Hyppää sisältöön

Tettiin mennään kauppaan, koska se on helppoa – 125 000 nuorta voisi löytää oman alansa joka vuosi, mutta mahdollisuus valuu usein hukkaan

Työelämään tutustumisjakso voisi tarjota nuorille näkymiä pitkälle tulevaisuuteen, jos järjestelmä toimisi paremmin. Jutussa voit äänestää, miten itse kehittäisit TET-järjestelmää.

Mikkeliläisen Anttolan koulun ysiluokkalainen Helmi Kokko kertoo, miksi halusi tulla tettiin kehitysvammaisten toimintakeskukseen.

Ysiluokkalainen Helmi Kokko koristelee pipareita Sonja Auvisen ja Andre Vorhon kanssa. Kolmikko on tullut jo hyvin tutuiksi toisilleen, vaikka Kokko on työelämään tutustumisjaksolla Pihkapuiston toimintakeskuksessa vasta kolmatta päivää.

Kokko on jakanut TET-jaksonsa kahtia. Ensimmäisen viikon hän työskentelee kehitysvammaisten parissa ja seuraavalla viikolla menee harjoitteluun ravintolaan.

– Keittiössä on aina ollut helppo olla ja murheet unohtuvat, kun laittaa ruokaa. Vammaisala on kuitenkin ihan toisesta ääripäästä ja halusin oppia jotakin uutta ja erilaista, Kokko kertoo.

Pihkapuiston toimintakeskuksen omistava Savas-säätiö on tänä syksynä ottanut asiakseen tettiläisten houkuttelun työpaikalle. Vammaisala kärsii työvoimapulasta ja Savaksessa halutaan tutustuttaa nuoria työhön.

Asiantuntijoiden mielestä Savaksen toimintatapa voisi olla hyvä resepti työvoimapulan helpottamiseksi muillakin aloilla. Se vaatisi kuitenkin työelämään tutustumisjaksojen kehittämistä reippaalla kädellä nykyisestä.

Helmi Kokko ja Sonja Auvinen koristelevat pipareita. TET-harjoittelijat pääsevät Savaksessa osallistumaan päiväkeskuksen arkeen monin tavoin. Kuva: Esa Huuhko / Yle

TET-paikaksi valitaan tuttu ja turvallinen työnantaja

Helmi Kokko hakeutui toimintakeskukseen opinto-ohjaajansa kannustamana. Nuoret hankkivat TET-paikkansa nykyisellään hyvin omatoimisesti, sillä samalla harjoitellaan vastuunottoa ja itseohjautuvuutta.

Käytännössä toimintatapa ei kuitenkaan johda nuoria mielekkäisiin TET-paikkoihin.

Valtioneuvosto teki viime keväänä selvityksen (siirryt toiseen palveluun) TET-jaksoista 208 eri puolilla Suomea asuvan koululaisen keskuudessa.

Kävi ilmi, että opettajat kyllä kannustavat nuoria valitsemaan TET-paikan itseä kiinnostavalta alalta. Myös nuoret itse pitävät tettiä tärkeänä koulutusvalintojensa kannalta.

Käytännössä TET-paikka valikoidaan kuitenkin esimerkiksi työpaikan tuttuuden, hyvien kulkuyhteyksien, ilmaisen lounaan tai mahdollisen kesätyöpaikan toivossa.

Helmi Kokon mielestä hyvän TET-paikan löytäminen on vaikeaa. Hän olisi halunnut tettiin vanhusten palvelutaloon, mutta ei päässyt. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Nuorten yleisimpiä TET-paikkoja olivat tavaratalot ja päivittäistavarakaupat, päiväkodit, koulut sekä erilaiset vaatemyymälät, eläinkaupat ja huonekaluliikkeet. Vähänkin erikoisemmat TET-paikat edellyttävät aiempia kytköksiä työpaikkaan, kuten sukulaissuhteita.

Lasten ja nuorten säätiön projektipäällikkö Heidi Harju pitää ongelmallisena sitä, millaisena työelämä nuorille nykyisellään näyttäytyy.

– Työelämä on paljon muutakin kuin helposti näkösällä olevia kivijalkakauppoja. Monet työn muodot, kuten tietotyö, pysyvät monilta nuorilta piilossa, Harju sanoo.

Helmi Kokon haaveammatti ei ole vammaisalalla eikä välttämättä ravintolassakaan. Sen sijaan Kokko haluaisi opiskella psykiatriksi ja työskennellä sairaalassa.

– Ei tettiläinen voi mennä psykiatrin mukaan kuuntelemaan potilasta. Siihen työhön en olisi voinut päästä tutustumaan konkreettisesti oikeastaan mitenkään, Kokko sanoo.

Kokolle oli tärkeää päästä tettiin paikkaan, jossa hän pääsee tekemään työtä muiden mukana, eikä vain seuraamaan sivusta toisten työskentelyä.

