Hyppää sisältöön

Isonkyrön 500-vuotiaassa kirkossa kuljetaan nyt pitkospuita pitkin – katso, miltä restaurointia varten riisutussa kirkossa näyttää

Isonkyrön vanhan kirkon lattiat on avattu ja arvokkaat alttarikaapit huputettu. Keskiaikaisen, suojellun kivikirkon restaurointityö on päässyt hyvin alkuun.

Isonkyrön kirkkoherra Satu Linko sanoo, että 500-vuotiaan kirkon restaurointi on siinä mukana oleville huikea matka. Kuva: Antti Haavisto / Yle

Isonkyrön keskiaikaisessa kirkossa on syksyn ajan tehty kauan odotettua restaurointia.

Yli 500-vuotias kirkko on suojeltu muinaismuistolailla.

Museoviraston ohjauksessa tehty restaurointityö on hyvässä alussa: lattia on avattu kirkon sisällä, seinät ja arvokkaat, kiinteät kalusteet suojattu hupuin ja pihallakin on kaivettu.

– Seinän viereen on korjaustöiden rakenteiden selvittämiseksi kaivettu koekuoppa, jonka avulla saamme selkoa maakerrosten koostumuksesta, sanoo kirkossa restaurointia tekevä arkeologi Kalle Luoto.

Isonkyrön kirkkoherra Satu Linko iloitsee siitä, että restaurointi on vauhdissa, vaikka se tarkoittaakin kokouksia kokousten perään ja suunnitelmia sekä niiden toistuvaa päivittämistä.

– Tämä on aika huikea matka, jolla saamme olla mukana, Linko toteaa.

Alttari, sen kaapit sekä monet kirkkoon restauroinnin ajaksi jätetyt kiinteät esineet on suojattu. Myös ne tulevat todennäköisesti vaatimaan konservointia. Kuva: Antti Haavisto / Yle

Lattia tärkeässä roolissa

Nyt restauroinnin alettua vanhan kirkon lattialankut on poistettu ja kirkossa kuljetaan väliaikaisia ”pitkospuita” pitkin. Pitkospuiden alla on vanha maalattia.

Lattia on yksi tärkeimmistä syistä kirkon korjaustarpeelle.

Luoto kertoo, että vuosisatojen kuluessa kirkkopihaan on tuotu lisää maata ja maanpinta on noussut pikkuhiljaa.

– Sillä on varmasti ollut vaikutuksensa kirkon kosteusongelmiin.

Kosteudesta on arvioiden mukaan voinut olla myös hyötyä.

– Tietyllä tavalla kosteus on suojannut myös näitä esineitä ja kalkkimaalauksia. Siitä on ollut myös apua siinä, että kaikki esineet ovat säilyneet niin hyvin kuin ovat säilyneet, Linko sanoo.

Ilmastoinnin osalta tulevaisuuden ratkaisuja kehitetään arkkitehdin johdolla.

Vanhan kirkon lattian alta on löytynyt monenlaista: muun muassa vanha turistiopas ja uudempi kolikko. Kuva: Antti Haavisto / Yle
Arkeologi Kalle Luodon mukaan Isossakyrössä voidaan kirkon yhteydessä maan alta tavoittaa jopa keskiaikaisia kerrostumia. Kuvassa työstössä kirkon maalattia. Kuva: Antti Haavisto / Yle

Puretun lattian alta on löytynyt muistoja menneiltä vuosisadoilta.

Roskien lisäksi lattian alta on löytynyt vainajien luita. Vainajia on muutamia kymmeniä. Kalle Luoto arvelee, että heidät on tuotu kirkkoon aiempien korjaus- ja rakennustöiden yhteydessä.

– Ajattelimme, että on varmaan arvokasta heidät peittää. He ovat nyt kankailla peitettynä, kunnes heidät saadaan asianmukaisesti arkkuun ja haudattua sopivaan, heille katsottuun paikkaan kirkkomaalle, Luoto sanoo.

Luoto kertoo, että esineettömän hautauksen ollessa käytössä, vainajilta ei ole löytynyt sellaisia merkkejä, joista heidät voisi tunnistaa.

Kirkossa kuljetaan ”pitkospuita” pitkin. Lattian alta on löytynyt odotettua enemmän vanhaa rakennusmateriaalia ja erilaista ylimääräistä tavaraa. Kuva: Antti Haavisto / Yle

Kaksi alttarikaappia

Kirkon kiinteä esineistö, kuten saarnatuoli ja alttarikaapit, on huputettu.

Varsinaista alttaritaulua vanhassa rakennuksessa ei ole, vaan sen tilalla on kaksi alttarikaappia.

– Toinen on Neitsyt Marialle ja toinen armoistuinkaappi, Satu Linko kertoo.

Restauroinnin edetessä tehdään ratkaisut siitä, siirretäänkö kiinteää esineistöä kirkosta suojaan vai pysytäänkö ne suojaamaan kirkon sisällä.

– Museovirasto päättää, Linko sanoo.

Seinämaalauksia ja -tekstejä vanhan kirkon seinässä. Kuva: Antti Haavisto / Yle
Isonkyrön vanhassa kirkossa on ollut kosteusongelmia. Toisaalta arvellaan, että kosteus on voinut suojata vanhoja esineitä ja kalkkimaalauksia. Kuva: Antti Haavisto / Yle

Satu Linko ja Kalle Luoto ovat toimittaja Antti Haaviston kanssa tutustumassa vanhan kirkon restaurointiin:

Yleisölle tutustumismahdollisuus

Vanhan kirkon restaurointi etenee vaihe vaiheelta.

Linko kertoo, että tarkoitus ei ole se, että yleisö pääsisi kirkkoon vasta työn valmistuttua. Sitten pääsee, kun restaurointityömaa on turvallinen ja yhteistyössä Museoviraston kanssa niin päätetään.

Yksi tärkeä puhdistuskohde on kirkon välikatto. Linko kertoo, että sinne ovat tehneet pesiä alueen lukuisat naakat. Välikaton puhtaana pitämiseen pyritään löytämään ratkaisuja.

Arkeologi Kalle Luodon mukaan vielä ei tiedetä, miten paljon vanhaa lattialaudoitusta voidaan hyödyntää. Kuva: Antti Haavisto / Yle
Restaurointia tehdään tiiviisti Isonkyrön seurakunnan ja Museoviraston yhteistyössä. Kunhan alue on turvallinen, sitä toivotaan myös yleisön pääsevän katsomaan. Kuva: Antti Haavisto / Yle

”Autenttista alkuperäistä rakennetta”

Isokyrön vanha kirkko on katsottu valtakunnallisesti arvokkaaksi muinaiskohteeksi.

Kalle Luoto toteaa, että kirkko on säilynyt varsin hyvin alkuperäisessä keskiaikaisessa asussaan. Muutostyöt itse kirkkorakennuksessa ja pihapiirissä ovat Luodon mukaan olleet aika vähäisiä.

– Täällä voidaan tavoittaa maan alta jopa keskiaikaisia kerrostumia. Monissa muissa keskiaikaisissa kirkoissa ei ole tunnistettavissa tällaista autenttista alkuperäistä rakennetta.

Isonkyrön vanha kirkko on sekä rakennuksena että pihapiiriltään varsin hyvin alkuperäisessä asussaa, sanoo Kalle Luoto. Kuva: Antti Haavisto / Yle

Aiheesta enemmän:

Yli 500-vuotiaan kirkon lattia on arkeologin aarreaitta: sen alle on haudattu satoja ihmisiä, eikä alttariosaan ole kurkistettu vuosisatoihin

Suosittelemme sinulle