Ilmari Kesti ottaa vastaan eläinpotilaita haminalaisella Mar-Vet-eläinklinikalla. Aamu alkaa 4-vuotiaan australianpaimenkoira Frankin rokotuksella.
Viime vuonna eläinlääkäriksi valmistunut Kesti tuntee olevansa oikealla alalla.
– Tässä tehdään paljon käsillä, eikä yksikään päivä ole samanlainen. Työ on mielenkiintoista, mutta toki hieman raskasta. Ehkä tykkään siitä, että vähän stressaa, tuumaa Ilmari Kesti.
Kesti ehti opiskella tietotekniikan diplomi-insinööriksi Lappeenrannan teknillisessä yliopistossa, mutta se ala ei tuntunut omalta. Hän päätyi eläinlääkäriksi vanhempiensa jalanjäljissä, joten tiesi mihin oli ryhtymässä.
Työn vastuu ja kuormittavuus silti yllättivät.
– Me hoidamme aina perheenjäseniä, ja vastuu on aika iso, kun haluan hoitaa ne aina niin hyvin kuin pystyn. Vastuu erityisesti siinä alkuvaiheessa iskee aika paljon kovempaa kuin mitä etukäteen ajatteli, sanoo Kesti.
Jotkut kokevat eläinlääkärin työn liian kuormittavaksi, eikä osa opiskelijoista hakeudu koskaan työelämään.
– Kun pyritään täydellisyyteen, mutta se ei onnistu – kuten ei missään lääketieteessä, kun hoidetaan todennäköisyyksiä. Siksi jotkut stressaantuvat siitä ihan älyttömästi, kertoo Ilmari Kesti.
Myös päivystys on raskasta. Moni eläinlääkäri puurtaa jaksamisen äärirajoilla.
Kesti on työskennellyt kunnaneläinlääkärinä Haminassa, Mikkelissä ja Mäntyharjulla. Viikonlopun päivystysvuoro päättyy maanantaina kello kahdeksan, minkä jälkeen pitäisi jaksaa aloittaa normaali vastaanottotyö.
Opiskelupaikkojen määrän lisäys ei yksin ratkaise ongelmaa
Koko Suomea vaivaa paha eläinlääkäripula, mihin opetus- ja kulttuuriministeriökin on nyt tarttunut. Tämän vuoden lopussa valmistuu ministeriön selvitys (siirryt toiseen palveluun), miten eläinlääkärit saataisiin pysymään alalla.
Ministeriön selvityksessä arvioidaan myös sitä, onko opiskelupaikkoja määrä riittävä.
Eläinlääkärikoulutuksen aloittaa Suomessa vuosittain noin 70 opiskelijaa. Eläinlääkäriliiton mielestä määrää voisi maltillisesti kasvattaa, mutta lisäksi ratkaisu eläinlääkäripulaan pitäisi löytyä myös työolosuhteiden parantamisesta.
Opiskelijamäärän kasvattaminen edellyttäisi myös lisää resursseja eläinlääketieteelliselle tiedekunnalle, sillä nykyisillä ei pystytä kouluttamaan yhtään enempää eläinlääkäreitä.
Hyppy koulunpenkiltä työelämään on iso, kun eläimen hyvinvoinnista on vastuussa yksin.
– Vaikeisiin tilanteisiin pitäisi saada tarvittaessa apua, sanoo Suomen Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Katri Kiviniemi
Eläinlääkäriliitto on käynnistämässä ensi kesänä mentorointiohjelmaa, jossa kokeneemmat eläinlääkärit ovat tukihenkilöinä kandeille ensimmäisenä praktiikkakesänä.
Käynnissä olevan selvityksen painopisteenä on erityisesti tuotanto- ja valvontaeläinlääkärien saatavuuden parantaminen, mutta eläinlääkäripula vaivaa yhtälailla myös pieneläinklinikoita.
Eläinlääkäreitä tarvittaisiin ylipäätään lisää, koska lemmikkien määrä Suomessa on kasvanut ja niiden arvostus on lisääntynyt. Osa lemmikinomistajista on valmis maksamaan myös vaativasta hoidosta, joten myös erikoisosaajia tarvitaan enemmän.
– Erikoisosaamisen puute näkyy siinä, että erikoisosaajilla on päivät täynnä ihan jatkuvasti. Erikoistumista tarvitaan lisää, ja minäkin aloitan erikoistumisen kirurgiaan ja ortopediaan nyt vuodenvaihteen jälkeen, kertoo Ilmari Kesti.
Erikoistumista ei voi suorittaa pienellä klinikalla, joten Kesti siirtyy Kouvolan eläinsairaalaan. Hänen työpaikkansa Haminassa on ollut auki jo kuukausia, mutta hakijoita ei ole ollut.
Suomen suurin yksityinen pieneläinlääkäripalveluiden tarjoaja Evidensia, johon myös Mar-Vet kuuluu, on esittänyt eläinlääkäripulaan yhdeksi ratkaisuksi hoitajien oikeuksien lisäämistä.
– Klinikkaeläinhoitajille voisi olla AMK-koulutusta vastaava tutkinto, joka antaisi oikeuden perushoitotoimenpiteisiin, kuten rokotuksiin, pieniin verinäytteisiin tai haavanhoitoon. Tämä voisi helpottaa osaltaan resurssipulaa, ehdottaa Evidensian yhteiskunnallisista asioista vastaava Anssi Tast.
Evidensia-ketjuun kuuluvan Mar-Vet-klinikkaa vuoden verran johtanut Ilmari Kesti ei kuitenkaan innostu ajatuksesta.
– Minä mielelläni kannan vastuun loppuun asti potilaastani. Meillä hoitajat tekevät jo nyt paljon duunia. En usko, että heidän työmääränsä lisääminen ratkaisisi tätä tilannetta, arvelee Kesti.
Eläinlääkäriliitto on Kestin kanssa samalla linjalla. Rokotusten yhteydessä eläinlääkäri tekee yleistutkimuksen, jolloin voi paljastua muita sairauksia.
– Ihmiseltä voi kysyä kuinka hän voi, mutta eläimeltä ei. Siksi on tärkeää, että eläinlääkäri tutkii eläimen edes joskus, sanoo Suomen Eläinlääkäriliiton puheenjohtaja Katri Kiviniemi.
Kuuntele tästä Katri Kiviniemen haastattelu elokuulta 2022.