Kokko auttaa Andre Vorhoa pukeutumisessa ulkoilua varten. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Heidi Harju toivoisi, että TET voisi olla nuorille tilaisuus nähdä pidemmälle tulevaisuuteen ja päästä tutustumaan myös esimerkiksi korkeakoulututkintoa vaativiin ammatteihin.

Kun nuorilta on kysytty, millaiset teemat heitä työelämässä kiinnostavat, kärkipäähän nousi muun muassa johtaminen.

– Olisi tärkeää, että tetissä pääsisi myös näkemään, mitä esimerkiksi on johtaminen, Harju sanoo.

125 000 nuorta olisi työnantajille iso mahdollisuus

TET-jaksojen heikko ohjaus ja tuki on nostettu esiin useissa raporteissa. Esimerkiksi Lapsiasiavaltuutetun toimiston selvityksessä (siirryt toiseen palveluun) se nimetään keskeiseksi kehittämisen kohteeksi.

Paitsi, että nuoret tarvitsevat tukea tet-paikan valintaan, työpaikat tarvitsevat apua TET-jaksojen toteuttamisessa.

TET voisi olla parhaimmillaan nuorelle tie työelämään ja työnantajalle askel työvoimapulan helpottamiseen.

– Tetin suorittaa iso määrä nuoria joka vuosi. Kasi- ja ysiluokkalaisia oli viime vuonna 125 000. Työnantajilla on siinä iso potentiaali. Heillä on mahdollisuus päästä näyttämään omaa toimialaansa ja innostaa nuoria alalle, Harju toteaa.

Helmi Kokon ensimmäisen TET-jakson työnantaja Savas-säätiö lähestyi kouluja suoraan kirjeillä, joissa oli ohjeet TET-paikan hakemiseksi.

– Pyysimme nuoria lähettämään meille sähköpostilla hakemuksen ja sitten haastattelimme heidät ihan kuten oikeastikin työelämässä tapahtuu, Pihkapuiston toimintakeskuksen johtaja Leena Asikainen kertoo.

Houkutellakseen nuoria tutustumaan alaan säätiö tarjoaa nuorille 50-100 euron stipendin TET-jaksosta.

Pihkapuiston johtaja Leena Asikaisen mukaan on paljon nuoresta itsestään kiinni, millaisen TET-kokemuksen nuori saa. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Uusi palvelu, tet.fi avautuu 2023

Hyvän TET-paikan löytämiseen on tulossa ensi vuonna helpotusta, kun Lasten ja nuorten säätiö avaa uuden tet.fi-sivuston. Sinne työnantajat voivat ilmoittaa TET-paikkoja ja nuoret voivat selailla niitä löytääkseen mieluisan harjoittelupaikan.

Lisäksi sivustolle tulee nuorille tietoa työelämästä ja työnantajille apua laadukkaiden TET-jaksojen toteuttamiseen.

– Olemme jo testailleet eri aloille esimerkiksi lukujärjestyksiä ja valmiita projektitehtäviä. Niitä työnantajat voivat ottaa käyttöön osana TET-viikon ohjelmaa, ettei kaikkea tarvitse keksiä alusta asti, projektipäällikkö Heidi Harju kertoo.

TET.fi:tä rakennetaan yhdessä Joblyn, Alma Median ja kumppaneiden kanssa opetus- ja kulttuuriministeriön ja KOT-säätiön tuella. Se on kunnille ilmainen palvelu.

Kokon mielestä on yllättävää, että hän saa stipendin TET-jaksostaan Pihkapuistossa, vaikka hänellä ei ole aiempaa kokemusta työstä. Kuva: Esa Huuhko / Yle

Pihkapuiston toimintakeskuksessa Helmi Kokko pukee Andre Vorholle ulkoiluvaatteita päälle. TET-viikosta toimintakeskuksessa on jäljellä vielä puolet.

– Olen ollut yllättynyt, miten mukavaa työ on. Välillä on vaikea kommunikoida, jos toinen ei esimerkiksi puhu, mutta aina löytyy yhteisymmärrys.

Vammaisala voisi kiinnostaa Kokkoa jopa tulevaisuudessa ammattina.

– En ole oikeastaan syytä miksi ei. Mutta kyllä tämä työ vaatii kärsivällisyyttä ja jaksamista. Iso arvostus niille, jotka oikeasti tätä työtä tekee.

Millaisia kokemuksia sinulla on tetistä? Voi keskustella aiheesta keskiviikkoon 23.11. klo 23 saakka.

LUE LISÄÄ

Opo suositteli nuorelle tytölle sairaanhoitajan uraa, koska ei uskonut tämän unelmaan – nyt Fanni Suomella, 26, on tärkeä neuvo opoille ja nuorille

Haluatko TET-harjoittelupaikan? Täsmävinkki suoraan tuoreesta kyselystä: käy paikan päällä

Nämä ovat vaikeimmat ja helpoimmat alat löytää töitä

Suosittelemme sinulle