Jokaisen suomalaisen koiran tulisi ensi vuoden aikana löytyä uudesta Ruokaviraston koirarekisteristä. Koirarekisteri avataan vuodenvaihteessa, ja sinne on tarkoitus kerätä tiedot kaikista maamme koirista.
– Koiran nimi, syntymäaika, rotu ja sirun tiedot. Sekarotuisilta koirilta ilmoitetaan perustunnistetiedot kuten koko, väri ja muutenkin voi kuvailla koiraa. Tietenkin myös koiran haltijan tiedot kerätään talteen, sanoo Ruokaviraston ylitarkastaja Terhi Jääskeläinen.
Koska kyseessä on viranomaisrekisteri, ei sinne tallenneta koiran sukutaulutietoja tai muita harrastustoimintaan liittyviä tietoja. Koirarekisteri ei myöskään tule yksityisihmisten käyttöön vaan avautuu pelkästään viranomaisille.
Suomessa on arviolta 700 000 koiraa, joista suunnilleen puolella miljoonalla on tunnistetiedot sisältävä mikrosiru eli vähän niin kuin koirien henkilöllisyystodistus.
Uuden rekisterin myötä jokaisen Suomessa asuvan koiran tulisi olla sirutettu eli jos arviot pitävät paikkaansa, noin 200 000 koiraa tulisi mikrosiruttaa seuraavan vuoden aikana.
Koiran voi siruttaa esimerkiksi eläinlääkärin vastaanotolla. Mikäli koiralla on jo toimiva tunnistesiru, uuden sirun asettamista ei vaadita.
– Ensi vuoden aikana syntyvät koirat tulee siruttaa ja ilmoittaa rekisteriin kolmen kuukauden sisällä syntymästä. On pennun kasvattajan vastuulla rekisteröidä koira ennen kuin hän luovuttaa sen edelleen, Jääskeläinen kertoo.
Sirutuksen lisäksi omistajien tulee itse ilmoittaa tiedot Ruokavirastolle, vaikka ne olisivatkin jo jossain toisessa rekisterissä. Esimerkiksi Kennelliitolla on jo valmiiksi noin 500 000 koiran tiedot.
– Tiedot eivät automaattisesti siirry muista koirarekistereistä. Tulevaisuudessa viranomaisrekisteri tulee tarjoamaan tietojen siirtoa varten rajapintaan muille toimijoille, mutta se on esimerkiksi Kennelliiton päätettävä lähtevätkö he mukaan tällaiseen, Jääskeläinen sanoo.
Omistajan vastuulla on myös koiran tietojen ylläpito rekisterissä esimerkiksi koiran kuollessa tai kadotessa.
Rekisteröinti maksaa, mutta tarkoitus on hyvä
Viranomaiskäyttöön perustettavan rekisterin tarkoitus on selvä: koirien pakollisella tunnistusmerkinnällä ja rekisteröinnillä pyritään ehkäisemään pentutehtailua, koirien laitonta maahantuontia ja heitteillejättöä.
– Esimerkiksi eläinsuojelutapausten yhteydessä on joskus tarpeen selvittää kuka on koirasta vastuussa, Jääskeläinen kertoo.
Koirarekisterin valvonta on vaikeaa. Suurin osa koirista kuuluu kotirauhan piiriin, ja Jääskeläisen arvion mukaan valvontaa tehdään käytännössä muun eläinsuojeluvalvonnan yhteydessä.
Koiran ilmoittaminen rekisteriin on maksullista, mutta maa- ja metsätalousministeriö ei ole vielä päättänyt summaa.
– Puhutaan ehkä muutamista kymmenistä euroista. Ylimääräistä rahaa tällä ei ole tulla keräämään, vaan tarkoitus on kattaa rekisterin kustannukset, ylitarkastaja Terhi Jääskeläinen Ruokavirastosta kertoo.
Juttua päivitetty 27.12.2022: Vaihdettu juttuun Pentuliven-pentujen sirutusta koskeva video. Aikaisemmin jutussa oli mahdollisuus seurata Pentuliven-striimiä.
Millaisia ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 19.11. klo 23.00 saakka.
Lue lisää: