Hyppää sisältöön

Tiedebarometri: Ilmastonmuutosta vakavana uhkana pitävien osuus laskee, evoluutioteoriaan uskotaan jälleen enemmän

Korona vahvisti suomalaisten luottamusta tieteeseen. Toisaalta myös epäilijöiden määrä on kasvanut. He pitävät osaa tutkimuksesta hyödyttömänä. Tiedebarometri kartoitti suomalaisten luottamusta tieteeseen.

Tutkijat, opiskelijat ja muut tieteen ystävät marssivat vuonna 2017 Helsingissä tavoitteenaan korostaa tieteen tärkeyttä poliittisessa päätöksenteossa, puolustaa tieteen arvoa sekä tukea tiedettä ja tieteentekijöitä. Kuva: Vesa Marttinen
Jenni Frilander

Luottamus tiedettä kohtaan on säilynyt ja osittain myös vahvistunut. Kaksi kolmasosaa vastaajista katsoi koronapandemian lisänneen luottamusta tieteeseen ja tutkijoihin.

Kaikki kansalaiset eivät jaa samaa luottamusta. Joissain kysymyksissä vastaajista erottui pieni tieteeseen epäluuloisesti suhtautuvien joukko.

– Tietynlainen asenteiden polarisaatio näkyy tässä. He, jotka eivät valtapuolueita äänestä ja osa perussuomalaisten kannattajista, suhtautuu skeptisemmin auktoriteetteihin, viranomaisiin ja myös tieteeseen, sanoo viestinnän professori Esa Väliverronen Helsingin yliopistosta.

Väliverronen on hallituksen jäsen Tieteen tiedotus ry:ssä, joka on teettänyt Tiedebarometrin.

Vastaajista 14–24 prosenttia arvioi luottamuksensa tieteeseen, tutkijoihin ja terveysviranomaisiin heikentyneen.

– Tähän kannattaa suhtautua vakavasti. Miten epäilijät saadaan tavoitettua ja vakuutettua tieteen ja tutkimuksen merkityksestä, Väliverronen sanoo.

Koronarokotusten vastainen mielenosoitus eduskuntatalon edessä joulukuussa 2021. Kuva: Antti Haanpää / Yle

Polarisaatiota on myös rokotusasenteissa. Luottamus viranomaisten rokotetietoon ja rokotteiden turvallisuuteen on säilynyt lähes yhtä korkeana kuin 2019 edellisessä tiedebarometrissä, mutta asenteet näyttävät samaan aikaan jakautuneen. Epäilijöiden osuus on kasvanut ja kantansa jättää ilmaisematta entistä harvempi.

Kansainvälisessä vertailussa suomalaisten luottamus rokotteisiin on vahvaa.

Selvimmin on noussut niiden osuus, joiden mielestä jokaisella on oikeus valita, ottaako rokotuksen itselleen tai lapselleen. Heitä oli tällä kertaa hieman enemmän kuin niitä, jotka olivat päinvastaista mieltä.

Vaihtoehtoisten hoitojen suosio on ollut laskussa lähes koko 2000-luvun ajan.

Nyt suunta näyttää kuitenkin kääntyneen, sillä usko niin kansanparantajiin, homeopatiaan kuin myös luontaislääkkeisiin nousi edelliseen kyselyyn verrattuna. Väliverrosen mukaan syitä muutoksiin on mahdollista etsiä vaikkapa koronapandemiasta, joka nosti vaihtoehtoisia näkemyksiä ja terveysviranomaisten kritiikkiä enemmän julkisuuteen.

Luotetuimpien instituutioiden ja organisaatioiden järjestys on Tiedebarometrissa ollut pitkään sama: poliisi, puolustusvoimat sekä yliopistot ja korkeakoulut. Luottamus yliopistoihin ja korkeakouluihin on noussut tasaisesti ja oli nyt lähes samalla tasolla kuin luottamus poliisiin, joka on aiemmin ollut luotetuin instituutio. Tällä kertaa puolustusvoimiin luotettiin eniten. Myös luottamus oikeuslaitokseen on noussut selvästi 2000-luvun aikana.

