Iisalmessa 14-vuotias tyttö kuoli aivokalvontulehdukseen kesällä 2019. Edellisenä päivänä hän kävi kunnan terveyskeskuksen päivystyksessä, jossa syyttäjän mukaan lääkäri laiminlöi tytön tutkimukset ja antoi hänelle väärän diagnoosin.
Syyttäjä vaatii lääkärille tuomiota kuolemantuottamuksesta ja tuottamuksellisesta virkavelvollisuuden rikkomisesta. Lääkäri kiistää syytteet ja vaatii niiden hylkäämistä.
Asiasta kertoi ensimmäisenä Savon Sanomat.
Lääkärillä oli aikaisempaa kokemusta aivokalvontulehduksista
Vuoden 2019 kesällä kovasta päänsärystä kärsivä tyttö saapui äitinsä kanssa Iisalmen terveyskeskukseen. Syytetty lääkäri tutki tytön päivystyksessä sekä haastatteli tyttöä ja äitiä. Hän seurasi tytön terveydentilan kehittymistä sekä teki tälle normaalin lääkärintutkimuksen, joka sisälsi myös neurologisen tutkimuksen. Lääkäri tapasi tytön 2–3 kertaa päivystyskäynnin aikana. Lääkärin mukaan tytön vointi oli jokaisella kerralla suhteellisen hyvä.
Lääkäri totesi tytön niska- ja hartialihakset jäykistyneiksi ja kireiksi, ja tarkisti myös aivohermojen toiminnan ja kaularangan. Lääkäri ei kuitenkaan todennut, että kyseessä olisi aivokalvontulehdukseen viittaava löydös, joista hänellä oli jo aiempaa kokemusta.
Syyttäjän mukaan lääkäri ei haastatellut tytön äitiä riittävästi. Tytön äiti ei lääkärille kertonut muuta, kuin että tytöllä oli ollut aiemmin migreenipäänsärkyä, ja että nyt käynnissä oleva migreenikohtaus oli aiempia pahempi. Tarkemmalla haastattelulla olisi selvinnyt, että tyttö myös oksenteli toistuvasti ja kärsi silmien valonarkuudesta.
Lääkärille syntyi äidin, potilaskertomusten ja ensihoidon kertoman perusteella käsitys siitä, että tyttö sairasti diagnosoitua migreeniä. Tytön pääkipu oli myös migreenille tyypillisesti toispuoleista.
Lääkäri kirjasi virheellisesti tytön kärsivän migreenistä usein, vaikka tytön migreeni olikin ollut oireeton jo vuosia.
Lääkäri diagnosoi tytölle migreenikohtauksen, joka oli niska-hartialihasten kivusta johtuen tavanomaista voimakkaampi. Lääkärin ja hänen asianajajansa mukaan diagnoosille olivat olemassa asianmukaiset perusteet.
Lääkäri myöntää, ettei konsultoinut erikseen neurologia.
Lääkäri korostaa käräjäoikeudelle lähettämässään kirjallisessa vastauksessa sitä, että päivystyksessä tehtävät diagnoosit perustuvat aina oletuksiin, jotka tehdään potilaan ja läheisten haastattelun, ennakkotietojen sekä tutkimusten pohjalta.
Lääkäri ei ottanut aivokalvontulehduksen mahdollisuutta huomioon, sillä hänen arvionsa mukaan tytön oireet johtuivat migreenistä. Tytöllä ei myöskään ollut aivokalvontulehdukselle tyypillisiä oireita, kuten kuumetta tai infektio-oireita hengitysteissä.
Tutkimusten jälkeen lääkäri kotiutti tytön. Kotiin taksilla päästyään tytön jalat pettivät alta. Paikalle kutsuttu ensihoito arvioi tytön tilan, eivätkä he katsoneet hänen tarvitsevan hoitoa. Ensihoito ei konsultoinut esimerkiksi syytettyä lääkäriä siitä, tarvitsisiko tytön tulla takaisin terveyskeskukseen.
Ruumiinavauksessa selvisi aivokalvontulehdus
Lääkäri kiistää väitteen siitä, ettei hän olisi haastatellut tyttöä ja tämän äitiä huolellisesti, tai arvioinut tytön lihasvoimia, tasapainoa tai tuntoaistia. Hän ei tutkinut lihaksistoa erikseen, mutta tiesi tytön kävelleen taksilta päivystykseen ja takaisin omin jaloin.
Lääkäri kiistää syytteen kuolemantuottamuksesta siksi, ettei hän ole rikkonut lääkärin virkavelvollisuuksiaan. Lääkärin menettelyillä ja tytön kuolemalla ei myöskään ole puolustuksen mukaan syy-seuraus-yhteyttä. Mikäli lääkäri olisi toiminut toisin, ei tyttö olisi siltikään varmuudella selvinnyt.
Ruumiinavauksessa ilmeni, että tytön aivokalvontulehdus oli kahden harvinaisen anaerobia-bakteerin aiheuttama. Puolustuksen mukaan lääkäri ei olisi välttämättä voinut pelastaa tyttöä, sillä kyseisiin bakteereihin olisi täytynyt löytää juuri oikeat antibiootit, jotka eivät ehkä olisi ehtineet vaikuttaa ajoissa.
Syyttäjän mukaan lääkäri on virkaansa toimittaessaan huolimattomuudesta johtuen rikkonut virkavelvollisuuksiaan.
Syyttäjä vaatii rangaistukseksi ehdollisen vankeusrangaistuksen tai tuntuvan sakkorangaistuksen.
Syytteen saanut lääkäri on toiminut yleislääkärinä useissa terveyskeskuksissa Pohjois-Savossa sekä myös yksityisissä lääkärikeskuksissa.
Pohjois-Savon käräjäoikeus antaa tuomionsa asiasta myöhemmin.
Uutista muokattu 21.11.2022 kello 10:07.
Lisää aiheesta:
Aivokalvontulehdus aiotaan taltuttaa rokotteella
Rokotuksista hyvät tulokset: Lasten aivokalvontulehdukset ja verenmyrkytykset vähentyneet