Hyppää sisältöön

Lapset juhlivat synttäreitä penkkiin sidottuina – kymmenet somekuvat kertovat päiväkodin käytännöstä, joka yllättää lapsiasiavaltuutetunkin

Kajaanilaisten lasten sitominen penkkiin on vain yksi esimerkki siitä, kuinka paljon tulkinnanvaraa varhaiskasvatuslaki jättää. MOT selvitti varhaiskasvatuksen ongelmakohtia.

Kajaanilaisen päiväkodin somejulkaisuissa lapsia on sidottu turvavaljailla penkkiin useissa tilanteissa. Näin on tehty myös hiljattain julkaistuissa kuvissa. Kuva: Kuvakaappaus päiväkodin julkisesta Facebook-julkaisusta

Kajaanilaisen päiväkodin Facebook-sivuilla on kymmeniä kuvia 0–3-vuotiaiden ryhmän mukavista hetkistä: syntymäpäivien vietosta, askartelutuokiosta sekä eläinvieraiden käynneistä.

Kuvia tarkemmin katsoessa huomaa, että lähes jokaisessa niistä lapsia on sidottu penkkeihin valjailla. Kuvien perusteella näin on toimittu vuosien ajan toistuvasti eri tilanteissa.

Yhdessä kuvassa syntymäpäivää viettävät lapset kurottavat saippuakuplia kohti puisiin pieniin tuoleihin turvavaljailla köytettyinä.

Kajaanilaislasten kohtelu on vain yksi esimerkki varhaiskasvatuksen tilanteesta Suomessa.

Alaa vaivaavaa työntekijäpulaa pyritään paikkaamaan monin epätoivoisin konstein, jotka vaikuttavat suoraan päiväkotien arjessa.

Näin juhlittiin lasten syntymäpäiviä kajaanilaisessa päiväkodissa. Facebook-postaus on julkaistu marraskuussa 2020. Kuva: Kuvakaappaus päiväkodin julkisesta Facebook-julkaisusta

Ylen MOT-toimituksen haastattelupyyntöön vastasi kyseisen päiväkodin johtajan sijaan Kajaanin varhaiskasvatuksen johtaja Mika Tiihonen.

Hän perustelee, että turvavaljaat on puettu lasten turvallisuuden varmistamiseksi. Hänen mukaansa tilanteet ovat lyhytkestoisia.

– Toteuttaaksemme tasa-arvoisen osallistumisen mahdollisuuden kehittävässä, oppimista edistävässä, terveellisessä ja turvallisessa ympäristössä jokaisen lapsen ikä, kehitys ja muut edellytykset huomioon ottaen, on turvallisuudesta huolehtimisen näkökulmasta turvavaljaiden pukeminen joissakin tilanteissa perusteltua, Tiihonen vastasi sähköpostitse.

MOT:n tavoittamat asiantuntijat eivät hyväksy lasten sitomista kevyin perustein.

– Jokainen aikuinen voi kuvitella, miltä tuntuisi osallistua yhteiseen juhlaan sidottuna kiinni johonkin. Eihän se ole inhimillistä kohtelua, eikä kovin arvostavaa. Päinvastoin, se voi olla hyvinkin nöyryyttävää tai ahdistavaa, lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen toteaa.

Pekkarisen mukaan lapsen kiinnittäminen ei ole lähtökohtaisesti lapsen edun mukaista tai suotavaa.

– Aina pitää yrittää löytää muita keinoja lapsen turvallisuuden takaamiseksi. Toki on tilanteita, kuten autolla liikkuminen tai syöttötuolissa istuminen, joissa se on ihan perusteltua.

Lapsiasiavaltuutettu sanoo, että yksittäisen päiväkodin käytäntöihin on kuitenkin vaikeaa ottaa kantaa tietämättä tarkasti, mikä on lyhyt hetki ja kuka sen määrittelee.

– Jos tällaisia käytäntöjä on, niiden pitää olla poikkeuksellisia. Ne eivät koskaan saa aiheuttaa lapselle epämukavuutta, kipua tai muuta haittaa.

Avin ylitarkastaja: Ei aiheuta toimenpiteitä

Pohjois-Suomen aluehallintoviraston (avi) opetustoimen ylitarkastaja Jyri Ulvinen sanoo, että lasten sitominen turvavaljailla penkkiin on tulkittavissa fyysiseksi rajoittamiseksi, eli keinoksi, joilla estetään henkilön vapaa liikkuminen.

