Väylävirasto on valmistautunut vähentämään teiden valaistusta mahdollisen sähköpulan uhatessa. Sähköä saatetaan joutua säännöstelemään talvella.
Väylänpidon toimialajohtaja Virpi Anttila kertoo, että Väylävirasto on tehnyt alueellisesta tienpidosta vastaavien ely-keskusten kanssa valaistusjärjestelmään ohjelmoinnin, jonka avulla valoja voi poikkeustilanteessa karsia.
Paikat on määritelty siten, että liikenneturvallisuus ei vaarannu, ja valaistuksesta sammutettaisiin noin 40 prosenttia. Esimerkiksi risteysalueet ja vilkkaat kevyen liikenteen väylät pidetään valaistuina, eikä lamppuja sammuteta koulujen kohdalta aamuaikaan.
– Haluamme tehdä osamme, jos sähköpula uhkaa. Teemme sen siellä, missä turvallisuusvaikutus on mahdollisimman pieni, Anttila toteaa.
Valtion teitä on Suomessa 78 000 kilometriä, ja valaistuja osuuksia on 12 000 kilometrin verran. Valaisimia on kaikkiaan noin 260 000. Sammutuksia on mahdollista tehdä 2–3 kilometrin tarkkuudella.
– Laskennallisesti sitä voi kuvata niin, että tievalaistuksen sähkötehontarve maanteillä on noin 43 megawattia. Jos siitä puolet sammutetaan, se kattaisi noin viisi prosenttia mahdollisesta 400 megawatin tehovajauksesta Suomen sähköntuotannossa. Kulutushuippujen osalta pystyisimme tällä tavoin osallistumaan talkoisiin, toimialajohtaja Anttila havainnollistaa.
Rataverkko ja raideliikenne ovat sähköriippuvaisia
Väylävirasto varautuu myös mahdollisiin kiertäviin sähkökatkoihin raide- ja vesiliikenteen kannalta. Toimialajohtaja Virpi Anttilan mukaan keskustelua toimintatavoista käydään Fingridin, Energiaviraston ja alueellisten sähköyhtiöiden sekä raiteilla ja vesillä liikennöivien yhtiöiden kanssa.
95 prosenttia henkilöjunista kulkee sähköveturilla, ja ilmastointi sekä valaistus ovat myös sähkön varassa. Sähkövetureita voi osin korvata dieselvetureilla.
Veturien sähkönsaannin lisäksi ongelmana on se, että automaattisesti junan kulunvalvonnan takaavat turvalaitteet eivät toimi ilman virtaa. Väylävirasto käy energiayhtiöiden kanssa läpi, missä sähköä tulisi saada jatkuvasti. Katkoksiin varaudutaan myös varavoimalla, mutta se ei yksin riitä turvaamaan kulunvalvontaa koko valtakunnassa.
Jos kulunvalvontajärjestelmässä on puutteita, ei junia voi kulkea rateilla yhtä paljon kuin tavallisesti.
– Esimerkiksi ankaran lumimyräkän aikana lähiliikenteessä supistetaan palvelutarjontaa. Niin voidaan tehdä sähkökatkojenkin aikana, jos se on tarpeen, Anttila sanoo.
Vesillä varautuminen on helpompaa, koska liikennöinti ei ole niin riippuvaista väylän laitteista ja liikenne kulkee muutoinkin alueilla, joilla ei välttämättä ole sähköverkkoa. Sähkönsaanti on kuitenkin tarpeen turvata esimerkiksi satamissa, jotka ovat tavarakuljetusten kannalta tärkeitä.
Kiertävät sähkökatkot voivat pimentää tietkin
Väyläviraston toimialajohtaja Anttilan mukaan tieliikenteessä kriittistä infraa sähkönsaannin kannalta ovat muun muassa maantietunnelit sekä muutamat pumppaamot kohteissa, joissa muuten on vaarana, että vesi nousee tiealueelle. Näitä kohteita on pyritty turvaamaan sähkökatkoihin varustamalla kriittiset laitteet varavoimalla.
– Alueellisesti sähköpulan ollessa kriittinen ja sähköyhtiöiden joutuessa toteuttamaan kiertäviä katkoja, voidaan myös maanteiden valaistus joutua katkaisemaan muutamaksi tunniksi.
Voit keskustella aiheesta torstaihin 17.11.2022 klo 23:een saakka.