Hyppää sisältöön

Naiset nukkuvat vuorokaudessa 14 minuuttia enemmän kuin miehet, ikäkin vaikuttaa unen pituuteen

Unitutkija, professori Anu-Katriina Pesonen Helsingin yliopistosta korostaa, että unen tarve on yksilöllistä ja se vaihtelee iän ja tilanteiden mukaan.

Tutkimusten mukaan naiset nukkuvat enemmän kuin miehet. Kuva: Henrietta Hassinen / Yle

Naiset nukkuvat miehiä enemmän, ja unen määrä vaihtelee ikäryhmien välillä.

Naiset nukkuvat vuorokaudessa keskimäärin 14 minuuttia enemmän kuin miehet, selviää Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksesta (siirryt toiseen palveluun). Tutkimuksen tiedot nukkumiseen käytetystä ajasta ovat vastaajien itse raportoimia.

Unitutkija, professori Anu-Katriina Pesonen Helsingin yliopistosta kertoo, että naisten miehiä pidempi nukkumisaika näkyy monissa unitutkimuksissa.

Täsmällistä syytä ei tiedetä, mutta väestötasolla vaikuttanee se, että naisilla on miehiä useammin unettomuutta, masennusta ja ahdistuneisuutta. Myös stressin on havaittu vaikuttavan enemmän naisten kuin miesten unen laatuun.

– Nämä kaikki tekijät vaikuttavat uneen ja sitä kautta heikentävät unen laatua. Yksi mahdollisuus on, että unen kokonaispituuteen vaikuttaa sen heikompi laatu. Jos unessa on häiriötekijöitä, voi unen pituus puolestaan kasvaa, Anu-Katriina Pesonen sanoo.

Pesosen mukaan myös naisten sukupuolihormonit vaikuttavat uneen: kuukautiskierron vaihe, menopaussivaihe ja raskaudet ovat tutkimusten mukaan merkityksellisiä myös unen kannalta.

Sukupuolten välinen ero nukkumisen määrässä on suurimmillaan työikäisillä.

Työikäiset nukkuvat vähiten

Myös ikä vaikuttaa nukkumiseen, ja sen vaikutus on sukupuolta suurempi.

Unentarve on suurin lapsena ja nuorena. Työikäiset nukkuvat vähiten. Sen jälkeen nukkumiseen käytetty aika alkaa ajankäyttötutkimuksen mukaan jälleen lisääntyä.

Työikäisillä muun muassa arjen aikataulut tai lapsiperhearki saattavat vaikuttaa nukkumisen määrään.

– Unen tarve on ikäsidonnaista, ja se vaihtuu vielä aikuisuudessakin. Se voi olla myös tilannesidonnaista. Jos on paljon kuormitusta, unentarve on isompi.

Jos arki on kuormittavaa ja unet jäävät niukoiksi, ihminen saattaa nukkua korvausunta viikonloppuna. Tämä on yleistä varsinkin nuorilla.

Akuutti: Kun öiset murheet valvottavat (Yle Areena)

Suomalaiset kertovat yhä nukkuvansa yhtä paljon kuin 80-luvulla

Unitutkija Anu-Katriina Pesosen mukaan esimerkiksi aktiivirannekkeilla mitatuissa laajoissa unitutkimuksissa keskimääräinen unen pituus on ollut keski-ikäisillä noin seitsemän ja puoli tuntia. Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksessa 25–64-vuotiaiden vastaajien raportoima nukkumiseen käytetty aika on selvästi pidempi, reilusti yli kahdeksan tuntia.

– Nukkumisajat ovat aina suurempia silloin, kun ihmisiltä kysytään, kauanko he ovat nukkuneet verrattuna siihen, että nukkumista mitataan jollakin laitteella. Silloin unet usein lyhenevät suhteessa itse arvioituun aikaan puolesta tunnista tuntiin, Anu-Katriina Pesonen sanoo.

Nukkumisen tarkkaa pituutta ei kannatakaan tuijottaa silloin, kun on kyse ihmisten itse arvioimista nukkumiseen käytetyistä ajoista. Eri ryhmien välisistä eroista ne kuitenkin antavat tietoa.

Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen mukaan suomalaisten nukkumisen määrässä ei ole tapahtunut suuria heilahduksia, jos 80-luvun lopulla kerättyjä tietoja verrataan uusimpiin, vuosina 2020–2021 kerättyihin tietoihin.

Esimerkiksi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemän Kouluterveyskyselyn mukaan nuorten uni on kuitenkin vajaassa kymmenessä vuodessa hieman lyhentynyt. Alle kahdeksan tuntia nukkuvien yläkoululaisten, lukiolaisten ja ammattioppilaitoksissa opiskelevien nuorten osuus on pikku hiljaa lisääntynyt.

Unitutkija: ”Uni on uhattuna monestakin syystä”

Unitutkija, professori Anu-Katriina Pesonen Helsingin yliopistosta korostaa, että unen tarve on yksilöllistä ja vaihtelee samallakin ihmisellä iän ja tilanteiden mukaan. Kuva: Antti Kolppo / Yle

Anu-Katriina Pesonen kiinnittäisi huomiota unen määrän lisäksi myös esimerkiksi siihen, pystyvätkö ihmiset nukkumaan oikeaan aikaan vuorokaudesta.

– Uni on uhattuna monestakin syystä. Yhä enemmän on vuorotyötä ja epäsäännöllisiä vuorokausirytmejä, jotka eivät välttämättä ole optimaalisia henkilön oman sisäisen kellon ja terveyden kannalta. Tällaisiin asioihin kiinnittäisin myös huomiota, ei vain unen määrään, Anu-Katriina Pesonen sanoo.

Unitutkija korostaa, että unen tarve on yksilöllistä, vaihtelee iän mukaan ja on tilannesidonnaista. Normaali unen määrä on aikuisilla keskimäärin 7–9 tuntia.

Marraskuun alussa julkaistun Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen tiedot kerättiin vuosina 2020–2021 päiväkirjamerkinnöillä. Vastaajina oli runsaat 4000 suomalaista, jotka olivat iältään vähintään 10-vuotiaita. Tilastokeskus on tehnyt ajankäyttötutkimusta vuodesta 1979 lähtien.

Suosittelemme sinulle