Selvin muutos on mediaa koskevan luottamuksen kasvu verrattuna edelliseen kyselyyn. Myös kansainväliset kyselyt ovat tuoneet esiin medialuottamuksen kasvun pandemian aikana. Useissa maissa luottamuksen nousu kuitenkin taittui pandemian toisena vuonna.

– Median luottamuksen nousu on aika merkittävä. Se on saanut tukea muistakin tutkimuksista. Median käyttö ja luottamus siihen on lisääntynyt, Väliverronen sanoo.

Ylipäänsä tieteeseen ja tutkimukseen luottaa ylivoimainen enemmistö, 85 prosenttia vastaajista. Eri puolueiden kannattajista vihreiden ja kokoomuksen kannattajat luottivat vahvimmin tieteeseen.

Toisaalta 11 prosenttia vastaajista sanoi luottavansa tieteeseen vain vähän. Tieteen ristiriitaisuus kuitenkin hyväksytään.

– Suomalaiset ymmärtävät tieteen muuttuvuuden ja sen, että tutkijoilla on erilaisia näkemyksiä, Väliverronen sanoo.

Usko tieteen mahdollisuuksiin erilaisten ongelmien ratkaisijana on jonkin verran hiipunut edelliseen kyselyyn verrattuna. Vastaajista kuitenkin 76 prosenttia uskoi tieteen ja tekniikan kehityksen muuttavan ihmisten arkielämää paremmaksi seuraavien 10–20 vuoden aikana. Huonommaksi asioiden tila käy 13 prosentin mielestä.

– Suomalaiset ajattelevat realistisesti. Yksin tiede ja tekniikka eivät ratkaise vaikeita yhteiskunnallisia ongelmia, vaan niihin tarvitaan muita keinoja ja toimenpiteitä.

Vuonna 2007 Suomessa herätti julkista keskustelua se, että evoluutioteoriaa kannatti vain kaksi kolmasosaa suomalaisista. Sen jälkeen kehitysopin kannatus on noussut tasaisesti ja oli nyt 76 prosenttia. Toisaalta päinvastoin on käynyt väitteelle ilmastonmuutoksen vakavuudesta. Nyt vain runsas kaksi kolmasosaa vastaajista piti ilmastonmuutosta vakavana uhkana.

Luotetuimpana tutkijana suomalaiset pitävät Ulkopoliittisen instituutin ohjelmajohtaja Mika Aaltolaa. Hän syrjäytti Esko Valtaojan kakkossijalle. Seuraavina tulivat koronakriisistä tutut kasvot Mika Salminen ja Hanna Nohynek.

Enemmistö ei halua leikata tieteen rahoitusta. Runsaat kaksi kolmasosaa vastaajista arvioi, että hyvinvointi Suomessa riippuu ratkaisevasti tieteen ja teknologian tasosta. Lähes puolet vastaajista oli sitä mieltä, että tutkimus- ja kehitysinvestoinnit tulisi nostaa neljään prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Uutismedia on suomalaisille tärkein tieteellisen tiedon lähde. Tärkeimmät tieteellisen tiedon lähteet suomalaisille ovat televisio (36 %), sanomalehdet (34 %) ja verkkosivut sekä hakukoneet (23 %). Tässä on isoja eroja ikäluokkien välillä.

Tiedebarometri on Tieteen tiedotus ry:n teettämä kysely, joka kartoittaa suomalaisten suhdetta tieteeseen. Barometri on julkaistu vuodesta 2001 lähtien kolmen vuoden välein. Vuoden 2022 kyselyn toteutti verkkokyselynä Kantar 27.5. – 11.6.2022. Tutkimukseen osallistui yhteensä 1 085 henkilöä. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin ± 3,0 prosenttiyksikköä.

Kuuntele Yle Areenasta:

Suosittelemme sinulle