– Näin voisi tulkita, jos kysymys on lapsen liikkumisen rajoittamisesta. Toinen asia on kuitenkin se, jos lapsi tosiasiallisesti tarvitsee tukea istumiseen jollakin tavalla henkilökohtaisten fyysisten tarpeiden takia, hän sanoo.

Aluehallintovirastot valvovat kuntien ohella varhaiskasvatusta.

Ulviselle Kajaanin tapaus ei ole ennestään tuttu ja hän arvioi asiaa hänelle kerrotun perusteella.

– Käynnissä ei ole asiaan liittyviä valvontaa. Olen jättänyt asiasta soittopyynnön, Ulvinen kertoo.

Ulvisen mukaan vastaavanlaisia tapauksia ei ole tiedossa, mutta rajoittamistoimenpiteistä on tehty muutamia kanteluja valtakunnallisesti.

Pääsääntönä hän pitää sitä, että mikäli lapsen liikkumista tai toimintaa fyysisesti rajoitetaan, sille täytyy olla selkeä peruste.

Myöhemmin Kajaanin varhaiskasvatusjohtaja vastasi Ulvisen soittopyyntöön. Ulvinen kertoo, että keskustelun perusteella asiassa ei tullut esiin sellaista, joka aiheuttaisi toimenpiteitä aluehallintovirastossa. Ulvisen mukaan asiasta ei ole myöskään tullut muita yhteydenottoja tai kanteluja.

Jutun julkaisun jälkeen aluehallintovirasto tiedotti tekevänsä selvityspyynnön Kajaanin varhaiskasvatuksen järjestäjälle jutussa ilmenneiden epäkohtien selvittämiseksi.

Lapsiasiavaltuutetun mukaan yhteiseen tilanteeseen sidottuna osallistuminen voi pahimmillaan tuntua lapsesta nöyryyttävältä tai ahdistavalta. Kuva: Terhi Liimu / Yle

Valvojalla ja juristilla eri tulkinta lain soveltamisesta

Varhaiskasvatuslaki ei säädä lainkaan lapsen fyysisestä rajoittamisesta eikä kiinnipitämisestä.

Laissa todetaan, että lapselle tulee turvata terveellinen, turvallinen, kehittävä ja oppimista edistävä kasvuympäristö.

Aluehallintoviraston Ulvisen tulkinnan mukaan varhaiskasvatuksessa voidaan soveltaa myös lastensuojelulakia.

– Lastensuojelulain perusteella rajoittamistoimenpiteisiin voidaan turvautua, mikäli lapsi on vaarallinen itselleen tai muille. Niiden käyttöä tulee kuitenkin harkita tarkkaan ja toteuttaa hoidollisesti, vain tarpeen mukaan, Ulvinen toteaa.

Jutun julkaisun jälkeen aluehallintovirasto tiedotti, ettei varhaiskasvatuksessa ei sovelleta lastensuojelulain mukaisia rajoituksia.

Myös OAJ:n koulutuspolitiikan johtaja Nina Lahtinen toteaa, ettei lastensuojelulakia voi soveltaa varhaiskasvatuksessa.

Oikeustieteen ja kasvatustieteen maisteri Lahtinen toteaa, että voimakeinojen käyttöoikeus merkitsee vakavaa puuttumista perustuslaissa turvattuun henkilökohtaiseen koskemattomuuteen, eikä tähän oikeuteen saa puuttua mielivaltaisesti eikä ilman laissa säädettyä perustetta.

– Koska rajoittamistoimista, niiden käytön edellytyksistä ja noudatettavasta menettelystä ei ole säädetty varhaiskasvatuslaissa, voi perusoikeuksien rajoittaminen tulla yksittäistapauksissa kyseeseen ainoastaan rikoslaissa säädettynä hätävarjeluna tai pakkotilassa sallittuna tekona. Kyseessä ei ole siis vapaa harkintavalta, vaan edellytetään hätävarjelutilannetta tai pakkotilaa, silloin, kun vähemmän rajoittavat toimet eivät tule kysymykseen, hän toteaa.

Lahtinen sanoo, että rajoittaa ei saa enempää, eikä pidempää aikaa, kuin on välttämätöntä, eikä sitä saa käyttää lapsen rankaisemiseksi tai tukimuotona.

