Hyppää sisältöön

Funja on niin arka koira, että se syö pillereitä ja saa koulutusta rohkaistuakseen: tuhannet suomalaiset koirat popsivat mielialalääkkeitä

Vielä parikymmentä vuotta sitten Suomessakin pohdittiin, onko eläimillä tunteita, nyt tilanne on täysin toinen. Yhä useampi lemmikki käyttää mielialalääkkeitä.

Funja on reipastunut mielialalääkkeiden käytön aloittamisen jälkeen paljon. Omalla pihalla olo on turvallinen, ja siellä se juoksentelee häntä pystyssä Ketti-koiran kanssa. Kuva: Silja Viitala / Yle

Neljävuotias Funja-koira on niin arka, että se ei tule tervehtimään taloon tulevia vieraita. Funjasta näkyy vain puoli päätä, kun se kurkkaa toisesta huoneesta kulman takaa. Pian se livahtaa takaisin piiloon.

Äärimmäisen arkuuden takia Funja syö mielialaan vaikuttavia lääkkeitä päivittäin. Tällä hetkellä se käyttää yhden tabletin verran Eldepryliä päivässä.

Eldepryl on ihmisten lääkevalmiste, jota käytetään Parkinsonin taudin hoidossa. Koirilla sitä käytetään mielialalääkkeenä.

Lemmikit käyttävät ihmisille tarkoitettuja lääkkeitä jonkin verran. Kaikista lääkkeistä ei ole lemmikeille omia valmisteita, koska lääkkeiden tutkimus ja tuotekehitys on kallista.

Esimerkiksi koirille tarkoitettuja mielialalääkkeitä on Suomessa ollut aiemmin myynnissä vain yhtä sorttia. Tänä vuonna Suomen ja EU:n markkinoille tuli toinen nimenomaan koirille tarkoitettu mielialalääke eroahdistuksen hoitoon.

Funja on asunut Länsi-Uudellamaalla Kirsi Haaralan, tämän puolison ja Ketti-koiran kanssa nyt puolitoista vuotta. Se on rohkaistunut vähän, mutta edelleen se on hyvin arka.

– Jotkut ovat sanoneet, että Funja käyttäytyy kuin villieläin, kun se kyyristelee ja juoksee pakoon. Niin arka se on, Haarala sanoo.

– Lääkkeiden ja pitkäjänteisen koulutuksen avulla olemme kuitenkin edistyneet, eikä Funja ole kotona enää ihan niin arka kuin meille tullessaan.

Tämän verran lääkkeitä Funja-koira syö viikossa. Kerran päivässä otettava tabletti piilotetaan sulatejuustoviipaleeseen, jonne sen voi painella hyvin piiloon. Kolmen kuukauden lääkkeet maksavat noin 50 euroa.

Lääkkeet tasaavat ihmisten mielialaa, ja niin myös koirien

Koirien ja muiden lemmikkien käyttämät mielialalääkkeet ovat vielä melko uusi asia Suomessa. 14 vuotta alalla ollut koirien käyttäytymisen asiantuntija Emmi Hakio ei olisi voinut ajatellakaan uransa alussa, että suosittelisi mielialalääkkeitä lemmikeille.

Sadasta koirasta ehkä yksi tai kaksi käyttää Hakion arvion mukaan mielialalääkkeitä. Suomessa on noin 700 000 koiraa, mikä tarkoittaa sitä, että tuhannet suomalaiset lemmikit voivat syödä mielialalääkkeitä.

Lääkkeitä ei kuitenkaan ihan noin vain napsita. Eläinlääkäri tutkii lemmikin ja arvioi, soveltuuko lääke sille ja onko se tarpeen, hän selventää.

– Niillä pystytään tasapainottamaan aivojen stressihormonien määrää. Lääkkeet tasaavat mieltä aivan kuten ihmisilläkin, Hakio sanoo.

Syitä käyttää lääkkeitä on monia: Jos esimerkiksi koira on hyvin stressiherkkä ja ahdistuu ympäristön ärsykkeistä vaikka kaupungissa asuessa, tai jos koiralla on voimakasta eroahdistusta, tai jos koira on pakko-oireinen, mielialalääkkeistä voi olla apua, Hakio sanoo.

Mielialalääkkeiden käyttö nähdään siis entistä useammin eläimen hyvinvointia parantavana tekijänä. Niin myös Funjan tapauksessa.

– Halusimme, että Funja voi elää tyytyväistä elämää ja päästä pahimmista peloistaan, Haarala sanoo.

Ketti (kuvassa) ja Funja eroavat toisistaan kuin yö ja päivä. Funja on hyvin arka, mutta Ketti pötköttelee ihmisten vieressä sohvalla ja tökkii kuonollaan saadakseen huomiota. Ketti seuraa vierestä, kun Kirsi Haarala laskee Funjan viikoittain käyttämiä lääkkeitä. Kuva: Silja Viitala / Yle

Koirien elämä on yhtä hektistä kuin ihmisilläkin, minkä takia ne voivat stressaantua

Moni koira asuu nykyään kaupungissa, jossa tapahtuu paljon kaikkea koko ajan. Urbaani ympäristö, jatkuva hälinä ja esimerkiksi kovaääniset hälytysajoneuvot voivat olla herkille koirille stressaavia.

