan. Sitä ei parane kaunistella millään tavalla.
Huumeongelma ei rajoitu vain yhteen kuntaan, vaan koskee koko Suomea. Esimerkiksi Tampereella huumeita käytetään niin paljon, etteivät poliisin resurssit riitä pysymään perässä.
Käyttäjä tarvitsee monenlaista apua
Marina Erholan mukaan tulevilla hyvinvointialueilla on mahdollisuus tarjota ihmisille nykyistä parempia päihde- sekä mielenterveyspalveluja. Hän korostaa sitä, että palveluja on ajateltava kokonaisuutena.
Mänttä-Vilppulassa huumeidenkäyttäjä voi hakea apua varaamalla ajan netistä ja päästä sitä kautta keskustelemaan esimerkiksi päihde- tai sosiaalityöntekijän kanssa. Ajan saa verrattain nopeasti, toisinaan jo seuraavalle päivälle.
Kaupungissa on myös neulanvaihtopiste, josta voi hakea puhtaita välineitä ja jossa voi keskustella paikalla olevan työntekijän kanssa. Piste on auki kerran viikossa tunnin ajan.
Erholan mielestä palvelut saattavat olla vähäisiä siinä mielessä, että usein huumeita käyttävillä on myös fyysisiä ja psyykkisiä sairauksia, jolloin he tarvitsevat monenlaista apua.
– Palvelujen kokonaisuus on kuitenkin ratkaiseva tekijä. Niiden riittävyyteen ei voi ottaa kantaa esimerkiksi yksittäisen neulanvaihtopisteen aukioloaikojen perusteella.
Hyvin oleellista hänen mukaansa on myös se, että apua on tarjolla silloin, kun ihminen on sitä valmis hakemaan ja ottamaan vastaan.
– Meidän pitäisi pohtia, onko olemassa riittävästi sellaisia paikkoja, jossa apua tarvitsevat nuoret aikuiset löytävät oikean ammattilaisen. Sellaisen, joka jaksaa kuunnella ja pystyy tarjoamaan apua, Erhola sanoo.
Erhola näkee, että tiloja olisi hyvä olla erilaisiin tarpeisiin: heille, jotka pyrkivät lopettamaan käytön, ovat jo toipuvia sekä muille nuorille.
Tätä kautta myös tärkeä vertaistuki voisi järjestyä.
– Sitä kautta voi saada yhden hyvän kontaktin johonkin palvelujärjestelmän ihmiseen tai vaikka poliisiin. Sillä voi olla paljon merkitystä. Joskus toipuminen lähtee vasta kun on käyty syvällä pohjalla. Toivoa on niin kauan kuin ihminen on elossa.
Erhola nostaa esiin myös Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tänä vuonna julkaiseman raportin (siirryt toiseen palveluun) siitä, kuinka huumekuolemia voitaisiin ehkäistä. Hän ajattelee, että raportin suositukset ovat hyviä koko Suomen huumeongelmaa ajatellen.
THL:n listalla on muun muassa opioidikorvaushoito ja muut päihdepalvelut, huumeiden käyttöhuoneet ja käyttäjiä leimaavan stigman sekä häpeän vähentäminen.
Marina Erholalla on omakohtaista kokemusta huumeita käyttävästä läheisestä. Hänen poikansa käytti aineita lähes seitsemän vuoden ajan. Nyt poika on ollut raitis monta vuotta ja toimii aktiivisesti huumeita vastaan.
– Kävimme keskustelua siitä, millaista apua nuoret tarvitsisivat. Nopean avun saannin lisäksi hän sanoi, että nuoret pitäisi pystyä kohtaamaan heidän omalla kielellään ja mahdollisimman inhimillisesti, Erhola kertoo.
Konkretia puuttuu toistaiseksi
Hyvinvointialueet aloittavat toimintansa ensi vuonna. Silloin sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestämisvastuut siirtyvät kunnilta hyvinvointialueille.
Suomen päihdepalveluita tuoreessa väitöskirjassaan tutkinut Heidi Vanjusov näkee, että hyvinvointialueiden myötä on mahdollista luoda monipuolisempia päihdepalveluita. On varmistettava, että palvelut ovat yhdenvertaisesti kaikille saavutettavissa.
– Jokaiseen niemennokkaan ei pystytä järjestämään sosiaalityöntekijää tai lääkäriä. Mutta voitaisiinko kotiin vietäviä tai kiertäviä palveluita hyödyntää?
Vanjusov nostaa esimerkiksi Pohjois-Karjalassa kiertäneen hammaslääkäribussin.
– Ajattelin heti, että sillä tavoin kiertävää päihdetyötä työtä voisi tehdä.
Myös Marina Erhola näkee soteuudistuksessa mahdollisuuksia. Täyttä varmuutta siitä, kuinka päihteiden käyttäjille saadaan turvattua nykyistä paremmat palvelut, ei vielä ole.
– Meidän täytyy kuitenkin pystyä parempaan kuin nyt, sillä tilanne ei muutu paremmaksi itsestään.
– Pitää pystyä vastaamaan paremmin nuorten huumeidenkäyttöön ja ihan akuutisti huumekuolemiin. Pirkanmaan hyvinvointialueella on kokonaisuutena parempi mahdollisuus järjestää näitä palveluja kuin yksittäisillä kunnilla, Erhola sanoo.
Millaisia ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta tiistaihin kello 23:een saakka.
Enemmän aiheesta: