Hyppää sisältöön

Metsien myyntihinnat ovat hypänneet yllätyslujaa – ennallistamisasetus ja muu EU-sääntely eivät ole vähentäneet ostohaluja

Metsäkauppojen lukumäärät kääntyivät laskuun vuosien nousuputken päätteeksi. Halukkaita ostajia on selvästi enemmän kuin myyjiä.

Perikunta myi kuvan laukaalaisen metsätilan viime vuonna metsärahastolle. Kaupassa vaihtoi omistajaa 188 hehtaaria. Kuva: Niko Mannonen / Yle

Suomen yli puoli miljoonaa metsänomistajaa on viime vuodet saanut tottua siihen, että metsäkauppaa on pitänyt käydä lisääntyvän EU-sääntelyn varjossa. On metsätrategiaa, taksonomiaa sun muuta, uusimpana ennallistamisasetus.

Metsänomistajien luulisikin joukolla myyvän – "museoinnin" pelossa – metsänsä pois vaikka alehintaan, mutta onkin käynyt päin vastoin. Hinnat ovat jatkaneet tukevassa nousussa ja vieläpä kallistuneet aiempaa lujemmin tänä vuonna.

Metsäkauppojen lukumäärä taas on kääntynyt reippaaseen laskuun vuosien nousuputken päätteeksi.

– Ennallistamispuheet ja julkisuudessa käyty keskustelu EU:sta tulevasta sääntelystä eivät ole olleet metsänmyyjille minkäänlainen syy lähteä myymään, vaan muut syyt ovat olleet myyntipäätöksen taustalla. Olemme havainneet sen, kun olemme tehneet metsäkauppaa heidän kanssaan, kertoo OP metsärahaston salkunhoitaja Tapio Tilli.

Tillin mukaan EU:n metsätouhut eivät ole vaikuttaneet OP metsärahaston suunnitelmiin vielä millään lailla.

– Seuraamme rauhallisena, mitä EU:sta tulee tänne käytännön metsätalouteen. Itse näen niin, että metsien talouskäytön tulevaisuus on ihan hyvä.

– Sahatavaran, sellun, kartongin ja pakkauskartongin globaali kysyntä näyttää hyvältä. Olemme luottavaisia ja uskallamme edelleen hyvinkin sijoittaa Suomen vihreään kultaan.

OP:n metsärahasto kuuluu maan suurimpiin metsänostajiin. Valtaosa rahaston metsistä on Kouvola-Jyväskylä- Vaasa -akselin pohjoispuolella, kuten Kainuussa, Pohjois-Pohjanmaalla ja Pohjois-Karjalassa.

– Teemme paljon kauppaa, viikoittain. Ostamme tänä vuonna yli 200 metsätilaa ja noin 15 000 hehtaaria, Tilli kertoo.

Oheisella videolla Tilli kertoo taustoja metsäkaupan hintakehitykselle.

OP:n metsärahaston salkunhoitaja Tapio Tilli kertoo taustoja metsäkaupan hintakehitykselle.

Turvaan inflaatiolta

Metsien myyntihinnat ja kauppamäärät kulkivat molemmat pitkään samaan suuntaan: ylöspäin. Mutta tänä vuonna kauppamäärät ovat laskeneet, vaikka hinnat ovat jatkaneet nousussa. Miksi näin?

– Metsien kysyntä on ollut koko ajan suurempaa kuin tarjonta. Tämä perusasia on ollut kauppojen taustalla oikeastaan koko 2000-luvun, arvioi metsäkauppohin perehtynyt Maanmittauslaitoksen johtava asiantuntija Esa Ärölä.

OP:n Tilli taas näkee puukaupan kantohintojen heijastuvan osin myös metsätilakauppaan.

– Puukaupan hinnat ovat nousseet 10-20 prosenttia tänä vuonna, mikä on tukenut metsätilojen hintaa ja ehkä myös luonut hintaodotuksia. Ei myydä, vaan odotetaan vielä kovempia hintoja, Tilli arvioi.

Toinen syy myyntihalujen karisemiseen on kiristynyt inflaatio, joka heikentää rahan arvoa.

