Miehittämättömien ilma-alusten eli droonien merkitys sodankäynnissä on kasvanut nopeasti. Aiemmin ilmavoimissa tiedustelun, valvonnan ja johtamisen suunnittelu- ja kehittämistehtävissä toiminut Jyväskylän yliopiston työelämäprofessori Martti Lehto sanoo, että kehitys on yllättänyt hänetkin.
Lehto piti alustuksen droonien kyberturvallisuudesta Oulun ammattikorkeakoulun järjestämässä FUAVE Stakeholder Event & Bootcamp Oulu 2022 -tapahtumassa.
Vielä ennen Ukrainan tapahtumia hän sanoo olleensa skeptinen ja suhtautuneensa epäillen droonien käyttöön niin laajassa mitassa kuin nyt on nähty.
– Nyt droonien edut ovat osoittautuneet tosiksi. Ne ovat selvästi edullisempia kuin miehitetyt lentokoneet ja parhaat niistä voivat lentää 1 000 – 2 000 kilometriä eli niillä saadaan kaukovaikutusta kohteisiin, jonne muuten olisi erittäin vaikea ulottua.
Tarkasti ohjattavat droonit välittävät hyvälaatuisia kuvia ja tilannetietoja kohteistaan. Drooneja voidaan myös käyttää monissa eri tarkoituksissa.
Rintamalla pienet taskukokoiset droonit voivat toimia etumaaston tiedustelussa varmistamalla maastoa ennen joukkojen etenemistä. Suurimmat droonit korvaavat miehitettyjä lentokoneita ja saattavat pysytellä ilmassa jopa vuorokausien ajan. Alukset voivat edetä hyvinkin kauas lähtöpaikastaan. Drooneja voidaan lähettää matkaan myös katapulteilla.
– Yhdysvallat on käyttänyt jo Persianlahden ja Afganistanin sodissa isoja tiedusteludrooneja. Sen jälkeen niitä on aseistettu ja ne kykenevät myös asevaikutukseen, Lehto kertoo.
Ukrainalaiset ovat tuhonneet useita Venäjän asejärjestelmiä ja panssaroituja ajoneuvoja turkkilaisten Bayraktar TB2 -droonien avulla.
Kehityksen huippua ei kuitenkaan ole vielä nähty.
– Jos me lisätään niihin vähän enemmän älyä ja annetaan sille mahdollisuus, että ”lennä tuolle alueelle ja katsele sieltä sopiva kohde”. Sen jälkeen droonit voivat toimia siellä tekoälyn avulla parvina täysin autonomisesti ja lisäksi ne voivat kommunikoida keskenään, kuvailee Lehto droonitekniikan mahdollisuuksia.
– Silloin droonit rupeavat jo muuttamaan tilannetta eli puhutaan taistelukentän robotisaatiosta.
Droonit tuovat mukanaan myös eettisiä kysymyksiä
Droonien lisääntyvä käyttö nostaa esiin myös kysymyksen sodankäynnin etiikasta, kun drooneilla isketään esimerkiksi kaukana rintamilta oleviin ja ei-sotilaallisiin kohteisiin. Autonomisesti toimivien järjestelmien kohdalla eettinen kysymys on, että kuka niitä viime kädessä käyttää eli kuka painaa liipaisinta.
Nykyajan sodankäynnin luonteeseen vaikuttaa myös epäsuhtainen suurvaltakilpailu. Martti Lehto arvioi, että Kiina ja Venäjä pyrkivät kehittelemään kalliiden ohjusten ja lentokoneiden korvaajaksi edullisempaa tekniikkaa, koska niillä ei ole samanlaisia taloudellisia edellytyksiä kuin Yhdysvalloilla, jonka sotilasbudjetti on jopa kymmenkertainen Venäjään verrattuna.
– Yksi keino siihen on yrittää kuroa etumatkaa teknologisilla ratkaisuilla ja voi olla, että eettiset kysymykset eivät silloin nouse esiin. Kyllähän me nähdään näissä Venäjän tekemissä kamikaze-lennokkien iskuissa Ukrainan kriittistä infrastruktuuria ja taloja sekä kauppakeskuksia vastaan, ettei siinäkään paljon moraalia ja etiikkaa ole.
Lue lisää: