Joukko suomalaisia 3D-tulostamisen harrastajia haluaa lähettää Ukrainan armeijalle 3D-tulostimilla valmistettuja muovisia kranaatin ”pyrstöjä”. Pyrstön tarkoitus on vakauttaa kranaatin lentoa ilmassa.
Kampanjan takana on kurikkalainen Samuli Jyllilä, joka on harrastanut 3D-tulostamista noin viisi vuotta. Hänen mukaansa vastaavia vapaaehtoisten hankkeita on vireillä muun muassa Baltian maissa.
Jyllilä on ollut yhteydessä 3D-tekniikan harrastajiin Baltiassa. Hän sai mitat ja mallin muovisen pyrstön valmistamiseen Latviassa toimivalta aktivistiryhmältä. Samalta taholta hän sai myös Ukrainan turvallisuuspalvelu SBU:lle kuuluvan postiosoitteen Kiovassa, johon osat on määrä toimittaa.
Latvialaisen verkkojulkaisun mukaan latvialaiset aktivistit ovat valmistaneet Ukrainan armeijalle jo 20 000 kranaatin pyrstöä.
Samuli Jyllilä on aloittanut pyrstöjen tulostamisen 3D-tulostimellaan.
– Valmiina on nyt noin 100 pyrstöä. Tarkoitus on lähettää Ukrainaan isompi erä, 1000–2000 kappaletta kerralla, Jyllilä kertoo.
Kritiikkiä harrastajaryhmässä
Jyllilä etsi hankkeeseen vapaaehtoisia Facebookissa 3D-tulostamisen harrastajaryhmässä. Kertomansa mukaan hän sai runsaasti yhteydenottoja, ja toimintaa ollaan nyt organisoimassa Suomessa.
Keskustelunavaus herätti ryhmässä myös kritiikkiä. Muun muassa hankkeen aitous, yhteistyötahojen luotettavuus ja ylipäätään sotilastarvikkeiden osien valmistaminen kirvoittivat epäilyksiä.
– Oman arvioni mukaan yhteistyötahot ovat luotettavia ja postitusosoitteessa Kiovassa on armeijan joukko-osaston tunnukset mukana, Jyllilä sanoo.
Toiminnan laillisuus ei ole yksinkertainen kysymys
Onko laillista valmistaa ja lähettää Ukrainaan 3D-tulostimella valmistettuja muoviosia, joita voidaan käyttää kranaatin pyrstönä?
Kysymys ei ole lainsäädännön näkökulmasta yksinkertainen. Suomessa puolustusministeriö vastaa puolustustarvikkeiden viennistä.
– Mikäli tuote on puolustustarvikkeeksi määritelty, sen vienti, siirto, kauttakuljetus tai välitys edellyttää kansallisen puolustustarvikkeiden viennistä annetun lain mukaista lupaa, sanoo neuvotteleva virkamies Riikka Pitkänen puolustusministeriöstä.
Voidaanko 3D-tulostimella printattu muovinen pyrstö määritellä puolustustarvikkeeksi?
– Näiden tietojen perusteella siinä on sellaisia elementtejä, että se voitaisiin katsoa puolustustarvikkeeksi, Pitkänen sanoo.
Maanpuolustuskorkeakoulun sotatekniikan osastolta suomalaisharrastajien hanketta ei haluttu lainkaan kommentoida Ylelle aiheeseen liittyvien ”herkkyyksien” vuoksi.
Miten määritellään aseen osa?
3D-tulostaminen yleistyy niin teollisuuden kuin harrastajien keskuudessa. Esimerkiksi aseen osia pystyy valmistamaan helposti 3D-tulostimilla.
Laboratorion johtaja Roy Björkstrand Aalto-yliopistosta arvioi, että harrastajakäyttöön tarkoitetuilla 3D-tulostimilla voi hyvin valmistaa kranaatin vakauttajan kaltaisia tuotteita. Björkstrandilla on yli 25 vuoden kokemus 3D-tekniikoista.
– Kyseessä on yksinkertainen kappale, jonka voi helposti tulostaa. Kotikoneissa 3D-tulostettavat muoviosat eivät välttämättä vastaa ruiskupuristustekniikalla valmistettuja tuotteita, mutta ovat täysin käyttökelpoisia, Björkstrand sanoo.
Hänen mukaansa lainsäädäntö 3D-tulostamiseen liittyen on epämääräinen. Nykyinen laki kieltää aseen osien tulostamisen.
– Mutta miten määritellään aseen osa, kun kyseessä on mielivaltaisen geometrian omaava kappale. Milloin putkesta tulee piippu ja milloin paperipainosta kranaatin vakauttaja, Björkstrand pohtii.
”Mielestäni en kannusta valmistamaan aseita”
Jyllilän valmistama muovinen pyrstö on korkeudeltaan noin kuuden sentin kokoinen. Osa kiinnitetään kranaattiin, joka pudotetaan kohteeseen esimerkiksi droonilla. Pyrstön toiminnasta kerrotaan latvialaisen aktivistiryhmän Youtubeen lataamassa aihetta käsittelevässä uutisjutussa.
Jyllilän mukaan yhden pyrstön kustannukset ovat noin 20 senttiä. Jyllilä on tulostanut pyrstöjä 19 kappaleen erissä, ja yhden erän valmistaminen kestää hänen 3D-tulostimellaan kahdeksan tuntia.
Samuli Jyllilä ei näe eettistä ongelmaa kranaatin pyrstöjen valmistamisessa ja lähettämisessä Ukrainaan.
– Mielestäni en kannusta ketään valmistamaan aseita. Jos Suomessa oltaisiin samassa tilanteessa kuin Ukrainassa, toivoisimme varmasti, että saisimme apua ulkopuolelta, Jyllilä sanoo.
Jyllilä kiinnostui kranaatin pyrstöjen tulostamisesta, koska halusi tehdä jotakin konkreettista Ukrainan hyväksi.
– Perusapua on tarjolla paljon, mutta tällaista vähemmän. Myös Suomen historia itänaapurin kanssa on vaikuttanut haluuni auttaa Ukrainaa jotenkin, Jyllilä sanoo.
Lisää aiheesta: