Hyppää sisältöön

Uusi suositus: näin palaat urheilemaan koronan ja flunssien jälkeen

Kuumeen, lihassäryn, kurkkukivun ja väsymyksen aikana ei tule harjoitella.

Urheilemaan voi palata flunssan jälkeen vaiheittain. Kuvituskuva. Kuva: Matti Myller / Yle

Asiantuntijatyöryhmä on koostanut uuden suosituksen paluusta urheiluun hengitystieinfektion jälkeen. Tämä suositus korvaa aiemman suosituksen siitä, miten koronavirusinfektion jälkeen palataan urheilemaan.

Koronaviruspandemian alussa suositeltiin selvää rasitustaukoa lievän koronainfektion jälkeen. Nykyisen tutkimusnäytön perusteella lievän koronainfektion jälkeen liikuntaan ja urheiluun voi palata samalla tavalla kuten muidenkin lievien ylähengitystieinfektioiden eli flunssien jälkeen. Tartuntojen välttämiseksi tulee silti noudattaa yleisiä ohjeita kotona pysymisestä.

Nyrkkisääntönä voi suosituksen mukaan pitää sitä, että äkillisten oireiden, kuten kuumeen, lihassäryn, kurkkukivun ja väsymyksen, aikana ei tule harjoitella.

Näiden oireiden helpotuttua voi käydä esimerkiksi kävelyllä. Paluu urheiluun pitää tehdä vaiheittain oman kehon tuntemuksia kuunnellen. Kunkin vaiheen kesto riippuu taudin vaikeudesta. Vaiheiden kestossa tulee ottaa huomioon myös lajin kuormittavuus sydämelle ja verenkiertoelimistölle.

Kun vointi arjessa on hyvä, voi aloittaa asteittain nousujohteisen määrän ja tehon lisäämisen harjoitteluun.

Kontrolliharjoitus apuna

Kilpaurheilija ja aktiivikuntoilija voi hyötyä kontrolliharjoituksesta. Se tehdään noin 70 prosentin teholla maksimisykkeestä. Harjoituksen aikana seurataan yleistä vointia ja sykettä ja verrataan terveenä tehtyyn harjoitukseen. Mikäli urheilijalla on poikkeavia tuntemuksia, pitää taukoa vielä jatkaa.

Ylähengitystieinfektiot ovat tavallisin syy urheilijan poisjääntiin kilpailuista ja harjoittelusta. Urheilu infektion aikana voi hidastaa paranemista ja lisätä riskiä vakaville ongelmille kuten esimerkiksi sydänlihastulehdukselle.

Hakeudu lääkäriin näissä oireissa

Lääkäriin pitää hakeutua seuraavissa oireissa: rintakipu, hengenahdistus, rytmihäiriötuntemukset, poikkeava väsyminen tai tajunnanhäiriö rasituksessa. Mikäli virusinfektio ei parane tai oireet pahenevat, pitää myös mennä lääkäriin. Toistuvien tai pitkittyvien ylähengitystieinfektioiden taustalta voi löytyä esimerkiksi astma tai pitkittynyt sivuontelotulehdus.

Mitä ajatuksia suositus herättää? Voit kommentoida torstaihin kello 23:een.

Suosittelemme sinulle