– Metsähän on historiassa tarjonnut hyvän inflaatiosuojan, ja ehkä ei sitten haluta vaihtaa metsää rahaan. Koetaan, että raha on paremmin turvassa metsässä.

Ärölä on samoilla linjoilla.

- Kun inflaatio raksuttaa ja vaikka korotkin nousevat, varmaan metsä on kuitenkin se parempi pankki kuin raha pankkitilillä. Vaikka metsän tuotto on suhteellisen pieni, se tarjoaa kuitenkin suhteellisen vakaan ja turvallisen tuoton. Metsässä riskit jäävät pieneksi, Ärölä kuvaa.

Etelässä kallista, pohjoisessa edullista

Metsähehtaarin koko maan keskihinta on tänä vuonna kivunnut +13 prosenttia viime vuodesta lähes 3 600 euroon. Maakunnittaiset erot ovat kuitenkin suuret. Kalleinta metsä on Uudellamaalla ja Pohjois-Savossa ja niissä hinnat ovat tänä vuonna myös eniten nousseet.

Halvinta metsä on edelleen Lapissa, vaikka sielläkin hinnat ovat hypähtäneet viidenneksen viime vuodesta. Satakunnassa ja Päijät-Hämeessä hinnat ovat jopa laskeneet.

Perikunta myy, rahasto ostaa

Suomen metsäomistus on melkoinen tilkkutäkki. Omistajia on päälle puoli miljoonaa. Ketkä myyvät metsiään pois?

– Yksityiset on selvästi suurin myyjäryhmä. Keskimäärin 20 prosenttia myyjistä on perikuntia, sanoo Arölä.

Tillin mukaan myyjissä on paljon perikuntia ja iäkkäitä ihmisiä, joiden perilliset eivät ole kiinnostuneita metsätaloudesta.

– Päättävät luopua tilasta ja katsovat, että raha on helpompi jakaa perillisille kuin se metsä.

– Ja yksi myyjäryhmä on tänä vuonna noussut esille: rahavaikeuksissa olevat maanviljelijät. Sieltä on tullut myyjiä, joilla on akuuttia kassakriisiä selvästi, Tilli kertoo.

Metsänostajissa on viime vuosina tapahtunut selkeä muutos. Rahastot ovat nostaneet osuuttaan. Ärölän mukaan metsänostajien suurin ryhmä on edelleen yksityiset kauppamäärillä mitattuna, mutta euromäärissä rahastot ohittivat yksityiset jo viime vuonna. Rahastot ostavat siis isoja metsätiloja.

– Jos mitataan pinta-alalla, niin rahastot on suurin ja nyt ei puhuta pelkistä metsärahastoista vaan sillä tarkoitetaan kaikkia rahastoja. On myös muita rahastoja ja sijoitusyhtiöitä, jotka ostavat metsää.

Esa Ärölä on Maanmittauslaitoksen metsäasiantuntija. Kuva: Petteri Bülow / Yle

Hankalat sukulaiskaupat

Metsähintoja ja kauppamääriä seuratessa kannattaa muistaa, että niissä ovat mukana vain ns. edustavat metsäkaupat. Ns. sukulaiskauppoja eli sukulaisten välisiä ei ole mukana, vaikka valtaosa metsäkaupoista on juuri niitä.

– Sukulaiskaupat ovat tilastointimielessä hankalia siksi, että usein kauppaan kuuluu metsän ohella peltoa ja rakennuksia. Lisäksi osa kiinteistöstä voidaan luovuttaa perintönä tai lahjana, vaikka se sisältää vain metsää, Ärölä kuvaa.

Useita kiinteistölajeja sisältävässä kaupassa metsän osuutta kauppahinnasta ei ole yleensä eritelty, joten sitä ei voi silloin luotettavasti tilastoidakaan.

Ärölän mielestä Maanmittauslaitoksen tilastoihin nyt kirjattavat edustavien metsäkauppojen hinnat antavat hyvän kuvan kauppahintojen todellisesta kehityksestä.

Mitä ajatuksia juttu herätti? Voit keskustella aiheesta 26.11. kello 23:een saakka.

Suosittelemme sinulle