Amislaiset yhä tyytymättömämpiä opetukseen – työkalut rikki, käsky kansalaisopistoon ja opettajat saavat törttöillä, kritisoidaan somessa
Ammatillisen koulutuksen taso sai rutkasti kritiikkiä Instagramissa sen jälkeen, kun Yle uutisoi asiasta. Syy löytyy monen mielestä vuoden 2018 reformista, joka painotti itseohjautuvuutta.
Useat entiset ja nykyiset ammatillisen koulutuksen opiskelijat eri puolilta maata kertoivat Ylelle huonoista kokemuksistaan. Kuva: Simo Pitkänen / Yle
Tänä vuonna tyytyväisiä oli 69 prosenttia vastaajista, kun vuonna 2016 osuus oli 88 prosenttia. 2018 tyytyväisiä oli 77 prosenttia vastaajista.
Yli puolet tämänvuotisista vastaajista on sitä mieltä, että opinnot eivät sisällä riittävästi opetusta ja ohjausta.
– Pidän tuloksia ehdottoman huolestuttavina. Jos opiskelijat eivät pysty luottamaan siihen, että he saavat opetuksesta tarvittavat tiedot ja taidot, miten he voivat tulevaisuudessa tehdä töitä riittävällä osaamisella ja perehdyttää tulevia ammattilaisia, OSKUn puheenjohtaja Venla Tilli toteaa.
Kyselyyn vastasi tänä vuonna 1 617 ammattikoululaista. Sen tulokset julkaistaan kokonaisuudessaan 8. joulukuuta.
Ammattikouluille sataa kritiikkiä myös somessa
Ammatillisen opetuksen taso on saanut kovaa kritiikkiä myös sosiaalisessa mediassa sen jälkeen, kun Yle uutisoi asiasta lokakuun lopulla.
Uutisessa entinen ammattikouluopiskelija ja ammattikoululaisen äiti kertoivat, kuinka opettajat ovat usein pois tunneilta, tehtäviä on monesti vain vähän ja opettajien ulkomaanmatkan aikana koululta ei löytynyt sijaista.
Monet kertovat vastaavista kokemuksista Yle Uutisten Instagram-päivityksen kommenteissa. Kritiikkiä saavat ammattiopistot eri puolilta maata Lapista Helsinkiin. Kritiikki kohdistuu lukuisiin aloihin, kuten media-alaan, hoitoalaan, LVI-alaan ja leipuri-kondiittorin opintoihin.
Useat Instagramin kommentoijat syyttävät ongelmista ammatillisen koulutuksen reformia, joka tuli voimaan 2018. Heidän mukaansa opiskelijoiden itseohjautuvuus ja työelämän vastuu oppimisesta korostuvat liikaa.
Tilli: Opetuksen järjestäjien pitäisi kuunnella opiskelijoita
OSKUn Venla Tilli ei yllättynyt tuoreen kyselyn tuloksista. Hän uskoo, että korona-ajan etäopetus laski tyytyväisyyttä.
Hän pohtii myös ammatillisen koulutuksen reformin vaikutuksia. Uudistuksessa lisättiin henkilökohtaistamista ja tehtiin koulutuksesta vahvasti osaamisperustaista. Opiskelijan ei siis tarvitse istua tunneilla, jos hän on jo hankkinut osaamisen muualta, koska taidot voi osoittaa vaikkapa näytöillä.
– Osassa oppilaitoksista se on saattanut johtaa siihen, että opiskelijat eivät saa niin paljon opetusta kuin he kokevat tarvitsevansa, Tilli toteaa.
Ensiapuna opetuksen järjestäjien kannattaisi hänen mukaansa istua samaan pöytään opiskelijoiden kanssa ja kuunnella aidosti ja yhdenvertaisina näiden ajatuksia.
– Vetoamme poliitikkoihin ja koulutuksenjärjestäjiin, että ammatillinen koulutus saa takaisin sille kuuluvat resurssit ja opiskelijat heidän ansaitsemansa opetuksen.
Lakisääteinen opetusmäärä auttaa
Helpotusta on jo luvassa, Tilli näkee. Toisen asteen ammatillisten oppilaitosten opetuksen määrää säädellään nyt ensimmäistä kertaa lailla, joka tuli voimaan elokuussa.
Sen mukaan opetusta pitää saada vähintään 12 tuntia osaamispistettä kohti, jos sille on tarvetta. Aiemmin ammatillinen koulutus on ollut ainut Suomen koulutusmuoto, jossa määrästä ei ole säädetty lailla.
Yhdistys painottaa tiedotteessa, että lain toimeenpanoa pitää seurata.
– Toivottavasti opiskelijat saavat jatkossa tarvitsemansa määrän opetusta, Venla Tilli sanoo.
Voit keskustella aiheesta 21. marraskuuta kello 23.00 asti.