Lahtinen huomauttaa, että oikeusasiamiehen laillisuusvalvontakäytännössä on korostettu, että henkilön perusoikeuksia voidaan rajoittaa ainoastaan silloin, kun rajoituksen käyttö perustuu lakiin ja sen käyttö täyttää vaatimukset sen välttämättömyydestä, suhteellisuudesta ja tarkoituksenmukaisuudesta.

Asianmukainen kirjaaminen on edellytys sille, että perusoikeuksien turvaamisesta voidaan jälkikäteen varmistua.

Mitä isommasta lapsesta on kyse, sitä poikkeuksellisempana toimintatapana sitä pidän

Elina Pekkarinen, lapsiasiavaltuutettu

OAJ:n Nina Lahtinen ei tunne Kajaanin tapausta, joten hän ei ota suoraan siihen kantaa.

– Yleisesti totean, että resurssien ja toiminnan suunnittelun tulisi olla sellaista, että varhaiskasvatus on pedagogiaa painottavaa, turvallista ja tavoitteiden mukaista toimintaa, eikä siellä jouduta käyttämään ns. rajoitustoimenpiteitä, Lahtinen tiivistää.

Hän korostaa, että OAJ:ssä pidetään tärkeänä, että varhaiskasvatuslaissa, ja myös muussa opetustoimen lainsäädännössä, säädettäisi kiinnipidosta ja rajoitustoimista sekä niiden käytön edellytyksistä ja noudatettavasta menettelystä.

– Arki on sellaista, että näitä joudutaan käyttämään. Käytön tulisi perustua lakiin. Opettajat tarvitsevat myös lisäksi yksityiskohtaista ohjeistusta ja koulutusta sekä rajoitustoimenpiteisiin turvautumisen minimoimiseksi ja varmistaakseen, että käytettävät menetelmät ovat turvallisia ja oikeasuhtaisia tilanteeseen nähden ja ettei niihin sisälly tarkoituksellista kivun aiheuttamista hillitsemiskeinona, Lahtinen toteaa.

Lapsiasiavaltuutettu Elina Pekkarinen tuo esiin myös yhden varhaiskasvatuksen arkiturvallisuuteen liittyvän seikan: Suomalaisessa varhaiskasvatuksessa alkaa myös olla enenevissä määrin hyvin pieniä lapsia. Esimerkiksi alle 1-vuotiaiden määrä varhaiskasvatuksessa on tänä syksynä kasvanut monessa kaupungissa.

– Nämä lapset ovat niin pieniä, ettei heitä voi jättää mihinkään ilman turvavaljaita. He voivat pudota ja loukata itsensä. Mitä isommasta lapsesta on kyse, sitä poikkeuksellisempana toimintatapana sitä pidän – ja hyvin yllättävänä, jos se on jossain varhaiskasvatuksen yksikössä yleinen käytäntö.

Kajaanilaisen päiväkodin käytännöstä heränneestä somekeskustelusta on uutisoinut aiemmin Kainuun Sanomat (siirryt toiseen palveluun).

– Maakuntalehden uutisointi ei ole aiheuttanut tarvetta toimintatapojen muuttamiseen Kajaanin varhaiskasvatuksessa, Kajaanin varhaiskasvatuksen johtaja Mika Tiihonen vastaa sähköpostitse.

Työntekijöiden puutetta paikataan epätoivoisin keinoin

Fyysiseen rajoittamiseen liittyvä epäkohta ei ole ainoa lain puutteista.

– Varhaiskasvatuslaissa on myös useita muita puutteita ja epäkohtia alkaen siitä, että pedagogiaa painottavaksi varhaiskasvatukseksi määritellään myös esimerkiksi perhepäivähoito ja avoin varhaiskasvatus, vaikka laki ei säädä sinne pedagogista koulutusta saanutta henkilöstöä, OAJ:n Lahtinen sanoo.

Nyt ei joko ymmärretä tai sitten välitetä siitä, että lain maksimi lasten lukumäärälle ei ole tavoite, joka pitää saavuttaa, vaan enimmäisraja.

Nina Lahtinen, OAJ

Lahtinen nostaa puutteeksi myös sen, miten lakia tulkitaan kunnissa lapsi- ja henkilöstömitoituksen osalta.

