Korona-aika kotoiluineen innosti kotitalouksia rakentamaan ja remontoimaan, koska rahaa ei voinut käyttää reissaamiseen eikä moneen muuhun harrastamiseen. Kova kysyntä nosti myös rakennustarvikkeiden hintoja. Nyt hinnat ovat palautuneet koronaa edeltävälle tasolle.
Uutena murheena ihmisten mieliä painavat inflaatio, korkojen nousu ja sodan aiheuttama epävarmuus. Lakkapään toimitusjohtaja Jukka Lakkapää uskoo, että näiden vaikutukset ovat maltillisia. Rakennusmateriaalien halventuminen vaikuttaa rakennusinnostukseen enemmän.
– Korona-aika nosti hintoja huomattavasti. Hintojen lasku kannustaa nyt rakentajia liikkeelle, Lakkapää uskoo.
Rauta- ja sisustuskaupan yhdistys RASI ry:n tilastoissa rautakauppojen euromääräinen myynninkehitys kääntyi loppukesän ja alkusyksyn aikana miinusmerkkiseksi ensimmäistä kertaa kahteen vuoteen. Kehitys oli 3,7 prosenttia miinuksella.
Suurin myynninlasku, lähes 20 prosenttia, tuli puutavarassa. Tilastokeskuksen tietojen mukaan puurakenteiden hinnat laskivat viime syyskuussa yli yhdeksän prosenttia verrattuna vuoden takaiseen.
RASI ry:n arvion mukaan sähkön hinnan kallistuminen voi kannustaa osaa kuluttajista tekemään kodeissaan esimerkiksi isompia tai pienempiä energiatehokkuuskorjauksia.
Raha on vieläkin halpaa
Asunnonrakentaja ja remontoija seuraa tarkasti myös rahan hintaa. Korot ovat nousseet, mutta historiallisesti ne ovat vielä matalalla. Korkojen nousu on ollut toistaiseksi melko vähäistä, joten tälläkään ei pitäisi olla vaikutusta.
– Korkojen nousu on ollut maltillista. Korot ovat nousseet vasta pari prosenttia, joten sillä ei ole niin suurta vaikutusta rakentamiseen.
Sähkön ja polttoaineiden hinnnat ovat myös investointihalukkuuteen mahdollisesti vaikuttava asia. Näitä asioita ja niiden vaikutusta on kuitenkin ennustaa. Jos polttoaineet kallistuvat, myös rahti kallistuu.
– Sähkönhinnan odotetaan laskevan keväällä. Nämä vaikuttavat osaltaan markkinoihin.
Paluu vanhaan
Rautakauppa Lakkapäällä on liikkeitä Rovaniemellä, Torniossa ja Oulussa. Myynnistä 20 prosenttia menee yksityisille kuluttajille, loput yrityksille.
Korona-aikana yksityisen osuus nousi 40 prosenttiin. Nyt luvuissa on palattu normaaliin. Jukka Lakkapää uskoo, että suhde pysyy samana myös tulevaisuudessa.
– Tämä nykyinen tilanne ei tule todennäköisesti muuttamaan myyninjakaumaa samalla tavalla kuin korona teki, Lakkapää arvioi.