Omistajat myös harrastavat koiriensa kanssa entistä enemmän ja tarjoavat niille jatkuvasti aktivointia, vaikka sitä ei välttämättä edes tarvitsisi.

Pallonheitto on Emmi Hakion mukaan hyvä esimerkki niin sanotusta turhasta aktivoinnista, jota koira ei tarvitse.

– Luonnossa koira ei huvin vuoksi jahtaisi mitään, vaan se tekee sen siksi, että se saa saalista. Koiria ylistimuloidaan vastaavalla tavalla paljon, hän sanoo.

Funja asuu omakotitalossa kahden omistajansa ja Ketti-koirakaverinsa kanssa. Vieraita ihmisiä kohtaan Funja on hyvin arka eikä tule montaa metriä lähemmäs. Kuvassa Funja makaa sängyllä, josta se tarkkailee kotiinsa tulleita tuntemattomia ihmisiä. Kuva: Silja Viitala / Yle

Joillain koirilla voi olla enemmän harrastuksia kuin monella ihmisellä, ja koirille on entistä enemmän omia palveluita, kuten vaikkapa uimahalleja. Koirien elämä on nykyään hektistä ihan kuin ihmistenkin, Hakio sanoo suoraan.

– Parasta kaikille koirille olisi, että ne lepäisivät noin 80 prosenttia vuorokaudesta. Nyt koiran lajityypillinen käyttäytyminen ei toteudu, kun se ei pääse lepäämään, Hakio toteaa.

Koiria myös jalostetaan enemmän, kun harrastuslajeihin, kuten agilityyn, tavoitellaan nopeammin reagoivia koiria. Koirista voi sivutuotteena tulla hermoheikkoja, Haikio toteaa.

Lääkkeet ovat auttaneet Funjaa rohkeammaksi

Funja on käyttänyt mielialalääkkeitä kesäkuusta lähtien. Ne ovat auttaneet arkuuden kanssa jo hurjan paljon, Haarala kertoo.

Hän kertoo muutamia esimerkkejä, mistä muutoksen huomaa selkeimmin.

Vielä toukokuussa, kun Haarala tuli kotiin, Funja ei ollut häntä ovella vastassa. Se katsoi parin-kolmen metrin päästä ulko-ovelle, mutta ei tullut sen lähemmäs. Nyt kun hän avaa eteisessä olevan tuulikaapin välioven, Funjan kuono on usein ensimmäisenä vastassa.

Funja on myös uskaltautunut oleskelemaan perheen ihmisten kanssa samassa huoneessa, vaikka toinen koira Ketti olisi muualla talossa.

– Huippuhetki oli se, kun Funja nuoli kättäni, kun rapsuttelin häntä mahasta. Ajattelin, että niin ei kävisi koskaan, Haarala kertoo.

Funja (vasemmalla) ja Ketti nauttivat keskenään isolla pihalla juoksentelusta ja peuhaamisesta. Ne pitävät myös naapurustoa silmällä ja haukkuvat oudoille tapahtumille. Kuva: Silja Viitala / Yle

Pelkästään lääkkeillä koiran käytös ei kuitenkaan muutu. Koiraa pitää kouluttaa kärsivällisesti ja pitkäjänteisesti, kuten Funjankin kanssa on tehty.

Funja meni heinäkuun lopussa arkojen koirien kurssille, jossa harjoiteltiin rohkaistumista. Myös kotona Funjan kanssa harjoitellaan päivittäin luottamusta, Haarala kertoo.

Funja syntyi Viipurissa ja kasvoi elämänsä ensimmäiset kuukaudet koiratarhalla. Se adoptoitiin Suomeen reilun vuoden ikäisenä. Jo silloin Funja oli äärimmäisen arka.

Se ei ole pennusta pitäen oppinut sosiaalisuutta ihmisten kanssa, ja siitä ihmispelon arvellaan johtuvan, Haarala sanoo. Muiden koirien kanssa se kyllä tulee toimeen.

Kun kouluttaminen ja rohkaisu ei auttanut, Haaralan tuttu koirankouluttaja otti esiin mielialalääkkeet, Haarala kertoo.

Ennen lääkitystä koira pitää testata kipujen tai sairauksien varalta. Koska koira ei osaa sanoa, jos sillä on kipuja, ne pitää rajata pois, ennen kuin mielialalääkkeitä voidaan ryhtyä käyttämään.

Haarala toivoo että Funja voisi luopua lääkkeiden käytöstä maaliskuussa, kun lääkitys loppuu.

– Emme vielä tiedä, mikä on lääkkeen ja mikä harjoittelun vaikutusta Funjan käytöksen muutoksessa. Uskon, että voimme lopettaa lääkkeen käytön. Toivottavasti opituista, uusista käytösmalleista on tullut silloin jo tapoja, hän sanoo.

Juttua varten on haastateltu myös eläinlääkeyritys Vetcare Oy:n asiantuntijaeläinlääkäri Maria Louhelaista.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 24.11. klo 23:een asti.

Suosittelemme sinulle