Hän antaa esimerkin:

Päiväkodissa tulee kasvatus-, opetus- ja hoitotehtävissä olla vähintään yksi opettaja, sosionomi tai hoitaja enintään 13 kolme vuotta täyttänyttä lasta kohden, jotka ovat enintään viisi tuntia päivässä varhaiskasvatuksessa.

– Nyt ei joko ymmärretä tai sitten välitetä siitä, että lain maksimi lasten lukumäärälle ei ole tavoite, joka pitää saavuttaa, vaan enimmäisraja. Ongelma paisuu, kun saman aikaan vähimmäismäärä henkilöstössä on vastaava tavoite.

MOT tutki lähes 200 epäkohtailmoituksen perusteella aluehallintovirastossa vireille tullutta valvonta-asiaa, joissa annettu valvontapäätös.

Suurin osa epäkohtailmoituksista liittyi henkilöstömitoitukseen, vaihtuvuuteen, suhdelukuihin, kelpoisuuksiin ja sijaispulaan. AVI on saanut ilmoituksia myös sijaistamattomista ennalta tiedetyistä poissaoloista.

Työntekijäpulaa täyttämään kelpaa hädässä oma puoliso

MOT pyysi päiväkotiketju Verkanappuloiden ongelmia koskevan selvityksensä yhteydessä kokemuksia varhaiskasvatuksesta. Toimitus sai yhteydenottoja kymmeniltä alalla työskenteleviltä ja lasten vanhemmilta.

Haastatteluissa he kertoivat, että päiväkotien tilanne saadaan monesti näyttämään paperilla hyvältä, mutta arjessa suhdeluvut täytetään epätoivoisin keinoin. Äärimmäisessä hädässä työpaikalle on kelvannut sijaiseksi kuka tahansa: Vaikkapa oma mies.

Laki on laki, ja lain pitää olla tarkkaa ja tiukkaa. Sen pitää kuitenkin myös huomioida, että aina voi olla erityyppisiä aitoja tilanteita.

Li Andersson, opetusministeri

Yksi lain porsaanrei'istä liittyy termiin tilapäinen ylitys. Eli lain mukaan ryhmissä on saanut olla tilapäisiä suhdelukuylityksiä, mutta tilapäisyyttä ei ole määritelty tarkemmin. Myös opetusministeri Li Andersson on saanut lukuisia viestejä, että kunnissa on tulkittu lakia systemaattisesti väärin.

– Tiukensimme lainsäädäntöä niin, että määrittelimme aidosti sen, että kun kyse on tilapäisyydestä, niin sen pitää olla tilapäisyyttä. Joka aamu tai joka iltapäivä ei ole tilapäistä. Eli tältä osin lainsäädäntö on hallituskauden aikana tiukennettu, Andersson sanoo.

Laissa ei määritellä edelleenkään tarkkoja tuntimääriä ylityksille.

– Laki on laki, ja lain pitää olla tarkkaa ja tiukkaa. Sen pitää kuitenkin myös huomioida, että aina voi olla erityyppisiä aitoja tilanteita, jossa on tilapäisyyttä, Andersson toteaa.

Opetusministeri Li Andersson painottaa varhaiskasvatuksen epäkohtien korjaamisessa kuntien, eli työnantajan vastuuta.

– Voiko monimuotokoulutukseen osallistua työajalla, miten johtaminen on järjestetty, miten tuetaan varhaiskasvatusta, siirretäänkö lapsia ja työntekijöitä ryhmistä ja yksiköistä toisiin. Nämä ovat asioita, joihin kunnat pystyvät suoraan vaikuttamaan, Andersson sanoo.

Katso MOT: Lapset päiväkotikaaoksen keskellä Yle Areenassa.

Päiväkotien henkilöstö väsyy ja kaaos näkyy pahimmillaan lasten arjessa. Varhaiskasvatuksen työvoimapula ja säästäminen aiheuttavat monissa päiväkodeissa isoja ongelmia. MOT selvitti päiväkotien tilannetta ympäri Suomen.

Aiheesta voi keskustella tiistaihin kello 23:00:een asti.

Lisätty 21.11.2022 kello 17.00 tieto aluehallintoviraston tekemästä selvityspyynnöstä jutussa ilmenneiden epäkohtien selvittämiseksi. Lisätty myös tieto siitä, ettei aluehallintoviraston mukaan varhaiskasvatuksessa voi soveltaa lastensuojelulakia.

Suosittelemme sinulle